Alakoulun ruokailu - keskustelukielto?

tällainen sääntö, ja se oli oman opettajan päätös. Muut saivat puhua. Opettajalla oli muutenkin joitakin tiukkoja sääntöjä, joista osaa arvostin, mm. se, että tunneilla piti antaa toiselle työrauha. Sitten oli erikseen niitä tunteja, jolloin asioista keskusteltiin. Oma tyttö on aina ollut vähän liiankin vilkas, joten hänelle tuollainen tiukempi ope oli kuitenkin paikallaan. Oli välillä open silmätikkuna, mutta oli sitten kuitenkin luokan parhaimpien joukossa, ja tämä kyseinen luokka pärjäsi valtakunnallisesti ihan kärkijoukossa jossakin lukemisen ja matikan tasotesteissä.



Enemmän olen huolissani siitä, että lapset saavat olla koulussa kuin pellossa, kuin siitä, että olisi liian tiukkaa.

tällainen sääntö, ja se oli oman opettajan päätös. Muut saivat puhua.

koulun muut luokat siis saivat jutella, mutta tyttären luokka ei.

eli käytännössä tarkoittaa,että voi puhua vierustoverin kanssa.



Muutaman kerran on ollut sijainen joka oli kieltänyt ruokailussa puhumisen. Eniten näitä ykkös luokkalaisia oli ihmetyttänyt se,että opettaja itse oli puhunut muiden kanssa.



Mielestäni ruokailussa keskusteleminen pitäisi olla itsestään selvyys! Eihän kukaan aikuinenkaan lähde syömään jonkun kanssa ja istu sitten hiljaa kokoajan.

Koulussa saa keskustella vieressä istuvan kanssa mutta kauempana olevien kanssa ei.

Tiedäthän, että peruskouluopetus on avointa.

Sinä voit mennä ihan milloin tahansa koululle seuraamaan opetusta ja myös ruokailua.



Omasta kokemuksesta voin kertoa, että ilman keskustelukieltoa voi alakoululaisten ruokailussa olla niin hirveä meteli, että siinä ei kuulisi edes palohälytystä.



Aika usein noiden kullanmurujen kanssa ei ole kultainen keskitie mahdollinen, vaan on valittava joko tai: keskustelukielto on kuitenkin pienempi riesa kuin se työsuojalulain desibelirajat ylittävä meteli.



Voitte opettaa lapsenne maailmankansalaisiksi ihan itse. Koulun tehtävä se ei ole, vaan siellä on huomioitava myös muut ihmiset.

ruokaillessakin. Mutta kouluissa on eroja ja opettajissa.

Samaa sanoo minun ykköstä kertaava lapsi. Viimevuonna sai puhua ja nyt ei saa, oi siiretty toiseen pöytään kun oi puhunut.

täällä just tuli koulusta lappu aiheesta; vieruskaverin kans saa heidän sääntöjen mukaan hiljaa puhua, muihin pöytiin ei saa huudella.

Vieressä istuvan / vastapäisen kanssa saa jutella normaalilla äänenvoimakkuudella, kauempana istuvien ei. Ja syynä on nimenomaan se, että desibelit nousevat muuten kuulovaurioita aiheuttaviin lukemiin.

Ymmärrän täysin sen, että keskustelu on sallittu vain vierustoverin tai vastapäätä istuvan lapsen kanssa juurikin desibelien rajoittamiseksi. Mutta totaalikieltoa en ymmärrä.



Tulemme tottakai kasvattamaan omasta lapsestamme maailmankansalaista, vaikka koulu yrittääkin näemmä torpata yrityksemme parhaansa mukaan. Olisi kuitenkin ehkä lapsenkin kannalta parempi, että koulussa ja kotona on samanlaiset kasvatusmetodit käytössä? Kuka haluaa kasvattaa lapsestaan "tyypillistä suomalaista tuppisuuta" tarkoituksella? Koulu ei ole mikään suurensuuri, joten silläkään en kyllä selittäisi tuota keskustelukieltoa.



Mutta täytyy tutkia ennen kuin lähtee hutkimaan. Vielä on vain lapsen kertomus asiasta.



Ap

Meidänkin lapsen koulussa (luokat 1-6) on täydellinen keskustelukielto ruokailussa, joka koskee niin opettajia kuin oppilaitakin. En voi käsittää asiaa, miten tämä tukee ruokailuissa tapahtuvaa sosiaalista oppimista?

tuppisuuna? Mihin tämä maailma on menossa kun ei ruokalassakaan saa enää puhua? Kohta kai kielletään virtsaaminen vessassa ettei paikat likaannu.

joka valitettavasti on käytössä. Mun pikkusiskojen koulussa oli tuo sääntö ala-asteella. Mun sukulaismies oli koulussa kerran sijaisena ja oli tosi järkytty nyt tuosta käytännöstä.



