TIISTAIHIN KULTAINEN 60-LUKU
Märkää tiistaiaamua!
Näköjään olen meistä ekana täällä tänä aamuna, mulla alkaa oppitunnit vasta tossa tunnin päästä ja ehdin jo monistaa huomiset kokeet.
Keli on Lounais-Suomessa mitä kaamein, vettä ja räntää, märkää loskaa tiet täynnä. Yäks! Eilisiltana näytti vielä niin nätiltä, kun puiden oksat oli lunta täynnä, mutta nythän ne sulavat loskaksi ja vedeksi maahan. Siinä meni postikorttitunnelma!
Mulla ei voinnissa mitään uutta, paitsi että yhä useammin tunnen Taman jumppailevan. Nytkin on joku aamuverryttely menossa. Mites teillä muilla pyyhkii?
Tämä koulu kyllä EVVK meikäläistä. Hormonit varmaan on sekoittaneet mun pään ihan kokonaan, sillä olisin paljon mieluummin jäänyt kotiin vaikka silittämään pyykkejä - homma, jota normaalisti inhoan ja lykkään lykkäämistäni niin pitkälle kuin mahdollista. Aattelin mennä kirjastosta kattelemaan tänään Muksumuoti-lehtiä ja Ottobrea, josko löytäis jonkun kivan potkuhaalarin kaavan ja alkais omaksi ilokseen ommella. Voi kauhia paikka, kun haluaisin jo sinne huhtikuulle ja pikkumiehen sylkkyyn, jotenkin odotan tätä lasta ehkä vieläkin hartaammin kuin esikoista.
t. Bonita pää vauvahuuruissa 19+3
Kommentit (21)
Täällä taas lasarettitunnelmissa: yhdeltä vuotaa räkä ja korvaerite, toisella kai kurkunpääntulehdus... Ja mulla vaan ne ahistusoireet. Se on tässä valopilkkuna, että nyt oon varma pikkukalan liikkeistä! :D Jännää on, että ne ihan ensimmäiset pulputukset ja muljahtelut jäi tuntematta ja mä menin suoraan naputus-potku-vaiheeseen - eli taas erilainen raskaus kuin kaikki edelliset, tältäkin osin.
Kivaa, että Bonita on paremmassa kunnossa. Paitsi siis se haju-yrjöhomma tietysti... Mulla on sellainen krooninen vika, että oon aina tosi herkkänä hajuille, ja raskausajat ei oo olleet kauhean paljon erilaisia kuin mun normaali hajunenä-arki! Mua vois käyttää homekoirana tai vaikka minä salapoliisina tällä klyyvarilla. Eikä tää piirre oo tosiaankaan aina mitään kovin kivaa. ;-)
Kuopus tossa kiipeää työpöydälle... On se kanssa kaveri, kun kaikille pöydille ja hyllyille pitää koko ajan kiivetä, mutta kävelyä ei viitti sitten yhtään harjoitella. Eli on viimeiset 4kk kulkenut tuen varassa, eikä näköjään oo mikään kiire menemään ilman tukea. Tää kiipeily on kyllä ihan horror-osastoa, kun se on niin nopee ja tosi taitava, eli pitäis olla koko ajan metrin päässä ottamassa koppia. - - - Ja se nyt ainakin on puppua että sittenpähän oppivat (varomaan), kun saavat kolauksen... Meidän kaikki pojat on ainakin jatkaneet päätäpahkaa uutta putkeen, kun pahimman itkun ovat ehtineet parkua alta pois.
- - - Tässä tuli luova tauko, kun piti onkia poika kirjoituspöydän ja patterin välistä, jonne oli valahtanut ja kiilautunut jumiin... - - -
Olipas Tinkalla erilaiset Jorvi-kokemukset kuin mulla. Tosi ikävää. :( Multa puuttuukin ko. sairaalan vastasynt. osastojen kokemukset kokonaan. Omat lapset on olleet 7kk ja 9kk ikäisinä infektio-osastolla, ja siellä on _yksityishuoneet_. Aivan loistava homma. Miksi ihmeessä sitten vastasyntyneillä saati keskosilla ei oo yksityishuoneita, niillähän se muiden infektioiden riski on paljon isompi kuin perusterveellä vähän isommalla vauvalla?? Meidän kaksi poikaa menivät kyllä tosi huonoon kuntoon, ja oli tosi hienoa että saivat olla eristettyinä muista potilaista.
