Päiväkodissa käyty nyt reilu kuukausi ja poika teki täyden stopin ruokailujen suhteen. Apua.

lto:n mielen mukaisesti (oli kai hidas ja muutenkin temppuili). Tää lto sitten suureen ääneen kailotti, että mitä ME tälle asialle nyt teemme. Mä kailotin takaisin, että me emme tee mitään, sillä minun kanssani lapsi ei temppuile eikä hidastele. Ongelma on siis heillä, ei mulla, enkä mä voi tulla sitä päiväkotiin ratkaisemaan kun mun pitää olla töissä. Lisäsin vielä että luulis ammattilaisten osaavat ratkoa näin pienen ongelman ilman suurta työryhmää.



On se muuten outoa, että vanhempien pitäis aina ratkoa päivähoidon ongelmat, eikö ne ammattilaiset mitään osaa tehdä? Miten minä saan lapsen pukemaan jos en ole paikalla? Tai miten sä saat lapsen syömään jos et ole paikalla?

Ei kai ne hoitajat sentään joka päivä kovaan äänen päivittele, ettei taas ole syönyt? Meillä oli joku vuosi sitten semmoisia tätejä, että joka päivä kauhea haloo. Sehän nyt ei ainakaan tilannetta paranna. Käske niitten rauhottua.

syömisten kanssa stopin mennessään päiväkotiin. Ensinnä stressasi hoitoon menoa tosi kovasti ja toiseksi ruokavalio oli aika erilainen kuin kotona. Poikaa istutettiin puurolautasen edessä kun muut leikkivät jne. Eihän sitä minulle kerrottu, mutta kerran palasin 30 minuutin päästä aamupalan alusta takaisin ja siellähän tuo istui pöydässä kun ei halunnut syödä niin paljon kuin käskettiin.

Toivottavasti lapsesi syömisistä ei tehdä samanlaista numeroa.

Poika ei viihtynyt kyseisellä osastolla tästä ja muistakaan syistä. Eikä huono syöminen ratkennut siellä.

Poika vaihtoi isompien ryhmään vuoden päästä ja sanoin, että jos syö huonosti niin antakaa syödä huonosti. En halua, että istuu pöydässä ja pakotetaan. Homma ratkesi sillä. Vähitellen söi paremmin kun kukaan ei kiinnittänyt syömiseen huomiota.

Totesin saman hoitajille kuin joku muukin tässä ketjussa, että kukaan ei kuole nälkään ruokalautasen eteen.

Ethän sinä voi töistä käsin lasta syöttää!



Sanot vain kylmästi, että ei ole sinun ongelmasi. Koska se ei ole. Jos lapsi syö kotona hyvin, on päiväkodin asia huolehtia syömisistä siellä. Älä sano lapselle asiasta mitään, innostuu vaan uhmaamaan enemmän. Luulen nimittäin, että ongelma poistuu kyllä ihan itsestään, kun lapsi jätetään rauhaan.

Ompa taas tyypillinen hoitoalan ihmisen kommentti. Aikaisemmin reippaasti syönyt lapsi alkaa syödä huonosti päivähoidossa, ja päiväkoti käskee vanhempien miettiä mitä asialle voisi tehdä.

Niin, mitä?!

Lapsi on 2 v. Ymmärrys on oikeasti vain 2 vuotiaan tasolla. Voithan sanoa, että täytyy syödä, muuten ei jaksa, syö edes vähän.

Mutta jos ei syö, niin ei kait sitä väkisin voi suuhun tunkea, vai pitääköä vanhempien ottaa vapaata ja tulla syöttämään se tenava?

Vai annetaanko illalla rangaistus jos ei olekaan syönyt? Kun ne kuuluisat tarrataulut ei noin pienellä yleensä toimi.

Miksi ap ei voisi jutella hoitotätien kanssa aiheesta; huonosyömäsyyttä on päiväkodissa. Hoitajien tehtävä olisi saada lapsi syömään, huoukutella maistamaan, auttaa alkuun vaikka syöttämällä muutaman lusikallisen.

Ilmeisesti on käynyt niin, että lapsi on tajunnut, että "hitto soikoon, joudun oikeasti olemaan täällä joka päivä! ja koko päivän!" Tähän tyyliin tuli reaktio omalleni, joka aloitti päiväkodin 2 vuotiaana. Ensin meni hyvin, sitten tuli takapakkia ikään kuin tenava olisi tajunnut, että täällä sitä muuten joudutaan olemaan ihan joka päivä!

Meillä kävi myös näin: hoitaja sanoi hieman moittien minulle, että lapsi on alkanut juoda vessanpytystä.

"No sillähän on sitten JANO! Antakaa enemmän juomista!" oli minun spontaani reaktio. Hoitaja hoksasi, että juu, niinhän se taitaa olla. Ja alkoivat antamaan ylimääräisen lasillisen (oli muuten tosi pieniä ne lasit) joka aterialla ja kas siihen loppui vessanpytystä juominen.

Meidänkään tapauksessa ei siis ollut kyse tuhmailusta tai käytöksestä, joka ratkeaa kun kotona keskustellaan, vaan siitä, että 2 v lapsella oli jano ja hän ratkaisi pulman juomalla sieltä, mistä vettä kätevimmin sai.

Luulen kyllä että ap.n tapauksessa ongelma on päiväkodin sisällä oleva ja siellä ratkaistavissa, eikä millään kotikeskusteluilla hoidettavissa oleva.

nähnyt harjoittelujaksoillani että joissakin päiväkodeissa (etenkin ryhmiksissä ja vanhempien hoitajien toimesta) ruokailuista tehdään todellakin tosi suuri numero. Painostetaan, käytetään valtaa, jankutetaan ym ym. Toivottavasti teillä ei ole sellaisesta tilanteesta kyse, muista tehdä hoitoajille selväksi että antavat lapsesi olla vaikka koko päivän syömättä ennemmin kuin tuputtavat ruokaa! Oikeasti, välillä olen nähnyt todella inhottavia tilanteita...Edelleen löytyy näitä jotka laittavat suuren annoksen ja sitten käsekevät syömään lautasen tyhjäksi tai ei tule leipää/maitoa/jälkiruokaa. Ainut keino millä lapsi pääsee pälkähästä on se jos meinaa oksentaa, sitten loppuu syöttäminen. Muistakaa vanhemmat keskustella näistä asoista, teillä ja hoitohenkilökunnalla voi olla aivan eri käsitys syömisestä!