Lue keskustelun säännöt.
Apua anopin kanssa
23.09.2012 |
Meille on syntynyt molempien sukuun ensimmäinen lapsenlapsi, mistä kaikki ovat tottakai innoissaan. Omalle äidille on helppo sanoa milloin apua on liikaa ja milloin sitä taas tarvitaan. Anoppi onkin asia erikseen... Tähän asti meillä on ollut hyvät välit, mutta nyt alkaa rassaamaan tämä viikottainen näkeminen. Ensimmäinen neuvoa tarvittava kohta onkin, miten sanoa nätisti, että tänään ei tarvita apua. Mies voisikin sanoa suoraan, mutta kun anoppi lähestyy vain minua näissä saanko tulla hoitamaan vauvaa/kylään taas.
Toinen apua tarvittava kohta on: Anoppi haluaa perustaa lapsellemme tilin, johon hän laittaa kuukausittain rahaa talteen. Joko niin, että saamme nostaa sieltä lapsemme tarpeisiin esim. polkupyörä ostoksiin rahaa tai tili on lukittuna kunnes lapsi täyttää 18-vuotta ja saa kaikki itselleen. AIVAN IHANA APU, mutta onko anoppi valmis tekemään saman kaikille mahdollisesti tuleville lapsillemme?
Kun kerroin huolistani miehelle, niin sanoi: "EI TODELLAKAAN". Olivat näes laittaneet omalle vanhimmalle lapselleen tilille talteen rahaa syntymästä lähtien, mutta miehelleni ei "koska ei enää silloin ollut varaa" !!! Siskolla oli yli tonni laitettu talteen, mieheni oli saanut 300. Miten ottaa asia puheeksi anopin kanssa? Myös ongelmana on, että olen itse köyhästä perheestä ja haluaisin, että lapseni oppii arvostamaan rahaa, mikä tulee olemaan vaikeaa tuon mummun kanssa, kun jo nyt ostelee kalliilla kaikkea mahdollista... Mutta lähinnä tuo mahdollinen epätasa-arvo jatkossa tulevien lapsien osalta on isoin huolen aiheeni. Voihan olla, että meille ei tule enempää lapsia, mutta suunnitelmissa on. Myös miehen siskolla on perheenlisäystä 2-6 vuoden sisällä kuulemma tulossa.
Tuntuu pahalta mennä "neuvomaan" miten jatkossa aikoo loput lapsenlapsensa ottaa huomioon, kun itse tarjoaa rahaansa/apuaan. Onko oikein jakaa sitten itse tasan rahat, jos anoppi ei annakkaan muille rahaa?
Kommentit (37)
asian on nyt sillä tavalla, että sinä et voi mennä sanomaan kenellekään, miten tämän pitää rahojaan käyttää. Hän saa vaikka antaa niitä jollekulle lapsenlapsistaan, eikä se kuulu sulle pätkääkään - ei vaikka se olisi sinun lapsesi ja vaikka se olisi epätasapuolista sinun lastesi välillä. Jokaisella on oikein tehdä rahoilleen mitä vain. Ne on sun anopin rahoja.
Toinen asia on,e ttä mikään, mitä anoppisi lasten kanssa tai heille tekee, ostaa, antaa jne, ei kuitenkaan mene merkityksessään sen ohi, miten sinä heitä kasvatat ajattelemaan. Jos sinä kasvatat tietoisesti vastuulliseen taloudenhoitoon ja raha-asioihin, lapsesi oppivat siihen, teki anoppi mitä vain. Ja jos sinä jätät sen tekemättä, homma menee myös pilalle, teki anoppi mitä vain. ELi älä syyttele muita, vaan ryhdy töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asian on nyt sillä tavalla, että sinä et voi mennä sanomaan kenellekään, miten tämän pitää rahojaan käyttää. Hän saa vaikka antaa niitä jollekulle lapsenlapsistaan, eikä se kuulu sulle pätkääkään - ei vaikka se olisi sinun lapsesi ja vaikka se olisi epätasapuolista sinun lastesi välillä. Jokaisella on oikein tehdä rahoilleen mitä vain. Ne on sun anopin rahoja.
Mielestäni anopille kyllä saa sanoa, että jos haluaa jollekin lapselle rahaa antaa, niin sitten saa antaa kaikille yhtä paljon. Koska ainakin jos meidän perheessämme olisi noin, niin sitten minä joutuisin tasapuolisuuden nimissä laittamaan muille lapsille saman verran rahaa kuin anoppi tai muu antaisi yhdelle. Anopille voi siis sanoa, että joko annat kaikille yhtälailla, tai et kenellekään mitään.