Nyt tarttee mennä katsomaan mitä nuo herrat ovat saaneet aikaan... Hyvää tiistaiaamua koko kultaisten porukalle, alkuraskauden vaivoihin, puolivälin koitoksiin ja loppupuolen odotukseen. Kohta alkaa joulukuu! :-D
terveisin Jymy rv 18+4 & masukala
Minä yritän kirjoitella täällä tämän riiviö-poitsun kanssa (1v), joka jo näppärästi osaa sammuttaa virrat tietokoneesta... Onneksi ei tarvitse mennä töihin eikä varsinkaan ajella tuota 50km:n matkaa yhteen suuntaan. Juuri eilen ilmoitin jatkavani hoitovapaata (ensin ilmoitin palaavani 1.2.) syyskuun alkuun asti, enhän voinut vielä kertoa tästä uudesta tulokkaasta.
Täällä on myös kamalaa loskaa ja niin ruman näköistä :o( Lapset jo olivat niin innoissaan kun pääsivät pulkkamäkeen, nyt ei enää onnistu.
Sonjaemma, milllä klinikalla käyt? Meillä kolme aiempaa lasta on tehty on " tehty" Helsingin Väestöliitossa, joten tämä tulokas on meille todellinen luomuylläri kun kaikki faktat oli raskautumista vastaan.
Täällä oli joillain muillakin saman ikäinen kuopus kuin meillä. Millä mielin odottelette uutta tulokasta? Minua hirvittää tämä pieni ikäero kun on sitten kaksi vaippaikäistä yhtä aikaa. Meillä väliä tulee 1v8kk ja pelkään, miten aika riittää molemmille pienille ja vielä isommillekin, vaikka kai muutkin ovat selvinneet ja vielä pienemmälläkin ikäerolla :o)
Tinka 7+3
Bonita, ne Ottobren mallit löytyy todella näppärästä netistä, niitä on helpompi selata kuin lehtiä ;)
http://www.ottobredesign.com/
Valio kasvaa ja voi hyvin ja omistaa jo yhden hampaankin!
Pääsky
Tinka: mulle kävi vähän tyhmästi hoitovapaan jatkon sumplinnan kanssa. Olin alun perin kertonut töissä, että tulen takaisin 1.1.2006, jos hoitopaikka järjestyy (kuopus olis ollut 1v2kk). No, selvittelin hoitopaikkatilannetta, ja sen saaminen kesken ' lukuvuoden' vaikutti tosi epätodennäköiseltä. En halunnut jäädä epävarmuuteen, ja ilmoitin sitten elokuun alussa että tuunkin vasta 1.8. Sijaiselle tehtiin siis puolen vuoden jatko, ja hän ei ollut kauhean innostunut tästä jutusta.
No, niin kuin varmaan arvaat, kaksi viikkoa em. ilmoituksen jälkeen tein plussatestin. Tää oli yllätysraskaus, ja olin ihan tosissani ollut menossa takas töihin. Arvaat varmaan, etten kehdannut heti soitella takas ja sanoa että ei vainiskaan, tuunkin vasta joskus vuonna 2008 (mun ei kannata aikaisemmin mennä, kun on 4 alle kouluikäistä lasta...)!!! Pakkohan se oli tarttua härkää sarvista, ja sain sitten lokakuun np-ultran jälkeen soitettua ja sanottua että näin on näreet. Nyt ne sitten alkaa etsiä uutta sijaista, kun tuo nykyinen ei siis aio enää pitkittää enempää.
Toisaalta: ei oo mun murhe, palataan asiaan sitten parin vuoden päästä. :-D
Joo, meidän kolmoselle ja neloselle tulee 1v6kk eroa. Hirvittää ihan oikeasti. Kaksi aikaisempaa väliä on noin 2v. ja se tuntuu tosi paljon isommalta. Pikkupoju on vielä niin vauva ja roikkuu äidissä kuin takiainen. Toivottavasti löytäis ihanan isinsä ennen huhtikuuta...!
