Tutkija: Pojat pitäisi aina antaa isälle erotilanteessa

meidän poikaa olisi voinut "antaa" isälle koska oli kyllä niin kiinni äidissä ensimmäiset 10v. vaikka kuinka olisi isin kanssa puuhaillut jalkkis/ kalastus ym ym juttuja. Tytär on taas mennä viipottanut jo pienestä pitäen eikä ole paljoa mamissa "roikkunut".

Ei tuo ole mikään syy. Tietenkin jos äiti on ainoa vanhempi kenen kanssa lapsi on ja samalla äiti tekee lapsesta riippuvaisen ja haukkuu isän, niin ei varmasti halua olla tekemisissä. Tuo on kyllä sellaista roskaa että minä en kehtaisi edes sanoa tuollaista

meidän poikaa olisi voinut "antaa" isälle koska oli kyllä niin kiinni äidissä ensimmäiset 10v. vaikka kuinka olisi isin kanssa puuhaillut jalkkis/ kalastus ym ym juttuja. Tytär on taas mennä viipottanut jo pienestä pitäen eikä ole paljoa mamissa "roikkunut".

henkisen vamman se poika olisi saanut jos olisi alkanut elää isänsä kanssa?

Luultavasti olisi muuttunut kuukaudessa.

aiotaan pistää 50/50. Mitäköhän se tutkija on siitä mieltä?? Se on kuitenkin aika yleinen ratkaisu nykyään...

Puolitatteko lapset pituus suunnassa vai vyötärön korkeudelta? En nyt pitäisi puolittamista kovin yleisenä ratkaisuna, mutta jos kumpikin on puoluttamisen kannalla, niin mikäs siinä. Seuraamukset vaan on aika kovat.

Kyllä olen itsekin ollut huomaavinani että niistä, joilla ei ole ollut isää mukana kuvioissa, on tullut sitä yhteiskunnan pohjasakkaa tavalla tai toisella. Ei käydä töissä, välitetä opiskella, alisuoriudutaan...jo se, että tuntee isänsä, näyttää ehkäisevän vähän ongelmia.



Tätähän äidit eivät halua kuulla ja näinä aikoina, jolloin osa naisista nimenomaan yrittääkin päätyä yh:ksi, on kamala ajatus että poika tarvitsisi isäänsä siinä missä tyttö äitiään.

millainen isä näillä syrjäytyneillä nuorilla miehillä on ollut. Veikkaan että moni isä on viimeisen päälle syrjäytynyt itse. Erityisesti syrjäytyneistä miehistä erotaan. Vaikka pojat eivät olisi syystä tai toisesta olleet paljoakaan tekemisissä isänsä kanssa, ovat saattaneet ottaa miehen mallin heiltä.



Ja kannatan kyllä avoimempaa tapauskohtaista harkintaa kummasta vanhemmasta tulee lähivanhempi. Ja sitten isommille lapsille, koululaisille, 50/50 järjestelyä.

Kyllä olen itsekin ollut huomaavinani että niistä, joilla ei ole ollut isää mukana kuvioissa, on tullut sitä yhteiskunnan pohjasakkaa tavalla tai toisella. Ei käydä töissä, välitetä opiskella, alisuoriudutaan...jo se, että tuntee isänsä, näyttää ehkäisevän vähän ongelmia.

Tätähän äidit eivät halua kuulla ja näinä aikoina, jolloin osa naisista nimenomaan yrittääkin päätyä yh:ksi, on kamala ajatus että poika tarvitsisi isäänsä siinä missä tyttö äitiään.

Joo olivat yh-naisten lapsia ja lastenkotien ulkopuolella on kasoittain yh-äitien poikia, jotka eivät olleet kakolassa, lastenkodissa tai muuallakaan. Ovat hyviä poikia. Ei se biologinen isä/äiti merkitse, vaan HYVÄT miesten ja naisten roolimallit. Minun äitini oli mummo ja vanhempi siskoni, myöhemmin sitä on täydentänyt muutamaa muu aikuinen nainen.

Jos pojalla on joku läheinen sukulainen, tai äidin uusi miesystävä hyvänä ja läheisenä roolimallina, niin biologisen isän tarve heikkenee huomattavasti.

puuttuu nyt keskusteluun. Ilman fiksua ja empaattista äitiä ei minusta olisi kasvanut kunnon miestä. Isä nimittäin pyöritti koko perhettä itsekeskeisessä otteessaan ja vaikka olimme tyylikäs ydinperhe, oikea kulttuurikoti, niin elämä kotonamme oli isän ansiosta pelkkää perhehelvettiä. Isän läheisyydestä huolimatta tuli toisesta veljestäni rikollinen alkoholisti. Tunnen monia miehiä joiden itsetunto on mennyt kasvaessa omahyväisen ja häijyn isän kanssa. Näistäkin tapauksista olisi hyvä puhua. Pelkkä läsnäolo ei tee isästä hyvää isää vaan siihen vaaditaan myös taitoja kasvattaa ja kohdata lapsi.

Ihmettelen suuresti noita Hannuniemen tekemiä yleistyksiä, haluaako hän vain provosoida vai tehdä nimellään julkisuutta?

