Kaikki periaatteessa hyvin ja silti ahdistaa, muita? (OV)

Elämässäni on sinällään kaikki hyvin, olen hyvässä parisuhteessa mieheni kanssa, esikoinen on terve ja iloinen vuoden ikäinen lapsi, rahatilanne on ihan ok, olen laihtunut 12kg kesästä alkaen, koti on kunnossa ja siisti.



Mutta silti aina iltaisin makaan vaan sängyssä miettimässä ja murehtimassa monta tuntia ennenkui nukahdan. Ensi perjantaina lainaneuvottelu, saadaanko me lainaa ja mitäs jos ei saada? (järki sanoo että no sitten ei saada ja asutaan vuokralla siihen asti että menen takaisin töihin ja varmasti saadaan laina). Mitäs jos rahat kuitenkin loppuu? Mitäs jos lapsi sairastuu? Onkohan vanhemmillani kaikki hyvin? Mitä jos en saakkaan töitä kun lapsi menee päiväkotiin? Pystynkö sittenkään laihduttamaan vielä toisen samanlaisen määrän? Pitäisikö mulla olla jo paljon enemmän saavutettuna kun ikääkin on "jo" 25?



Ja aivan lukemattomia kysymyksiä.. Millä tämän ainaisen murehtimisen saa loppumaan..