Jymy
tinka, me oltiin hoidossa Diacorissa. Ollaan tosi tyytyväisiä palveluun, tai no siis minä, mieshän lähinnä vain toimitteli tavaraa purkissa klinikalle silloin kun käskettiin ;).
Hirveän paljon tässä tulee miettineeksi kaikkea jo alkuvaiheessa. Jos la on 28.7. niin laskeskelin pääseväni äippälomalle 22.6. muistaakseni, jollain laskurilla. Nyt sitten mietiskelen pitäisikö kesälomaa ollenkaan vai jos säästäisi sen seuraavaan vuoteen ja pitäisi sitten hoitovapaan perään. Pitäisi nyt yrittää edes malttaa sen verran että päästään ylipäätään " turvallisille" viikoille.
Esikoiden pinoon kirjoitinkin että on mukava täällä töissä kantaa tätä salaisuutta. Tällaisina päivinä kun meinaa nyppiä hommat niin huvittelen mielessäni kuvitellen etukäteen sitä tilannetta kun pudotan tämän pommin. Kollegat kun on melkein kaikki neljänkympin molemmin puolin ja perheellisiä. Ja miesvaltainen tiimi joten ei ne edes varmaan pahemmin ajattele että tässä joku vielä perhettä alkaa perustamaan ja mammalomailemaan. Ja taas hoen itselleni että ei pitäisi etukäteen hirveästi salaakaan hehkutella, kun ei koskaan tiedä mitä tapahtuu.
Tänään on ollut lievästi huonoa oloa myös tuossa ennen lounasta. Tuntui että ei oikein maistu mutta pakko oli syödä.
Täällä Pirkanmaalla (ainakin meillä täällä maalla) on sentäs lunta vielä, ei ehkä ihan yhtä komeesti kun eilen illalla kun puut notkui, mutta on sentäs sen verran että voi hyasinttia nuuhkia ja suunnata aatokset jouluun! Pipareita kun on vielä koristeltavana ;)
Oon tässä odotellut että Helinä käy kertomassa että mille viikolle ehti ennen synnytystä, muistaakseni kiukuissaan jo uumoili että 52. menee rikki ennenkun mitään tapahtuu...Vaan eipä sinne asti sentäs mennyt. Olis sekin jos vuoden sais odotella.
Tänään tuli sitten tasan 38 viikkoa täyteen, eli 39. alkaa. Mitenkähän sen sais tuonne vatsanahan sisäpuolelle infottua että ei enää ihan hirveen kauaa tarvis siellä olla. Vaikka - onhan tämä TOISAALTA aika helppohoitoinen, mitä nyt meikäläisen olo on aika ajoin jokseenkin kankea. Kaikki maailman huolet on tässä ehtinyt jo useampaan kertaan miettiä ja asian tilaa ei sitten yhtään helpota se että tänään tulee telsusta se epäselvästä sukupuolesta kertova dokkari. Sitäkin kun on tullut jo mietittyä että jos niin käy - voi tätä huolta ja murhetta.
Tuo pienempi koiranenkin aiheuttaa päänvaivaa. Eilen lenkillä se pelästyi jotain, en kuolemaksenikaan tiedä mitä. Ehkä sillä oli paukkuarkana koirana muistuma viime viikonlopun poikakööristä tuolla pimeällä tiellä ja poitsuilla oli perhana soikoon muutama pikkukiinalainen. Eilen sitten nähtiin bussipysäkillä pari tyttöä joten en muuta keksi kun että koira aatteli josko taas jossain pian poksahtaa. Tuon rodun piirteisiin ei kyllä tuollainen arkailu kuulu ja arvatkaa vaan surinko loppuillan sitä että kun en edes tuosta pienestä koirasta ole osannut reipasta yksilöä kasvattaa niin kuinka sitten lapsesta...ja niin edelleen.
Jaaha, jospa menisin ahkeroimaan (oon ollut tänään jo kuudesta asti ylhällä siivoilemassa, piti kyllä sohvalle vielä kurvahtaa mutta närästys ei antanut myöden) ja laittamaan vauvan vaatteita vihdosta viimein kaappiin siitä pinnasanägystä ja äitiyspakkauslaatikosta. Laatikkoon olen jo pedin laittanut mutta siihen päälle on kummasti kertynyt pyykistä tulleita potkupukuvuoria. Onneksi noita tuttavien ja sukulaisten lahjoituksia on tullut avokätisesti.