No, tuosta koulusta tuli mun kanssa samalle luokalle yläasteella oppilaita ja kotitalousopettaja oli vihainen, kun kukaan ei puhunut syödessä. Hän yritti opettaa meille, että syödessä on tarkoitus keskustella sivistyneesti eikä vain hotkia ruokaa.



Tuossa tehdään karhunpalvelus lapsille, eivät opi normaaleja käytöstapoja, kuten, että keskustella voi myös kohtuullisella äänellä ilman huutoa viereisiin pöytiin.

Meidänkin lapsen koulussa (luokat 1-6) on täydellinen keskustelukielto ruokailussa, joka koskee niin opettajia kuin oppilaitakin. En voi käsittää asiaa, miten tämä tukee ruokailuissa tapahtuvaa sosiaalista oppimista?

Kirkossa on ollut tapana olla hiljaa, mutta nykyään niin harvoin lasten kanssa kirkossa käydään, että eivät opi sielläkään.

Ei se millään tavalla estä lasten varttumista ns. maailmannaisiksi, ja maailmanmiehiksi, vaikka koulussa olisikin ruokarauha.

Sosiaalista oppimista tapahtuu myös näkemällä, ei vain kuulemalla. Ryhmään sopeutuminen ja toisten huomioonottaminen ovat minun mielestäni olennainen osa sosiaalista oppimista.

osassa kouluista on keskustelukielto ruokailun ajan (tämä kokemus siis niiltä ajoilta kun tein alussa sijaisuuksia eri kouluissa).



Tuohon on tietenkin monia eri syitä, yksi ehkä tärkein on se, että jos ruokalan akustiikka on huono niin ison lapsilauman hiljainenkin keskustelu samassa tilassa samaan aikaan aiheuttaa huumaavan metelin. Varsinkin kun useimmiten hiljainen keskustelu muuttuu jatkuavsti kovemmaksi ja kovemmaksi.

Toinen syy on se, että varsinkin pienemmän oppilaat unohtavat syödä jos keskustelevat - ruokailuun on valitettavasti rajattu aika, joka riittää hyvin jos syö normaaliin tahtiin.



On myös kouluja joissa pieni pöytäkeskustelu on sallittua, mutta kuten sanottu, kieltoon voi olla ihan pätevät syyt.



Ruokapöytäkeskustelu on osa sivistystä ja hyvää käytöstä, mutta tätä oppilaat varmasti harjoittelevat omien perheiden kanssa päivittäin + perhejuhlissa isommallakin porukalla. Joskus koulumaailmassa täytyy tehdä kompromisseja, jotta se arki toimii koulussa.



Itse kannatan pöytäkeskustelua ruokailussa, oman luokkani kanssa se toimii. On myös luokkia, joiden kanssa homma ei vain toimi.

Ymmärrän täysin sen, että keskustelu on sallittu vain vierustoverin tai vastapäätä istuvan lapsen kanssa juurikin desibelien rajoittamiseksi. Mutta totaalikieltoa en ymmärrä.

Tulemme tottakai kasvattamaan omasta lapsestamme maailmankansalaista, vaikka koulu yrittääkin näemmä torpata yrityksemme parhaansa mukaan. Olisi kuitenkin ehkä lapsenkin kannalta parempi, että koulussa ja kotona on samanlaiset kasvatusmetodit käytössä? Kuka haluaa kasvattaa lapsestaan "tyypillistä suomalaista tuppisuuta" tarkoituksella? Koulu ei ole mikään suurensuuri, joten silläkään en kyllä selittäisi tuota keskustelukieltoa.

Mutta täytyy tutkia ennen kuin lähtee hutkimaan. Vielä on vain lapsen kertomus asiasta.

Ap

se täytyy sanoa, että kodin ja koulun on mahdotonta toimia kaikissa asioissa samalla tavalla - perheessä joku juttu toimii, koulussa ei (monta aikuista ja iso lauma lapsia, joilla kaikilla erilainen kotikasvatus).

AIVAN JÄÄTÄVÄN TYHMÄ KEKSINTÖ!!! NÄINKÖ LAPSET OPETETAAN SOSIIAALUSIKSI??!! TODELLA JÄRJETÖNTÄ!!! KUKA IDIOOTTI TÄMÄNKIN KEKSI? RUOKAILU ON HENGÄHDYSTAUKO JOLLOIN LASTEN PITÄISI SAADA JUTELLA JA VAIHTAA KUULUMISIA KUN VÄLITUNNILLAHAN  PITÄÄ LIIKKUA EIKÄ SIINÄ MITÄÄN EHDI PUHUA!!!!!!!!!!!!!!!!!!! POIS TÄMMÖISET TURHUUDET. VIELÄ TYHMEMPI KEKSINTÖ ON ÄÄNETÖN RUOKAILU JOLLOIN EI SAA EDES KUISKIA!! HEVON KUUSEEN TUOLLAISET PELLEILYT!!!!!