Se on muuten jännä, miten lastensaanti vaikutti ainakin omaan anoppisuhteeseeni. Ennen lasta väleissämme ei ollut mitään ongelmia, mutta saman tien kun anoppi piti lastani ensi kertaa sylissään ja lässytti jotain siitä, miten voi nyt omia hänet täksi päiväksi kokonaan, kun muita vierailijoita ei vielä ole, niin muistan, miten aloin vihata häntä. Ja se sama ärsytys on jatkunut tähän päivään asti.
Jänniä nuo hormonit.
Ala-ikäisen tilin avaamiseen tarvitaan aina kummankin huoltajan kirjallinen lupa. Vaikka anoppi laittaisi tilille rahaa, niin huoltajat voivat päättää sen käytöstä. Mitään tiliä ei voi "lukita" kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Sinänsä p-juttu, että jos anoppi laittaa rahaa laspsenlapsen tilille, vanhemmat voivat vaikka ryypätä rahat:(
Jos olisin sinä, olisin kyllä erittäin onnellinen, että lapsen isoäiti haluaa antaa rahaa. Jos tulevat lapsenne eivät saa häneltä rahaa, säästäkää itse, se on sen ajan murhe. Pienikin pesämuna on parempi kuin ei mitään.
Kyllähän voin sanoa, eri asia toimiiko anoppi niin,. Ja minä voin olla ottamatta vastaan tuota tiliä, koska olen lapseni huoltaja ja ilman huoltajan suostumusta ei voi lapselleni suoraan perustaa tiliä. Voi anoppi sitten muuten antaa rahansa, jos niin tahtoo. Olisin valmis jopa tuohon, koska liian usein saa nähdä mitä katkeruus ja mustasukkaisuus varsinkin raha-asioissa ja lapsuuden epätasa-arvoisuudessa tekee lähimmillekin sisaruksille.
Ja kyllä sitä kasvatusta tullaan tekemään, 2,5kk vielä tosin vaikea selittää, että vaikka sinä nyt sait tätä niin kaikilla maailman lapsilla ei ole siihen varaa ja jotta jotain tässä maailmassa saa, niin sen eteen on tehtävä työtä. Tosin tuon miehen kanssa sitä kasvatustyötä nyt tehdään...
Olisit iloinen että saat apua. Tilille laitetut rahatkin ovat joka tapauksessa sinun käytettävissäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-ikäisen tilin avaamiseen tarvitaan aina kummankin huoltajan kirjallinen lupa. Vaikka anoppi laittaisi tilille rahaa, niin huoltajat voivat päättää sen käytöstä. Mitään tiliä ei voi "lukita" kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Sinänsä p-juttu, että jos anoppi laittaa rahaa laspsenlapsen tilille, vanhemmat voivat vaikka ryypätä rahat:(
Jos olisin sinä, olisin kyllä erittäin onnellinen, että lapsen isoäiti haluaa antaa rahaa. Jos tulevat lapsenne eivät saa häneltä rahaa, säästäkää itse, se on sen ajan murhe. Pienikin pesämuna on parempi kuin ei mitään.
Kyllhään se anoppi voi säätää miten haluaa toi raha-asia.
Minulla on tili kummipoikani nimellä, siitä ei saa kukaan nostaa rahaa, laitan sinne joka kk 10e, kun kummipoika täyttää 18 tyhjennän tilin ja annan rahat kummipojalle.
Miksi anoppi ei voisi samoin tehdä?
Että tilin avaus on hieno ele, mutta olette ajatelleet, kun lapsia tulee toivottavasti usempia, niin voisiko tili olla yleisesti ottaen "lapsenlapsitili" eikä "Nico-Liisan" oma tili? Voitte vanhempina päättää, mitä talletuksilla hankitte niin että lapset ovat tasa-arvoisessa asemassa.
Onko anoppi erityisen hankala ihminen vai miten vauvan tapaaminen kerran viikossa voi olla liikaa? Viipyykö tuskastuttavan kauan vai missä vika?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko anoppi erityisen hankala ihminen vai miten vauvan tapaaminen kerran viikossa voi olla liikaa? Viipyykö tuskastuttavan kauan vai missä vika?
mutta kyllä jos meillä ramppaisi joku pyytämättä kerran viikossa, niin en sitä pidemmän päälle jaksaisi.
Lähde vaikka lenkille tai ostoksille kun anoppi tulee ja nauti saamastasi vapaa ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-ikäisen tilin avaamiseen tarvitaan aina kummankin huoltajan kirjallinen lupa. Vaikka anoppi laittaisi tilille rahaa, niin huoltajat voivat päättää sen käytöstä. Mitään tiliä ei voi "lukita" kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Sinänsä p-juttu, että jos anoppi laittaa rahaa laspsenlapsen tilille, vanhemmat voivat vaikka ryypätä rahat:(
Jos olisin sinä, olisin kyllä erittäin onnellinen, että lapsen isoäiti haluaa antaa rahaa. Jos tulevat lapsenne eivät saa häneltä rahaa, säästäkää itse, se on sen ajan murhe. Pienikin pesämuna on parempi kuin ei mitään.