Oikein mukavaa marraskuun iltaa kultaisille!
terkuin,
Ninni
Voi Sonjaemma, kuulosti niin ihanalta kun kerroit että on mukavaa pitää salaisuutta sisällään (ihan konkreettisesti :) työpaikalla... Mulle tulvahti pitkästä aikaa mieleen oma ekan lapsen odotus, jolloin tunsin voimakkaasti, että mulla oli ikioma salaisuus ja sellaista salattua voimaa sisälläni, jota kukaan ei aavista... Tunsin itseni tosi voimakkaaksi ja jotenkin melkein maagisia kykyjä omaavaksi hahmoksi. Tuo tunne on ollut ainakin mulla niitä naiseuden kukkeimpia hetkiä! Nauti, nauti ja hykertele mielessäsi! :-)
Olipas tullut paljon tänään viestejä ja mukava oli lukea taas muiden kuulumisia. Mä nyt aika törkeesti heitän vähän omaanapaa sillä isäntä on just parturissa joten on kirjoitettava pikikaisesti ennenkun sieltä kotiutuu, ollaan sit näet menossa kauppareissulle...
Olin tänään siellä uusintaultrassa ja kyllä lääkärikin meinas olla jo ihan ihmeissään. Kun ei meinannut millään tulla ne neljä lokeroa näkyviin vaikka muutoin kuva näkyi ihan hyvin. Siinä sitten pyöriteltiin ja ihmeteltiin ja setä jo mietti, että josko koitettaisiin emättimen kautta. Hieman iäkkäämpi kätilötäti käski mun kääntyä kyljelleen ja avot! heti tuli neljä lokeroa kauniisti esille. Eli sydämessä on kaikki niinkuin kuuluukin. Muuta ei sitten oikein sitten katsottukaan paitsi pitihän sitä vähän sitä jalkojen väliä vielä vilkaista. Meinasin sitten kuolla nauruun kun mukana ollut toinen lääkäri siinä sitten kysyi, että " onks toi piirakka" ? Koko porukalla oli oikein hauskaa ja sitten tämä kokenut lääkärisetä sitten siihen, että " kyl tuo on kaikkea muuta kuin piirakka, täällä on ihan jotain muuta esitteillä" . Pieni poika siis on meillekin tulossa. Antoi vielä niin hyvän kuvan just siitä, ettei oikein jää epäselväksi vaikkakin sitten sanoi, että eihän toi ihan 100% varma ole (taitaa kummiskin olla).
Mun tyttöolo on nyt sit ihan väärä. Olen nimittäin ollut ihan varma, että tulokas on tyttö ja kyllä tuo meidän tekonimenä käytetty Iineskin menee nyt vähän pieleen. Ei sitä oikein taida viitsiä vaihtaa sillä ei ajateltu tästä tiedosta kertoa kenellekään läheisille, katsellaan nyt...
Olo on aika huojentunut ja en oikein tiedä, että miten päin sitä olisi. Meillä ei muuten vielä isikään tiedä kumpi se tulokas on, mutta eiköhän se uteliaisuus parturin jälkeen voita.
Tinkalle vielä tiedoksi, että meidänkin kuopus on 1v ja nelosen ja vitosen ikäeroksi tulee sama kuin Jymyllä eli 1v6kk.
Mutta nyt starttaan vaippaa vaihtamaan poitsulle ja sit valmistaudutaan kauppareissuun. Ihanaa iltaa kaikille!!!
Terkuin onnellinen Vaahtis 18+6 ja kööri
Kirjoitin tänne puolikkaan novellin melkein ajatuksiani (tai aika pitkästi kuitenkin:)) ja sitten kun painoin ok, se katosi ties minne bittiavaruuteen. Nyt harmittaa sen verran etten jaksa uusiksi kirjoitella, pitää vaikka huomenna palata asiaan. Onko muille käynyt noin? Kone siis mietti ja mietti ok:n painamisen jälkeen ja mitään ei tapahtunut kunnes sitten koko kirjoitus katosi.
plääh, äitimiia rv 13+3
Jymyn pikkuisille tervehtymissäteitä, varsinkin nuo korvatulehdukset on ihan kamalia! NIIIIN tutulta kuulosti nuo kuopuksen kiipeilyharrastukset :o)
Vaahtis: Ihanaa kun ultrassa kaikki olikin hyvin!!! Kamalaa kun joutuu jännittämään ja pelkäämään vaikka mitä. Teillekö on myös tulossa vitonen!? Saakos kysyä, minkä ikäisiä on vanhemmat lapset?
