Lue keskustelun säännöt.
2-3-vuotiaiden kerho ja riitauttava keksikysymys
11.09.2012 |
Muksuilla alkoi kerho. Kerholaiset ovat 2-3-vuotiaita. Jäävät sinne ilman vanhempia. Eväät otetaan kotoa mukaan.
Ohjaajan mukaan eväät saavat olla millaiset vain. Yksi äideistä nosti mölyn siitä, että ei saisi olla keksiä tai rusinaa tms herkkua kenenkään lapsella, kun sitten muutkin haluavat. Kaksi äitiä on alkanut peesata tätä yhtä, muut seitsemän ovat hämmentyneitä. Muiden mielestä siis keksi olisi ihan kiva eväs, tai rusinat.
Mitä mieltä henkilökohtaisesti itse olette tuollaisesta pikku herkusta eväänä KERRAN viikossa? Saako mielestäsi muilla olla, jos omasi ei saa?
Kommentit (108)
että ei herkkuja eväiksi. Kategorisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on jokaisen vanhemman oma päätös, mitä eväänä on jos mitään selkeää ohjeistusta ei ole.
Sen sijaan jos jollakulla muulla on, niin ei minun pehvaani kutita.
en pitäisi itse ongelmana, lapsi saa haluta muttei kaikkea saa siinä oppii senki asian sit ks.kerhossa.
rusinat ja kuivatetut hedelmät kyllä tosi ok, ehkä en kuitenkaan mitää herkkukeksejä mukaan pistäisi, mutta mitä vikaa olisi välipalakeksissä tai myslipatukassa?
jotkut vaan on niin tommosia!
kuulostaa ihan sairaalta touhulta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ei saa RUSINAA! Ihan järkyttävää.
Millä ihmeen oikeudella se joku tulee selvittämään että mitä kerhossa lapset syö evääksi? Siis ei oma lapsi vaan MUIDEN?
Mä laitan välillä vaikka suklaapäälysteisiä rusinoita jos sillä päällä olen. Ai karsee haahka!
Jos lopettaisitte tollasen kyttäilyn ja menette KERHON OHJEIDEN MUKAAN!
että kerho opettaa, etteivät herkut ole oikeaa evästä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...että toiset laittaa omenaa ja toiset banaania, kaikki laspet ei silloinkaan saa sitä mitä kaverilla näkevät.
Jos tuodaan omat eväät, ja tarkoituksena on ajankuluksi vähän jotain mutustella, niin just joku keksi ja rusinat on silloin sopivia, jää vielä ruokahalua kotiinkin.
lapsen oppia ettei kaikkea saa mitä haluaa, ts vaikken omalleni keksejä evääksi laittaisi, niin muut laittakoot ihan mitä lystää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten enpä mölyäisi, vaikka naapurin muksulla oliso vaikka meidän muksulla ei ole. Rusinat ei taas ei mun mielestäni ole mikään herkku.
kahdesta seurakunnan kerhosta ja parista harrastuskerhosta.
Kaikissa on ohje, että ei herkkuja.
Koska siellä halutaan, että se ruokailukin on osa sitä kasvatustyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan saa alkaa laatimaan sääntöjä toisten vanhemmille. Jos heidän lapsi ei saa syödä keksiä ja rusinoita, niin se on heidän asiansa. En mä ainakaan edes muista aina koko kerhoeväitä ja sitten on otettava sitä mitä kaapista löytyy ja joskus se voi olla sitä keksiä.
rusinat myös. Jos nämä ei kelpaa, niin ovat liian nipoja, eikä heillä ole oikeuttaa rajoittaa noin paljon muiden syömistä. Siitähän tässä on kyse. Vähemmistö haluaa päättää enemmistön syömisestä. Ei kovin reilua. Järjestäkää suljettu lippuäänestys, jos ei muuten ratkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mainittiin nimenomaan että lapsella tulisi olla terveellinen välipala mukana.
Mutta mitä se taas tarkoittaa, on tulkinnan varaista. Jonkun mielestä kaakao tai myslipatukka on terveellinen, tai kaurakeksi, jonkun toisen mielestä ei.