Mä en muista antaneeni lupaa appivanhemmille tilin avaamiseen...
Että tilin avaus on hieno ele, mutta olette ajatelleet, kun lapsia tulee toivottavasti usempia, niin voisiko tili olla yleisesti ottaen "lapsenlapsitili" eikä "Nico-Liisan" oma tili? Voitte vanhempina päättää, mitä talletuksilla hankitte niin että lapset ovat tasa-arvoisessa asemassa.
Onko anoppi erityisen hankala ihminen vai miten vauvan tapaaminen kerran viikossa voi olla liikaa? Viipyykö tuskastuttavan kauan vai missä vika?
Kiitos tästä ideasta ! Otan esille, kun seuraavan kerran tilistä puhumme.
Ja viipyy tuskastuttavan kauan. Olen iloinen avustaan, mutta kun hoito kerran päälle viipyy puoli tuntia - tunnin joka kerran jälkeen. Emmekä ole saman tyylisiä ihmisiä, niin puhuttava loppuu aika pian, eikä ole luontevaa tehdä kotihommia, kun anoppi istuu sohvalla tai seuraa perässä. Tähän päälle vielä kyläilyreissut, juhlat yms. jolloin olemme koko perheen voimin anoppilassa käymässä tai he meillä, niin riittää jo rouvan seura. Lisäksi tietysti useat hänen lähettämät tekstiviestit ja facebook-viestit kuuluvat arkiviikkoon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen äiti on vähän dementoitunut ja suosii meidän vanhempaa lasta. Esimerkiksi testamenttasi miehen osuuden omaisuudestaan juuri tälle samalle lapselle. (mies ei aio vaatia lakiosaa) Kerroin asiasta omille vanhemmille, niin nuo lupasi tasata sitä toiselle lapselle ja käski olla puuttumatta. Anoppi ei ole niin rikas, että kyse olisi jättiperinnöstä ja mun vanhemmat varakkaita, jotka pystyy kyllä kompensoimaan ko. summan nuoremmalle lapselle.
Sinuna ottaisin tilin. Jos eivät aikanaan avaa nuoremmalle lapselle, niin avatkaa te ja pyydätte vaikka sun vanhempia sitten laittamaan sinne tai tasailette itse siirtämällä joskus sinne pieniä summia. Näin toimi myös mun vanhemmat, kun isovanhemmat antoi veljelle enemmän rahaa. Sain yleensä saman sitten tasauksena vanhemmilta. Murjotin sitä joskus lapsena, mutta vanhemmat kuittaisi sen sillä, ettei vanhat ihmiset ajattele asiaa niin tarkkaan ja mun ei tarvi huolehtia, etten saisi samaa.
Tervetuloa kerhoon!
1) Raha-asiat: voisiko kysyä suoraan mitä ovat ajatelleet jos teille tuleekin 5 lasta?
2) Näkemiset: "Kiitos kun kysyit. Nyt on aika hyvin hommat hanskassa ja arki tuntuu vievän mennessään. SOITELLAAN ensi viikolla ja katsotaan tilannetta sitten uudelleen. Ensi viikolla voi sanoa, että nyt ei käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko anoppi erityisen hankala ihminen vai miten vauvan tapaaminen kerran viikossa voi olla liikaa? Viipyykö tuskastuttavan kauan vai missä vika?
mutta kyllä jos meillä ramppaisi joku pyytämättä kerran viikossa, niin en sitä pidemmän päälle jaksaisi.
Kai ollaan kummallisia, mutta me kyllä nähdään molempia isovanhempia joka viikko, jos ei mitään niin erikoista menoa (esim. matkoilla) jollakulla ole, että se olisi mahdotonta. Yövytäänkin mummoloissa lähes kuukausittain!!!
Itse asiassa minusta on niin ihanaa, kun molempien vanhemmat haluavat olla perheemme elämässä mukana ja todellakin voin sanoa isovanhempien olevan lapsillemme todella tärkeitä.
Miehen äiti on vähän dementoitunut ja suosii meidän vanhempaa lasta. Esimerkiksi testamenttasi miehen osuuden omaisuudestaan juuri tälle samalle lapselle. (mies ei aio vaatia lakiosaa) Kerroin asiasta omille vanhemmille, niin nuo lupasi tasata sitä toiselle lapselle ja käski olla puuttumatta. Anoppi ei ole niin rikas, että kyse olisi jättiperinnöstä ja mun vanhemmat varakkaita, jotka pystyy kyllä kompensoimaan ko. summan nuoremmalle lapselle.