Tinka
...näkyviin siinä välillä, kun ite kirjoittelit omaasi??? Minä kun yritin niin hävisi koko litania, mitä olin siihen mennessä ehtinyt kirjoittaa. Voi surkujen surkeus!
No, homma uusiks pähkinänkuoressa;
1) tämän illan ollu taas RAATO, ei muuta kuin horroksessa sohvalla
2) vauvanvaatekaavoja löysin, kirjastosta - netissä huono valikoima
3) koulu ottaa niin ankarasti päähän että jos oppilaat pääsis lukemaan mun ajatuksia ne karkais oitis ikkunasta pihalle (ja minä perässä ... vapauteen!)
Ja sitten piti kysymäni, Jymy, että millasia ahdistusoireita sulla on? Saat kuule 200-prosenttisen sympatiani, sillä mä olen ite joissain asioissa ihan tolkuttoman herkkä ihminen.
t. Bonita
No, Bonita, (minä täällä käyn kuikkimassa vauvauutisia) yksi tapa on se, että avaat siitä koneesta tähän ruudulle esim. Muistion tai jonkun muun tekstinkäsittelyohjelman. Siinä sitten vaan naputtelet ja tiirailet samalla. Ja kun valmista tulee, eiku kopioit tai leikkaat ja liimaat (askartelua..).
Toinen tapa on avata siihen selaimeen toinen välilehti (onnistuu ainakin tällä Mozillalla..) ja sitten käydä välillä kuikkimassa niitä toisten juttuja.
Tää on nyt kirjoitettu muistiolla....
Toivottavasti onnistuu paremmin! :-)
kaunis postikorttimaisema on ollutta ja mennyttä.
Ja niinkuin mun piti eilen mennä ottamaan kuvia siitä, kun seuraavaks on yhtäkaunista aikasintaan kuukauden päästä, se kuvaaminen tieteski jäi, kun oli muka muuta puuhaa.
Sonjaemma, ainakin meillä on työsopimuksessa sellainen kohta, että ennen äitiysloman alkamista on kertyneet lomat pidettävä pois. Eli siis ne lomapäivät, jotka muutenkin saisit pitää jo. Eli sun tapauksessas koko kesäloman kerkeisi pitää ennen äp-lomaa, lomakausihan alkaa toukokuun alussa. Ainoastaan talviloma jäisi seuraavalle vuodelle + tietysti äippäloman ajalta tuleva kesäloma.
viikonjatkoja kaikille
niisku 27+6
Pitäisköhän meidän kirjoittaa joku esittelypino tässä lähiaikoina? Mitä mieltä olette? Aika paljon on porukkaa vaihtunut, kun vauvapuolen kultaiset senkun laajenee ja tänne on saatu mukavia uusia ihmisiä.
Ihanaa, Vaahtis!!! Huh mikä helpotus!!!! Tuosta taas näkee, kuinka tärkeä merkitys on kätilön/terveydenhoitajan/lääkärin jne. kokemuksella. Ja onnea pikku pojan johdosta! Johan täällä on varsinainen urosdominanssi tuloillaan... Mua jännittää melkein eniten ens viikon ultrassa näkyykö sukupuoli.... Kumpi tahansa vaihtoehto on yhtä jännä mut poikaa siis luulen odottavani minäkin. :)
Kesälomista: myös mulla oli niin, että sain vain pienen osan kertyneistä lomista siirretyksi hoitovapaan loppuun. Tää on siis valtiolta. Eli Sonjaemmako se oli joka asiaa pohti... heti kun oot päättänyt ' julkistaa' raskauden, niin ota yhteyttä henkilöstösihteeriin tai vastaavaan - hän osaa kertoa miten ne sitten oikein menee. Mulle ainakin koko touhu on tosi hepreaa. Sekin oli yllätys, että työnantajan silmissä mun hoitovapaa (haettu 31.7.2006 asti) ei katkea, vaikka uusi äitiysloma alkaa jo maaliskuussa. Eli niiden papereissa mä oon edelleen hoitovapaalla vaik on uusi vauva tullut, mitään virkavapauden syyn muutosta ei tehdä. Lomat ei sitten kerry ennen kuin elokuusta eteenpäin jne. Ihmeellinen systeemi.
