Lue keskustelun säännöt.
Onko velvollisuus kertoa miehelleni, että olen antanut lapseni aikoinaan adoptioon? Nyt
12.09.2012 |
aloimme yrittää lasta ja mies hehkuttaa kauheasti fb:ssä jne miten on kyseessä molempien esikoinen ja miten me nyt osataan ja hössötetäänkö turhasta jne..
No mä oon antanu aikoinaan päihdeongelmaisena teininä vahinkovauvan adoptioon, asia mulle niin kipeä ettei siitä tiedä moni, en halua puhua, nyt vaan alkanu tuntumaan "petänkö" mieheni jotenkin jos en kerro?
Asiasta on tosi pitkä aika, ja tuntuu hirmu kaukaiselta nyt, vaikka mietin lastani toki aina välillä, erityisesti hänen syntymäpäivänään vuosittain.
Kommentit (48)
salaisuuden? Ja lapsiltasi? Adoptioon annettu lapsesi kuitenkin perii sinut aikanaan, että jos kuolet ennen miestäsi, niin silloin hän viimeistään saa tietää. Jos mulle äitini kuollessa selviää, että minulla on muitakin sisaruksia, kun veljeni, niin ei jää kyllä mammasta kovin kauniit muistot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten asiat on. Terveydenhoitaja ei voi puhua asiasta miehellesi, tai miehesi kuullen yhtään mitään. Ja harva mies alkaa niitä 2G+1 merkintöjä tiiraamaan. Eihän ne edes tiedä mitä ne tarkoittaa! Siis sinne neuvolakorttiin merkitään kaikki niin mystisinä lyhenteinä, ettei normi mies siitä mitään ymmärrä.
Lisäksi ilmoitat synnytyspaikkaan tilanteesta.
mutta helpompi olisi ollut olla rehellinen/avoin alusta asti.
Mutta ajattele jos asia olisikin ollut toisinpäin ja miehesi olisi kertonut, että hänellä on jo lapsi niin olisi se varmasti ollut kova paikka.
Menneisyyttä ei voi muuttaa ja jos mies todella rakastaa niin hän kyllä ymmärtää ja tukee sinua.
Jos tämä on eron paikka niin voit uskoa ettei teitä ole tarkoitettu elämään yhdessä.
Kärsivällisyyttä. Miehellä on nyt todella paljon mietittävää ja sinun täytyy vain jaksaa odottaa, koska hän haluaa puhua ja silloin olla valmis vastaamaan hänen kysymyksiinsä. Mitä enemmän kerrot hänelle sitä helpompi hänen on ymmärtää miksi et kertonut aiemmin ja miksi annoit lapsen pois.
Olit todella rohkea kertoessasi, tsemppiä jatkoon!
32 ( tai jotain sinnepäin...)
Adoptio on täysin ymmärrettävä tapauksessasi ja
itse päätät haluatko kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se lähtee lätkimään tommosen pikkujutun takia nii saakin mennä! Eihän täs mitään kamalaa oo tapahtunu ku et sä sitä oo pettäny! Miten kukaan vois pitää sua huonompana ihmisenä tollasta kuultuaan!? Sähän teit todellakin oikein! Annoit lapselle elämän ja teit joistain ihmisistä onnelliset vanhemmat! Mitä ihmettä se ukkos oikeet vouhottaa, en ymmärrä!
On kyllä katkera olo, ja mielestäni en ollu ansainnut tätä mitenkään.
Mutta se kai sit halus täydellisen vaimon itselleen jolla puhteeton menneisyys :(
ap
kyllä ne sen sisätutkimuksessa huomaa, mm.kohdunkaula on erilainen synnyttäneellä. Ei kun kertomaan vaan rohkeasti, niin iso asia