Sinuna ottaisin tilin. Jos eivät aikanaan avaa nuoremmalle lapselle, niin avatkaa te ja pyydätte vaikka sun vanhempia sitten laittamaan sinne tai tasailette itse siirtämällä joskus sinne pieniä summia. Näin toimi myös mun vanhemmat, kun isovanhemmat antoi veljelle enemmän rahaa. Sain yleensä saman sitten tasauksena vanhemmilta. Murjotin sitä joskus lapsena, mutta vanhemmat kuittaisi sen sillä, ettei vanhat ihmiset ajattele asiaa niin tarkkaan ja mun ei tarvi huolehtia, etten saisi samaa.
Lapsen oman tilin avaamiseen tarvitsee vanhempien luvan, mutta voi toki avata itselleen tilin, johon kerää rahaa ja antaa ne sitten myöhemmin suoraan. Tälle en tietenkään voisi mitään, mutta toivoisin anopin kunnioittavan toivettani, kerta on kuitenkin lapsestani kysymys. Ei ihme, että monella on huonot välit anoppiin/miniöihinsä/keneen tahansa, jos periaate on: teen mitä tahdon muista välittämättä. Muut sopeutukoon.
mikä olisi sitten sopiva tapaamisväli, kerran vuodessa vai?
Anna nyt hyvä ihminen innostuneen isovanhemman tutustua lapsenlapseensa ja tavata tätä niin usein kuin vain haluaa. Tuohan on aivan mahtavaa lapsellesi.
Jos anopin seura ahdistaa noin kovasti niin lähde käymään lenkillä tai kaupassa, mutta älä rajoita lapsesi yhteyttä isovanheempinsa omien ongelmiesi takia.
Sinuna ottaisin tilin. Jos eivät aikanaan avaa nuoremmalle lapselle, niin avatkaa te ja pyydätte vaikka sun vanhempia sitten laittamaan sinne tai tasailette itse siirtämällä joskus sinne pieniä summia. Näin toimi myös mun vanhemmat, kun isovanhemmat antoi veljelle enemmän rahaa. Sain yleensä saman sitten tasauksena vanhemmilta. Murjotin sitä joskus lapsena, mutta vanhemmat kuittaisi sen sillä, ettei vanhat ihmiset ajattele asiaa niin tarkkaan ja mun ei tarvi huolehtia, etten saisi samaa.
Kas kun kaikilla ei ole mahdollisuuksia tasailla mitään. Meitä ärsytti eniten appivanhempien tilihössötyksessä se, että tällä hetkellä ei kiinnosta paskaakaan saako lapsi xxxxxxxe 18 vuoden päästä. Alussa pienikin summa kuussa olisi mahdollistanut lyhyemmän tarhapäivän. Ei auta jättipotti teinille. Jos halutaan auttaa niin tuo ap:n appivanhempien tapa oli sinänsä kiva; käyttäkää kuten viisaaksi näette.
Onko anoppi erityisen hankala ihminen vai miten vauvan tapaaminen kerran viikossa voi olla liikaa? Viipyykö tuskastuttavan kauan vai missä vika?
mutta kyllä jos meillä ramppaisi joku pyytämättä kerran viikossa, niin en sitä pidemmän päälle jaksaisi.
Kai ollaan kummallisia, mutta me kyllä nähdään molempia isovanhempia joka viikko, jos ei mitään niin erikoista menoa (esim. matkoilla) jollakulla ole, että se olisi mahdotonta. Yövytäänkin mummoloissa lähes kuukausittain!!!
Itse asiassa minusta on niin ihanaa, kun molempien vanhemmat haluavat olla perheemme elämässä mukana ja todellakin voin sanoa isovanhempien olevan lapsillemme todella tärkeitä.
n. nelisen tuntia, ja viikonloppuisin sitten kokonaiset kaksi päivää, niin jos useampi tunti tuosta ajasta täytyy viikoittain uhrata anopille, niin on se liikaa.
Toki meitä ihmisiä on erilaisia, ja jos te oikeasti nautitte molempien isovanhempien seurasta, niin hienoa. Mieheni vanhempien vierailut ovat erittäin sovinnaisia ja keskustelu todella jäykkää, joten suoraan sanottuna heidän kanssaan vietetty aika on hukkaanheitettyä aikaa.
Itse tuossa tilanteessa menisin ehkä niin, että tili olisi teille avoin ja käyttäisitte rahaa sellaisiin asioihin, joista myös tulevat lapset hyötyvät. Tyyliin polkupyörään, leikkimökkiin, lomamatkaan. Vaikea tilanne kyllä.
Avun tarjoamiseen neuvoisin sanomaan suoraan "kiitos sopii" ja "kiitos, mutta nyt ei sovi". Jos välinne ovat tähän asti olleet hyvät, luulisin suoran, mutta asiallisen ja kohteliaan kieltäytymisen toimivan parhaiten.