Joo, siitä mun ahistuksesta: rintaa puristaa, hengenahdistusta, pulssi on ajoittain kohollaan, mahaa koskee. Eli ihan somaattisia oireita tulee, mut oon aika varma että pääkopan puolella on mun ongelmat. En nyt ihan saa kiinni siitä, mikä tän on laukaissut. Mä jotenkin myös kuvittelen että joku hirveä onnettomuus vaanii meitä, ihan kuin giljotiinin terä roikkuis tän huushollin yllä. Kääk!
No olipas nyt ikävä aamunaloitus. Ens kerralla jotain mukavampaa. Ai niin, liikkeet tuntuu hyvin! :DDDD
terv. Jymy rv 18+5?
Kiitos kaikille noista vinkeistä ja myös tulevista ennaakkoon. Sitä on niin monessa asiassa kysymysmerkkinä näin ensikertalaisena. Toisaalta ehkä jäänkin kesälomalle ja sitten mammalomalle. Joka tapauksessa ajatellut että töihin palaan vasta syksyllä 2007. Täytyy tässä vaan alkaa säästämään rahaa etukäteen nyt kun palkka juoksee... Ajallaanhan kaikki asiat selviää mutta kun olen tällainen ihminen että aina kaikki pitää tietää ja suunnitella mahdollisimman ajoissa kalenterin kanssa jos vain voi.
Ja hommaanhan sitten tietysti vaikuttaa sekin onko tulossa 1 vai 2. Tosin jos olisi kaksi tulossa niin luulisi että olisi voimakkaammat oireet? Ne vähäiset oireet mitä on tuntuu voimakkaamillta iltaisin eli rinnat arat ja yökötys ja lievä väsymys. Eilen illalla nukkumaan mentyä oikein kivisti nännejä, suorastaan sattui. Ja eilen ja tänään on aamulla ollut vähän huono olo myös aamiaisen jälkeen. Mutta nyt taas istun täällä niin kuin ei mitään. Niin ja vessassa pitää juosta useammin, nykyisin herään joka yö aamuyöstä vessaan.
Esittelypino olisi ihan kiva idea.
Vaahtiksellakos se oli ollut hauska ultrakokemus? Olikos teillä ennestään tyttöjä vai poikia vai molempia?
kylläpä minä olen pahvipää. Luin että sulla on viikkoja 37+ mutta nehän oli 27+ eli et tosiaan oo vielä mitenkään loppusuoralla vaan tässä mukavassa keskiraskauden vaiheessa! Pitäis tosiaan alkaa kirjoitella muistioon ja kopsata vasta tarkistuksen jälkeen tänne pinoon. Ja sen lisäksi pitäis yrittää vähän pitää ajatuksiaan kasassa... Hyviä keskiraskauden hetkiä siis sinne sinulle! :o)
mun äskönen megaviesti karkas bittitaivaaseen joten tärkeimmät ihan lyhyesti...
Korvatulehdukset on tyhmiä sanoo kohta neljäkymppinen äiti jolla itelläkin on putket vielä korvissa ja jonka neljästä lapsesta kaks on ollut oikeita aina-korvat-kipeenä-tapauksia... Toivottavasti kaikki korvatulehdukset katoaisivat maailmankartalta. Jaksamisia kaikille niille joiden jälkikasvulla jyllää syksyn taudit.
Mulla on aiemmasta liitosta 20v poika ja 18v ja 14v tytöt. Nykyisen miehen kanssa meillä on tämä 1v1kk poitsu eli tähän saakka tasaväkistä on ollut. Nyt taitaa hitsi vie tulla meille ukkovalta. Mun kaks vanhinta on jo muuttaneet pois kotoa, joten sillä saralla miellä on oikeastaan aika rauhallista nykyään...
