Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pitäisikö palata kotirouva (tai kotipuoliso) -malliin?

Vierailija
10.09.2012 |

"Ennen vanhaan" naiset oli kotirouvina ja miehet töissä. Miehen homma oli tuoda rahaa talouteen ja naisten homma oli hoitaa kotia ja lapsia. Myös isovanhempien hoito tapahtui kotona eikä laitoksissa. Monesti isovanhemmista toki oli apuakin arjen pyörityksessä. Ei ollut huonokäytöskisiä lapsia ainakaan siinä mittakaavassa kuin nyt.



Homman ongelma oli kai se, että se mitä nainen teki, oletettiin olevan jotenkin huonompaa ja kotoa työelämään siirtyminen nähtiin kahleiden katkaisemiselta hellasta ja alemmasta ihmisarvosta.



Jossain vaiheessa naiset sitten tasa-arvon nimissä siirtyi työelämään ja tilanne on nyt KÄRJISTÄEN sellainen, että kaikilla on kiire, kiireestä seuraa omat lieveilmiönsä kuten loppuunpalaminen, lasten pahoinvointia jne.



Sitä olen ajatellut, että pitäisikö vähän katsoa taaksepäin. Ei kai se vanha malli ihan huono ollutkaan? Oliko se toisen puolison kotipanos sittenkin aivan hemmetin arvokas? Voisiko tuosta soveltaa jotain nykyaikaan, varsinkin kun tiedetään, että vanhuksiakin oon kohta niin paljon, että hoitajia ei riitä.



Rahaa tulee toki vähemmän, mutta faktahan on, että olisi niitä menojakin sitten vähemmän.



Heitän tän ajatuksen nyt korppikotkien kynsiin. Mitä sanotte?

Kommentit (43)

Vierailija
21/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sisareni asuu ulkomailla (ihan länsimaassa) ja hänen miehellään on suunnilleen samanlaiset tulot kuin meillä (minulla ja miehelläni) yhteensä. Ollaan samanlaisella alalla ja sisareni miehellä on alempi korkeakoulututkinto, meillä ylempi. Miehensä mielestä sisareni voisi jäädä kotiin (heillä ei ole vielä lapsia mutta toiveissa on) eivätkä he tarvitse sisareni palkkaa mihinkään. Asuminen on paljon halvempaa kuin meillä pääkaupunkiseudulla, autot halvempia, verot on pienemmät (vaikka yhdellä on suuret tulot), koulutusmaksut ei kovin korkeat (ei tarvitse säästää etukäteen lasten koulutusta varten). Sisarellani on 2 korkeakoulututkintoa (yksi ylempi, yksi alempi) ja sitä myöten 2 ammattia (ei siis ole mitään huuhaa-alan tutkintoja). Ei hän pystyisi jäämään kotirouvaksi! Antaisihan se miehelle vallan kaikkeen mahdolliseen eikä sisarelleni mitään mahdollisuuksia esim. avioeron sattuessa poistua maasta lasten kanssa.

Vierailija
22/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos työssäoleva puoliso ei tienaa tarpeeksi.



Vaikka paperilla keskivertopalkkaa eli 3000-3500 eurolla kuussa brutto tienaava puoliso pystyy elättämään pientä perhettä niin miten käy jos jompikumpi sairastuu tai työssäoleva joutuu työttömäksi? Samoin silloin kun eläkeikä koittaa.



Minun vaimoni jäi titsepäisesti kotiin kun lapsemme syntyi ja on ollut 10 vuotta. Sitten hän sairastui ja se vie kaikki rahamme.



Kysyin toisessa ketjussa että miten saisin palkkani nousemaan, olen jo liian vanha vaativiin hoommiin joissa pitää ottaa töitä kotiin. Vaimoni vaatii lisäksi hoivaa kotona sairautensa vuoksi. En oikein tiedä miten helkkarissa me selviydymme.



Joten hyvät AV-mammat: älkää pettäkö itseänne ja miehiänne rupeamalla kotirouviksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pointti olikin, että tuosta voisi poimia juttuja nykyaikaan. Voisiko valtiollekin tulla halvemmaksi tukea perheitä kykenemään tällaiseen järjestelyyn, kun tää nykyinen järjestelmäkään ei toimi ja silti maksaa liikaa.



Nykyaikana sen ei tarvitsisi olla kotirouva, vaan kotipuoliso. Ei siis sukupuolisidonnainen.



Vaikutteita voisi imeä maaseudun tavasta tai kaupungin kotirouvan tavasta, mikä vaan JÄRKEVINTÄ olisi.



