Tsemppausta raskauspahoinvointiin
Nyt siskot, tsemppiä mulle ja vähän äkkiä:)
Toinen lapsi siis tulossa, esikoinen on 1,5-vuotias. Viikkoja kasassa VASTA 5+4 ja voimistuva pahoinvointi ollut riesana jo viikolta 4+1 (lääkärikin ihmetteli että miten jo niin aikaisin, mutta ovistikkuja käytin joten laskujen mukaan viikot täsmäisi kuitenkin). Tänään tää sitten alkoi kunnolla, oksennus lentää, eikä oikein mikään maistu.
Miten mä oikein jaksan tän...? Edellisellä kerralla laatoitustyöt alkoi 6+0, sain saikkua töistä ja mikäs siinä oli ollessa kun sai vaan levätä. Nyt on tuo esikoinen hoidettavana...
Kommentit (5)
Tää nyt ei ehkä tsemppaa, mutta voin ilmottautua kohtalotoveriksi. Ekasta oksensin ekat ja vikat 3kk tauotta. Toisesta sitten plussan tekoa edeltävästä illasta synnytysaamuun ja nyt kolmas näyttää menevän samalla rataa. 2 ja 4 vee mukset täällä ja se mikä minua tsemppaa on se pienoinen kullanmuru siellä kuukausien päässä.
Telkka on loistava lastenvahti ja ulkoilman minua hieman helpottaa.
Nyt vain muistat syödä ja juoda ällötyksestä huolimatta niin jaksat paremmin ja tsemppiä ja kohtalotoverihalaus ja pitkä sellainen!!!
Suuresti ihailen kyllä kaikkia teitä, jotka pystytte ajattelemaan positiivisesti ja näkemään asioiden hyvät puolet. Vaikka meilläkin molemmat lapset ovat hyvin toivottuja ja harkittuja, silti tämä oma olo vetää mielen niin matalaksi välillä, että tekisi mieli perua koko juttu (mitä en tietenkään tee, mutta koen asian niin voimakkaasti).
Eilen kävin akupunktiossa ensimmäisen kerran eläessäni, siellä hodettiin ranteiden pahoinvointipisteitä ja ihan kuin olo olisi pikkuisen helpottanut. Seuraava käynti on ylihuomenna, saa nähdä tuoko se lisähelpotusta.
ap
Oleks kokeillut niitä pahoinvointirannekkeita, jotka perustuu juuri akupisteisiin. Maksoi lastentarvikeliikkeessä noin 15 ja minulle toi automatkustamiseen helpotusta!!! Uskon todella niihin ja kiitos kun muistuttelit akupisteistä, täytyy kaivaa ne nytkin esille =)
hankin noi pahoinvointirannekkeet jo ekassa raskaudessa ja silloin huomasin selvän helpotuksen heti kun laitoin ne käsiini. Nyt ne eivät ole tuntuneet auttavan niin hyvin, tiedä sitten miksi.. Toi akupunktio on ollut kyllä hyvä kokemus, tänään kävin toisen kerran ja melko pian neulojen laiton jälkeen olo helpottui selvästi. Tosin, melko pian neulojen pois ottamisen jälkeen etova olo palasi mutta ehkä hitusen lievempänä(?). Ainakaan tänään en ole oksentanut.
Olen vaan luonteeltani sellainen että mun on tosi vaikea ajatella positiivisesti jos olo on huono. Lasken vaan päiviä, enkä osaa keskittyä mihinkään.
PALJON voimia ja jaksamista!:) Itellä oli esikoisen odotusaikana n. 3 kuukautta kestävä pahoinvointi:P Mulla oli vaan helpompi tilanne kun ei tarvinnut kun huolehtia itestään. Oli niin paha olo et en pystyny syömään oikeen mitään ja paino putosikin aluksi. Onneksi mua lohduteltiin neuvolassa et vauva saa kuitenkin kaiken tarvitsemansa ravintoaineet kun olin huolissani et miten vauva voi kasvaa pelkällä viilillä:D Parhaiten pystyin syömään siis kaikkea kylmää ja helposti nieltävää kuten viilikset yms.:D Ja sit opin et kun söin pieniä määriä usein tasaisin väliajoin niin pystyin jotenkin pitämään pahoinvoinnin aisoissa. Yhdellä tutullani auttoi appelsiinimehu mutta ite en kyl pystyny ees ajattelemaan juovani jotain niin vahvan makuista.Salmiakki oli kans mun pelastus ja sitä vetelinkin aina esimerkiksi kun olin ihmisten ilmoilla etten ruvennu laattaan keskelle katua:D Se oli kyl ihan hirvee kolme kuukautta mut onneksi se sitten loppui ja pystyin nauttiin paremmin raskaudesta. Eipä siihen oikeen muu auta ku kestää..Et hirveesti tsemppiä, voimia ja jaksamista sulle!:)Ps. Itellä kakkosen toivetta ja jo nyt mua hirvittää et mitäs jos mulle tulee taas se sama pahoinvointi:P