Mä myönnän olleeni tosi hölmö kun menin sen sukupuolen eilen kysymään. Ei mua muuten harmita mut en oo koskaan aikaisemminkaan kysynyt ja nytkin me kyl oltiin miehen kans sovittu, että ei kysytä. No lupasin sille, etten kerro jos se ei halua, mutta halusipas kumminkin illalla katsoa nukkumaan mennessä sitä ultrakuvaa. Vähän aikaa sitä pyöritteli ja tuumas, että taitaa tossa pippeli olla esillä. Oli selkeästi vähän pettynyt kun meni niin hiljaiseksi. Ja vielä tuumasi, että eihän toi ihan varmaa ole. Miehellä ja sen sisaruksilla on hurjasti poikia ja vaan pari tyttöä joten olis varmaan isin prinsessaa toivonut. Jos sit vaikka vielä joskus.
Pahoinvointi on palannut taas kuvioihin. Jos tulee nälkä niin meinaa tulla yrjökin. Toivottavasti olis joku ohimenevä juttu ja loppuis jo pian. Joskus olis kiva kokea miltä se nälkä tuntuikaan...
Nyt suihkuun ja iltavuoroon...
Vaahtis, poitsu ja masuvauva jolla ollut neitimäinen työnimi aiemmin 19+0
Bonita kyseli miten saa näkyviin viestit samalla kun kirjoittaa. Helpoin tapa on pitää vaihto-näppäintä samalla pohjassa kun klikkaat vastaa-kohtaa. Eli vaihto näppäinhän on caps lock näppäimen alla, se millä saat ison kirjaimen. Silloin se vastaus ruutu aukeaa sulle uuteen ikkunaan ja voit käydä viereisestä ikkunasta kurkkaamassa mitä siellä olikaan.
Jyny, toi ei varmaan oo kyllä ihan lainmukaista, ettet sais seuraavalta äitiyslomalta kesälomia ym, vain koska olet ilmoittanut olevasi hoitovapaalla. Eikö hoitovapaan voi lopettaa kesken ilmoittamalla siitä kahtakuukautta ennen sen lopetusta. Varmista asia vielä liitostasi, kait kuulut johonkin liittoon. Mä en ainakaan nielis tollasta tosta vaan.
Surku kun Vaahtiksella alkoi pahoinvointi uudelleen. Kyllä se siitä vielä.
Itsellä mahaan sattuu melkein koko ajan seistessä tai liikkuessa ja välillä istuessakin. Oon varmaan touhunnut liikaa, kun oon yrittänyt tehdä vauvalle tilaa, kun näin saitsulla on aikaa..
Ehkä vauvelinkin huone on valmis ennen helmikuun puoltaväliä, toivottavasti.
Tein ullakolta löydönkin; siellä oli ihana vauvan rottinkinen vanha soikea pyörillä liikkuva sänky. Sehän tuleekin sitten vauvan ensisängyksi, vaikka kait se äp-laatikkokin pitäs käyttöön ottaa, kun siihenkin on kirpparilöytönä hieno suojus.
niisku 28+0
piti taas aamulla herätyskelloa siirtä pari kertaa 5 minuuttia eteenpäin kun haluttiin pitkittää peiton alla köllöttelyä. Odottelen jo innolla viikonloppua, jos onnistun pitämään maanantain vapaana niin tiedossa ihana neljän päivän miniloma.
Tänä aamuna oli vähän huono olo, myös aamiaisen jälkeen, mutta nyt on taas OK. Onneksi nuo oireet on olleet voimakkaampia iltaisin jos vaikka säästyisi pahemmalta ettei vain töissä paljastu liian aikaisin. Toisaalta taas kun ei hirveästi oireita ole niin ei sekään ole kovin rauhoittavaa. Eilen tuli neuvolasta infopaketti, kolmen viikon päästä on sitten ensimmäinen käynti. Ensi viikon lopulla tai seuraavan alussa pitäisi mennä klinikalle ultraan. No, varaillaan sitten vaikka maanantaina aika kun voi soitella kotoa. Töissä kun olen avokonttorissa niin aina pitänyt hoitaa nämä puhelut ties missä, mennyt asioille ja kadun kulmasta soitellut tai mennyt autoon istumaan.
Mytta nyt töiden kimppuun niin jospa saisi hommat siihen malliin että voi maanantain sitten lomailla.
sonjaemma rv 5+5