Lue keskustelun säännöt.
Hoikat: Näetkö vaivaa hoikkuuden eteen vai tuleeko se itsestään?
18.09.2012 |
Kiinnostaa :) Eli minkä verran tietoisesti rajoitat herkkujen syömistä tai annoskokoja? Tekeekö mielesi liikaa herkkuja liian usein, mutta hillitset itsesi? Jos näin on, kuinka kovasti himoitset herkkuja ja kuinka kovasti ponnistelet ettet söisi liikaa? VAI sinun ei edes tee mieli herkkuja kuin kohtuudella ja joskus, joten paino pysyy kuosissaan kuin itsestään? Minkä verran mietit syömistä negatiiviseen sävyyn, siis otanko kahvitauolla keksejä vai en, ostanko töiden jälkeen suklaata jne. Kuinka usein ja miten paljon syöt herkkuja? Onko sinulla järkevä ja terveellinen ruokailurytmi- ja elämäntapa noin muuten vai syötkö mitä ja milloin sattuu?
Kommentit (50)
Yritän rytmittää elämäni näin. Aamupalaksi rakastamaani rahkaa, lounas salaattia ja lihaa sekä sämpylä, illalliseksi tavallista kotiruokaa ja iltapalaksi leipää tms.
Juoksen 3-4 krt viikossa ja teen lihaskuntoliikkeitä. Joka päivä syön jotain herkkuja tyyliin jätski, keksi, pähkinöitä tai suklaata.
Minulla on hyvä fiilis kun toimin näin ja ilmeisesti kroppakin tykkää, kun bmi on 19. Eli en rajoita mutta kun syö kunnon ruokaa ja liikkuu, paino pysyy itsestäänhyvänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse nähdä vaivaa. En ole kieltänyt itseltäni mitään herkkuja, ei tule mitään mielettömiä mässäyskohtauksia. Syön toki aina, jos joku on nähnyt vaivaa ja leiponut jotain.
Syön yhden lämpimän ruoan päivässä. Aamiaisen vain viikonloppuna ja lomilla. Jos illalla nälättää, syön leipää. Joskus (aika usein) nälkä vaan menee ohi.
En harrasta liikuntaa, ainoastaan hyöty -sellaista ulkotöiden puitteissa.
Olen ollut samanpainoinen viimeiset 10 vuotta. Myös ennen raskauksia. Paino putosi raskauksien jälkeen itsestään tähän nykyiseen (-15kg).
50-v lähestyy kovaa vauhtia. Ehkä sen ikäpyykin jälkeen pitää alkaa miettimään painoasioita.
En ole herkkä lihomaan. Ruokailutottumukseni eivät ole säännölliset eivätkä aina terveellisetkään, karkkia ja suklaata syön päivittäin mutta paino pysyy alhaalla. Olenkin sanonut että jos jostain syystä aineenvaihduntani, tai mikä tahansa tämän hoikkana pysymisen takana nyt onkaan, muuttuisi niin voisin olla melkoisissa vaikeuksissa syömisieni kanssa, kun ei ole koskaan tarvinnut ajatella mitä suuhuni laitan :P
laihdutuskuurilla= palasin vanhoihin liikuntatottumuksiin ja ruokavalioon. Tarkoittaa sitä, että herkuttelen kerran viikossa, muuten syön normaalia kotiruokaa, mutta pienempiä annoskokoja. Treenaan salilla 4-5 kertaa viikossa, päälle aerobista eri muodoissaan. Pakko on liikkua, koska kilpirauhasen vajaatoiminta kyllä on hidastuttanut aineenvaihduntaa, varmana ikäkin jo osin ja tykkään hyvästä ruoasta, joten on pakko katsoa mitä syö ja liikkua. Kovimpana treeniaikana painoin 51kg, "normaalissa" elämäntilanteessa painoin 56-59kg ja nyt olen levähtänyt 70kg saakka..
syön peruskotiruokaa ihan kunnon annoksia, mutta herkuista koitan pysyä erossa. Tai no, ei se paljon vaadi; en yksinkertaisesti pysty syömään makeaa kovin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulle hyvin tärkeä ja raskas harrastus sattuu olemaan urheilullinen ja paljon energiaa kuluttava. Pysyn hoikassa kunnossa siis vähän niin kuin bonuksena. :) En myöskään luonnostaan ole mikään mahdoton herkuttelija, vaan syön sopivasti kaikkea. En mitenkään myöskään vahdi syömisiäni.
