Mikä idea on yhdysnimissä? Miksi antaa sellainen lapselle?
Törmään työssäni jatkuvasti näihin jotenkin ihan toisiinsa sopimattomiin yhdysnimiin. En viitsi tähän kirjoittaa yhtäkään niistä, kun kaikki ovat aika uniikkeja (vrk:n nimipalvelun mukaan). Mutta tyyliin Aida-Marjaana, Kiia-Maarit, Veikka-Kasperi, Nella-Saija. Tuollaiset pitkät nimet ovat todella epäkäytännöllisiä, varsinkin kun usein näiden lasten vanhemmat nimenomaan vaativat koko nimen käyttöä. Ei saa kutsua vain nimestä ensimmäisellä tms.
Vakiintuneet yhdysnimet ymmärrän paremmin, Elli-Noora, Anna-Mari jne.
Kommentit (5)
vituttaa ainakin itteeni, on vituttanut jo yli 30 vuotta.
Hankalia todella - erikoisuuden tavoittelua, jota en arvosta.
Mutta entä se käytännöllisyys? On kai aika hankalaa aina olla selittämässä nimeään ja sen kirjoitusasua. Ja pitkän nimen kirjoittamiseen menee kauan ja se vie tilaa. Mikä ikäisenä Virva-Magdaleena oppii itse kirjoittamaan nimensä? Sitten kun sukunimikin on vielä pitkä, niin johan siinä loppuu tila monesta kaavakkeesta. Sitä en ymmärrä.
Ap
lähinnä kompromissi kun väännettiin nimistä, ja sitten loppujen lopuksi, olinkin itse heittämässä omaa ehdottamaani nimeä pois, mutta sitten tämä toisena oleva nimi oli kuitenkin suositut nimet top-10. Ollaan tyytväisiä antamaamme nimeen, vaikka se saattaa näköjään joitakin ärsyttää :)
Jopas jotakin!