Ei sen tarvitsisi olla joko/tai ratkaisu vaan sitä voisi soveltaa.

Vierailija
24/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä Saksassa on mielestäni hyvä systeemi.



Jo keskituloisella perheellä on oikeasti mahdollisuus itse päättää käykö vain toinen puolisoista töissä vai molemmat. Yhdellä työssäkäyvällä on matalat verot ja molempien käydessä töissä voi itse pelata hiukan veroluokilla ja säädellä verotusta... pääsääntöisesti molemmilla verot kyllä nousevat.



Kuitenkin lapsilisät on täällä isommat kuin Suomessa, lääkkeet huippuhalvat (alle 12v. lapsille ilmaiset), yleinen hintataso matalampi kuin Suomessa ym. etuja, jotka helpottavat tätä valintaa.



Täällä valinta on helppoa ja kukaan ei ihmettele valintaasi. Eikä työvoimatoimisto ja muut viranomaiset kyylää sinua.



Vierailija
25/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta sinänsä olen sitä mieltä että tuo malli varmasti joillekin perheille sopii, ja jokainen tehköön oman ratkaisunsa. Jos mies tienaa tarpeeksi ja naisen eläkeasiat sekä muutenkin rahallinen puoli mahdollisen eron sattuessa on kunnossa, sekä molemmat ovat aidosti onnellisia ja tyytyväisiä rooleihinsa, en tietenkään voi moista järjestelyä oikein paheksua.



Itselleni tämä ei sopisi, koska kaipaan työn tuomia virikkeitä sekä itse tienatun rahan tuomaa riippumattomuutta (vaikka toki tällä hetkellä suurin osa yhteistä onkin). Toisaalta en myöskään ole valmis kantamaan vastuuta perheen taloudesta yksin, kun toinen viettää päivänsä kotona. Ja jo asumiskustannukset ovat Suomessa sen verran suuret, että sen elättäjän jäädessä esim. työttömäksi ongelmia voisi tulla hyvinkin nopeasti. Molempien työssäkäynti tuo tiettyä joustavuutta talouspuoleen, vaikka toki sillä kääntöpuolensakin on.



Se vielä on sanottavana että noin yleisenä suuntauksena en toivo tämän kotirouvailmiön lisääntyvän, koska kannatan tasa-arvoa ja sitä että naisilla on esimerkiksi aidosti tasavertaiset mahdollisuudet pärjätä opiskelu- ja työmarkkinoilla. Tämä tuskin toteutuu jos yleinen asennemaailma on se, että naiset joka tapauksessa jäävät määrittelemättömäksi ajaksi kotiin hoitamaan lapsia.

Vierailija
26/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja millaisia tuloja on teillä, joille on jo 2500e eläkettä kertynyt? Kuusikymppinen äitini taisi päästä noihin lukuihin eläkkeelle jäätyään, ja hänen palkkansa oli kuitenkin hyvää keskitasoa, ei siis mikään matalapalkka-ala. Vai onko kyse erillisistä eläkesäästöistä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

alkaa kotirouvaksi, jos vaikka valtio maksais mulle palkan kotiin. Jos saisin 2000€ nettona niin ihan takuulla jäisin kotiin, muutenpa ei olisi varaa.

Vierailija
28/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja millaisia tuloja on teillä, joille on jo 2500e eläkettä kertynyt? Kuusikymppinen äitini taisi päästä noihin lukuihin eläkkeelle jäätyään, ja hänen palkkansa oli kuitenkin hyvää keskitasoa, ei siis mikään matalapalkka-ala. Vai onko kyse erillisistä eläkesäästöistä?

niin eihän se alle viisikymppinen silloin ole. opiskeluaikojen kesätöitä ei lasketa työuraksi. Ja oikeasti, kyse on henkilökohtaisista eläkesäästöistä, koska millään satunnaiskäännöstöillä noihin summiin ei päästä. ELäkesäästöjen osuus sitten taas - no siinä on monenlaisia ehtoja siitä, missä tilanteissa ne miehen vaimolleen ottamat eläkkeet tulevat maksuun ja paljonko niistä sitten silloin peritään veroja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pointti olikin, että tuosta voisi poimia juttuja nykyaikaan. Voisiko valtiollekin tulla halvemmaksi tukea perheitä kykenemään tällaiseen järjestelyyn, kun tää nykyinen järjestelmäkään ei toimi ja silti maksaa liikaa.

Nykyaikana sen ei tarvitsisi olla kotirouva, vaan kotipuoliso. Ei siis sukupuolisidonnainen.

Vaikutteita voisi imeä maaseudun tavasta tai kaupungin kotirouvan tavasta, mikä vaan JÄRKEVINTÄ olisi.

