Tunnen mielihyvää kun hoikkana ja hyväkuntoisena juoksen pullean av-mamman ohi!

Ihan samat fiilikset kuin ap:llä! Joskus on tosin vaikeaa tunnistaa av-mammoja. Olisikin kiva, jos voisivat käyttää vaikka jotain t-paitoja, joissa selässä lukisi "Olen pullea av-mamma".

Ja se timmi juoksija voisi käyttää t-paitaa, jonka selässä lukee "Olet kuitenkin kateellinen minulle". Eipä jäisi kenellekään mitään epäselvää.

Hei loistavaa! Hitsi kun en ehdi hankkia sellaista huomiselle lenkille.

t. hoikka ja hyväkuntoinen av-mamma

Pukeudutko kauppaan lähtiessäsi jotenkin erityisest?

Ostatko koskaan mitään ylimääräistä?

Miten joku voi käydä kaupassa "vauhdilla"?

Niin no, sitten kun sinä sairastut ja sen sairauden takia alat lihomaan, voi joku nuori tyttö tulla juoksentelemaan piukoissa trikoissaan sinun eteesi ponnari heiluen timmin pyllynsä kanssa. Mietipä, miltä sinusta silloin tuntuisi.

Naiselliselta? Hyvältä? Onnistuneelta?

En tiedä mikä tekstisi pointti loppupeleissä oli, mutta haluan vaan muistuttaa ettei koskaan kannata nauraa toisten lihavuudelle/epäonnelle, koska se voi hyvin todennäköisesti joskus kolahtaa omalle kohdallesi.

Nim. Elämä opettaa

ovat kyllä lajinaan ihan omaa luokkaansa. Olen itse kilpaillut parissa lajissa elämäni aikana ja harrastanut monenlaista liikuntaa ja juoksunharrastajat ovat vittumaisimpia ihmisiä.

Muissa porukoissa on yhteishenkeä, mutta juoksijoiksi alkaa jotenkin luonnevikaiset ja selän takana kateellisesti kyräilevät ja juoruavat ja toisia haukkuvat ihmiset.

Viimeksi tänä aamuna vetelin kevyesti piukoissa trikoissani ja ponnari heiluen kahden juoruavan mamman ohi :) He jäivät kateellisina katselemaan loittonevaa timmiä pyllyäni. Yrittivät ottaa muutaman juoksuaskeleen silloin tällöin. Tsemppiä, kyllä se juoksukunto siitä nousee, kun vaan ahkerasti harjoittelee! Toivottavasti toimin motivaattorina lenkkipoluilla.

lääkärin,liikuntafysiologin ja fysioterapeutin suosituksesta/painostuksesta jättämään juoksun tai oikeammin hölkän tules-sairauden vuoksi. Se ottaa koville. Toisinaan kun joku nainen juoksee ohi kun minä itse kävelen niin meinaa oikeasti itku tulla, vieläkin.

Paino on vähän noussut tässä kyllä, mutta vielä ollaan normaalipainossa, yritän kyllä laihduttaa sitten karsimalla höttöhiilareita ja tekemällä ajallisesti pidempiä lenkkejä.

Nautiskelkaa vaan te juoksijat, toivottavasti teillä muilla terveys (selkä ja polvet ym) kestää asfaltilla päkittämisen vuosikymmeniä.

lääkärin,liikuntafysiologin ja fysioterapeutin suosituksesta/painostuksesta jättämään juoksun tai oikeammin hölkän tules-sairauden vuoksi. Se ottaa koville. Toisinaan kun joku nainen juoksee ohi kun minä itse kävelen niin meinaa oikeasti itku tulla, vieläkin. Paino on vähän noussut tässä kyllä, mutta vielä ollaan normaalipainossa, yritän kyllä laihduttaa sitten karsimalla höttöhiilareita ja tekemällä ajallisesti pidempiä lenkkejä. Nautiskelkaa vaan te juoksijat, toivottavasti teillä muilla terveys (selkä ja polvet ym) kestää asfaltilla päkittämisen vuosikymmeniä.

Siitä, että luulet itsestäsi liikoja. Saat juosta minun ohi vaikka kuinka monesti, mulla ei meinaan ole tapana kyylätä naisia, mutta onnea jos sulla on! :)



Mulle riittää toi oman MIEHEN perseen kyttäys, sillä vasta hyvä peba onkin :)



T: heteromamma

Mutta voitko tuollaisenna timminä maratoonarina kertoa, mitä teen väärin, kun jalat on aina lenkin jälkeen todella kipeät ja tuntuu betonilta? Vie vähän motivaatiota, olo on siis muuten kevyt.. Mutta nää törkeän kipeät jalat :( Venyttelen aina ennen ja jälkeen lenkin mutta mikään ei tunnu auttavan.



terv. aloitteleva lenkkeilijä