En kiinnitä huomiota annoskokoihin tai herkkujen määrään, mutta syön säännöllisesti viisi kertaa päivässä. En syö juuri koskaan itseäni ähkyyn. Ehkä se on se syy, että pysyn hoikkana? Toki myös geenit vaikuttaa. Suvussani on paljon todella hoikkia.
En liiku ollenkaan (paitsi normaalit hyötyliikunnat) ja lähes joka ilta syön jotain herkkua tässä koneella ollessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
BMI on normaali, ja pidän kropastani. En ole mikään ruipelo, mutta 36-38 vaatteet menee.
Mulle tämä tulee luonnostaan. Syön herkkuja, rakastan leipoa ja juon viiniä. Eli kaikkea minkä pitäisi lihottaa.
Luulen että kysymys on geeneistä ja kulutuken määrästä.
En urheile, lainkaan. Hoidan kolmea lasta kotona, teen puutarha hommia ja sen semmoista. Minulle ei ole mikään kova homma kantaa vaikka 10 mottia halkoja varastoon tai tehdä lumityöt talvella.
En tosin syö päväsaikaan mitään järjettömiä annoksia ruokaa. Illallinen tehdään koko perheelle. Aamiainen on musta kahvi ja pullaa.
En pysy hoikkana noin vain. Syön herkkuja jonkin verran, mutta en joka päivä. Pystyn hillitsemään herkkuhimon. Kekseistä ja sipseistä en edes tykkää. En koskaan mieti tuollaisia, että ottaisiko kahvilla keksin tai ostaisko suklaata. Kuten sanottu, kekseistä en pidä ja pullaa/kakkua otan aina, jos on tarjolla. Yleensä ei ole. Pelkän suklaan takia en ikinä viitsisi lähteä kauppaan. Yleensäkään koskaan ei tee niin paljon herkkuja mieli, että lähtisin niitä erikseen hakemaan. Annoskokoja rajoitan tietoisesti ja pyrin täyttämään vähintään puolet lautasesta kasviksilla. Vanukkaita, kaupan maustettuja jogurtteja tms. piilosokeripommeja meille ei osteta lainkaan. Limuakin ostan hyvin harvoin. Minulla on säännöllinen ruokarytmi. Ei ole tarve ahmia.
Eli pyrin syömään terveellisesti arjessa, jotta voin nauttia heikkoudestani ihaniin leivonnaisiin.
niin tottunut syömään terveellisesti. Kun olen viimeset 10 vuotta vetänyt luonnonkogurttia marjoilla niin valmiit sokeroidut jogurtit maistuvat kauheille. Inhoan suurinta osaa kekseistä yms.
Ei tule mieleenkään ostaa kaupasta mitään suklaapatukkaa, koska en ole koskaan niin tehnytkään.
Olem ihminen, joka kävelee mieluummin pari kilsaa kuin oottaa dösää vartin. Ja mieluummin juoksen seitsemänteen kerrokseen kuin menen umpihissiin. Kunto on kova.
Olen aina liikkunut paljon.
Voin mässäillä silloin kun huvittaa. Ravintolassa vedän mitä huvittaa jälkkäreineen. Pidän laadukkaasta ruuasta ja hyvistä viineistä.
En syö suruuni. Jos on huolia, niin syöminen on vaikeaa.
Mitat 165/48-49 ja on aina ollut. Lapsia neljä, paino palautunut ennalleen alle kuukaudessa synnytyksistä.