Mutta näistä tiukkisäideistä tulee mieleen, että ovat tyypillisiä yhden lapsen äitejä, jotka kuvittelevat voivansa kasvattaa lapsensa täydellisesti ja suojaavansa heitä kaikelta maailman pahalta ja epäoikeudenmukaisuudelta. Ja että kaikki muut vanhemmat jakavat heidän kanssaan samat arvot.
on aikamoinen terveysnatsi kyseessä, jos rusinakin on "herkku".
ongelma tuossa on? Eikö sille nipottaja-äidille kukaan uskalla sanoa vastaan; kerhon säännöillä mennään ja jos ei kelpaa, niin vie lapsensa toiseen kerhoon!
Jos tuo yksi äiti hännystelijöineen saa tahtonsa läpi, niin entä muut? Alatteko vaatia, että tässä kuussa saa eväänä olla vain punaisia omenoita kuutioina (kuorta ei saa poistaa, ettei kukaan huijaa ja laita väärän värisiä). On kaikilla samat eväät eikä pikku-pirkot pety!
Olin kerran yhden tuttavan kanssa museoretkellä, lapset just jotain 2 - 3.
Erehdyin tarjoamaan tälle tuttavan lapselle pienen vohvelin. Äiti heitti sen syliini ja tiuski, että "meidän lapsi ei syö herkkuja".
Samaten olin kerran risteilyllä esikoisen kaverin perheen kanssa... Voi jösses. Ohjelma oli minuutintarkka, seisovasta lapsi söi tiukan lautasmallin mukaan ja pallomeri oli "syntiä", josta äiti haki lapsen pois hyttiin "viimeistelemään teosta, jonka tämä oli edellisenä päivänä kotona aloittanut". Mukaan oli siis pakattu joku keskeneräinen piirros, säntillisesti teroitetut värikynät ja lapsella oli piirroskiintiö joka päivälle...
lapsen päiväkotiryhmä (1-3v) tekee "retken" päiväkodin pihan ulkopuolelle, esim. leikkipuistoon, kerran kuukaudessa.
Ohjeena on laittaa lapselle evääksi esim. mehu ja keksi/hedelmä. Aiemmin olen laittanut välipalakeksin ja pillimehun. Nyt ei välipalakeksejä ollut kaapissa, joten laitoin pari muumi-keksiä ja minikokoisen rusinarasian. Saa nähdä tuleeko palautetta...
kommenteistanne.
Nyt on olltu vasta 2 kerhokertaa joten kukaan ei ole vielä oikein puuttunut tuon äidin paasaukseen. Keksejä kyllä edelleen on ollut muutamalla lapsella eväänä, myös minun lapsellani.. Ja aion laittaa edelleenkin. Nainen näkee eväät sillä sinne saa halutessaan jäädä kerhoon mukaan, ja hänhän jää... Suurimmalla osalla vanhemmista on vain yksi lapsi mutta tuolla pahimmalla äidillä ja toisella hänen peesaajistaan on isompiakin lapsia..
ap
Omat lapseni olivat kerhossa 7 vuotta sitten ja päiväkodin lopetti nuorimmainen viime keväänä. Aina on kerätty "ksylitoliraha", eli lapset syövät aterioiden jälkeen ksylitolipastilleja. Seurakunnan kerhossa oli muistaakseni se käytäntö että sinne sai tuoda oman purkin nimikoituna kun oli niin pieni ryhmä ja lapset kävivät epäsäännöllisesti.
Kyllä meillä silloin tällöin oli sellainen pikkuinen paketti rusinoita, siis se todellakin mini, hyvä jos sinne mahtuu 10 rusinaa, kerhoeväänä. Ihan samalla tavalla oli porkkanoita, omenenlohkoja sun muuta vihannespuolta. Ihan tilanteen mukaan vaihdellen. Varmaan joskus joku keksikin, nämä välipalakeksit ei silloin olleet sellainen villitys kuin nykyisin. Eväät kuitenkin odotti sen pari tuntia syömistä aulassa, ja kotona oli syöty aamupala ja mentiin lounaalle, niin jotkut juustovoileivät tuntuivat hieman liioittelulta ja olisivat menneet ällöiksi lämpimässä.
Kyllä on elämä aika pienestä kiinni jos pitää äimätä toisten mukuloiden rusnoita. Ne nyt tuskin ovat tämän kansan suurin terveysriski.