Veljeni poikain kaipaa koko ajan isälleen, mutta joutuu asumaan äitinsä kanssa,

Miksei poika saa olla enempi isän luona? Äitinä ottaisin ilomielin vastaan enemmän vapaa-aikaa.

Eli se että äiti ei anna tavata lapsia. Todella moni äiti tekee kaikkensa että isä ei saa olla missään tekemisissä lapsen kanssa. Mutta kuitenkin elatusapu kelpaa. Tämä nykyinen systeemi on todella surkea.

ehdi tavata lasta, tunnen jopa sellaisia isiä joilla HARRASTUKSET menee lapsen edelle. Härskeimmät tapaukset näistä isistä ovat sitä mieltä että koska he on tehneet päätöksen olla tapaamatta lasta niin ei he halua elareitakaan "tyhjästä" maksaa.

Veljeni poikain kaipaa koko ajan isälleen, mutta joutuu asumaan äitinsä kanssa,

Miksei poika saa olla enempi isän luona? Äitinä ottaisin ilomielin vastaan enemmän vapaa-aikaa.

Eli se että äiti ei anna tavata lapsia. Todella moni äiti tekee kaikkensa että isä ei saa olla missään tekemisissä lapsen kanssa. Mutta kuitenkin elatusapu kelpaa. Tämä nykyinen systeemi on todella surkea.

ehdi tavata lasta, tunnen jopa sellaisia isiä joilla HARRASTUKSET menee lapsen edelle. Härskeimmät tapaukset näistä isistä ovat sitä mieltä että koska he on tehneet päätöksen olla tapaamatta lasta niin ei he halua elareitakaan "tyhjästä" maksaa.

Mitäs valitsi miehen joka ei kyennyt sitoutumaan isyyteen. Miehessä ei ole mitään vikaa koska kukaan ei voi valita omaa luonnettaan, mies siis on syyntakeeton. Samoin nuo nyyhkytarinat aivovaurioituneista miehistä: valitsisitte tarkemmin millaisten geenien kanssa hankitte lapsenne. Jos suvussa on mielisairauksia tai aivoperäisiä tauteja, niin eikö ole aika riskialtista mennä sellaisen kanssa naimisiin? Ja sitten nuo hirvikolarissa vammautuneet: pakkoko on naida mies joka ei osaa ajaa edes autoa? Katsokaa peiliin v*tun ämmät.

vain ja ainoastaan tytär. .että olisko pitänyt laittaa poika isän mukaan???

ja mitä yh-äiteihin tulee niin heitä ei voi milloinkaan kritisoida tai syyllistää tai vähätellä liikaa. Yh-isät puolestaan ovat tosi jees, kunniallisia miehiä jotka on sankarillisesti taistelleet vanhemmuudestaan. Respectit vaan Touko Tarkille.

Onneksi emme ole eronneet ja pojalla on molemmat vanhemmat eikä hänen ole tarvinnut muuttua miksikään vaan on saanut olla juuri sellainen kun haluaa! Ja kyllä äiti nyt omansa tuntee eli olisi varmasti tullut henkinen drauma jos näkisi minua (äitiä) vain joka toinen viikonloppu. Kaikki lapset kun eivät ole samanlaisia "sopeutujia".

Tytär taas olisi pärjännyt mainiosti koska on niin omatoiminen ja itsenäinen muutenkin.

Mutta luonne erot ovat isot samankin perheen lapsilla vaikka ympäristö ja kasvatus ovat samat.

Vierailija kirjoitti:

Eihän nyt juuri kukaan nainenkaan sellaisessa pullossa elä, että poika ei miehen mallia saisi mistään. Aika monilla on jopa uusi miesystävä samassa taloudessa, ja meilläkin joilla ei, miehiä kuuluu kyllä lähipiiriin.

Sinänsä olen siitä samaa mieltä, että aika usein äitiä suositaan lähihuoltajana silloinkin, kun isä oikeasti olisi parempi huoltaja. En kuitenkaan näe että lapsen sukupuolella olisi siinä mitään tekemistä että millainen huoltajuuspäätös tehdään.

Ja tuo pitäisi antaa AINA isälle erotilanteessa selvästi on ihan älytön väite. Esim. minun exäni on mielisairas (paranoidi skitsofrenia, bipolaarinen mielialahäiriö) alkoholisti, jolla on meihin lähestymiskieltokin joka ei tosin oikeasti hulluihin tehoa... Että siitä vaan poika isälle kun on parempi AINA?

Lapsi tarvitsee myös rakastavan miehen KOKO lapsuudekseen. Ei mikään miesystävä pysty sitä täyttämään sen enempää kuin mikään mieskaverikaan.

Jos päätelmä on, että syrjäytymistä tapahtuu nykyään enemmän, niin olisi aika kokeilla, että eron sattuessa isä ottaisi  lähtökohtaisesti lapset hoitoonsa. Kun tämän tietää etukäteen, niin ehkä miehet silloin harkitsisivat enemmän, kenen kanssa lapsia tekee ja osaisivat muutenkin varautua tulevaisuuteen paremmin.