Ei sen tarvitsisi olla joko/tai ratkaisu vaan sitä voisi soveltaa.

sovitaan saman tien vaikka, että tulee maailmanrauha ja lapsikuolleisuus loppuu ja silti ruokaa riittää kaikille. Kun sehän olisi järkevintä, eikö niin.

Valitettavasti tässä meidän oikeassa maailmassa, pullasta ei saa pelkkiä rusinoita, vaan asiat ovat oikeasti riippuvaisia toisistaan. Tuosta "kotipuoliso"-järjestelmästä ei ikinä saisi sellaista, joka ei suurimmaksi osaksi olisi erittäin sukupuolisidonnainen, eikä siitä saisi sellaistakaan, jossa puolisot arvostaisivat toistensa työtä ja panosta kovin hyvin. Siitä tulisi väistämättä puolisoiden maailmoja toisistaan eorttava järjestelmä, jossa kotipuoliso eläisi aivan erilaista elämää kuin työssäkäyväpuolisi, aivan erilaisessa sosiaalisessa ympäristössä ja aivan erilaisilla vaikutteilla ja lopulta aivan erilaisilla arvoilla. Heillä ei enää olisi yhteisiä askareita, joissa saisivat yhteisiä kokemuksia. he kasvaisivat erilleen.

Siitä seuraisi myös se, että ihmiset, jotka haluavat käytää aivojaa johonkin muuhun kuin kodinhoitoon, jotka siis ovat lahjakkaita jollain muulla alalla, alkaisivat vältellä avioitumista ja perheen perustamista. Tästä taas seuraisi se, että vain yhtenlaiset ihmiset saisivat lapsia. Mitä se tekisi ihmiskunnalle?

Vierailija
30/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja ihan työtuloista on kertynyt tuo eläke.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siitä tulisi väistämättä puolisoiden maailmoja toisistaan eorttava järjestelmä, jossa kotipuoliso eläisi aivan erilaista elämää kuin työssäkäyväpuolisi, aivan erilaisessa sosiaalisessa ympäristössä ja aivan erilaisilla vaikutteilla ja lopulta aivan erilaisilla arvoilla. Heillä ei enää olisi yhteisiä askareita, joissa saisivat yhteisiä kokemuksia. he kasvaisivat erilleen.

Tämän olen huomannut myös meillä. Minä, isä en kehtaa harrastaa mitään mitä minua huvittaisi koska vaimo on sitä mieltä että tuhlaan perheen rahoja ja hän syyllistää minua siksi että en muka viihdy perheeni kanssa. Vaimoni heikon terveyden vuoksi minä olen joutunut työssäkäyntinin lisäksi hoitamaan taloustöitä, pääsen nukkumaan vasta klo 23:00 kun olen ripustanut pyykit. on totta että vaimo on paljon lapsen kanssa, se sujuu hänetä mutta minulla ei ole aikaa latautua mitenkään ja työni on ikävää ja stressaavaa ja siitä maksetaan huonosti.

Kun minulla on sairasteleva kotiäiti vaimona niin minulla pitäisi itse asiassa olla toinen vaimo joka kävisi töissä ja jonka kanssa voisin viettää yhteistä aikaa ja vielä sen lisäksi kotiapulainen. Näin kärjistäen.

Vierailija
32/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naisella on hyvä olla koulutus ja työ, vaikka hoitaisikin kotona lapsia muutaman vuoden tai tekisi välillä osa-aikaista työtä. Miehet eivät ole niin jaloja, että heidän varaansa kannattaisi jättäytyä kokonaan. Lisäksi naisilla on erilaisia lahjakkuuksia, jotka kaikki eivät toteudu kotona. Kaikki eivät myöskään sovi kotiäideiksi tai -rouviksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siitä tulisi väistämättä puolisoiden maailmoja toisistaan eorttava järjestelmä, jossa kotipuoliso eläisi aivan erilaista elämää kuin työssäkäyväpuolisi, aivan erilaisessa sosiaalisessa ympäristössä ja aivan erilaisilla vaikutteilla ja lopulta aivan erilaisilla arvoilla. Heillä ei enää olisi yhteisiä askareita, joissa saisivat yhteisiä kokemuksia. he kasvaisivat erilleen.

Tämän olen huomannut myös meillä. Minä, isä en kehtaa harrastaa mitään mitä minua huvittaisi koska vaimo on sitä mieltä että tuhlaan perheen rahoja ja hän syyllistää minua siksi että en muka viihdy perheeni kanssa. Vaimoni heikon terveyden vuoksi minä olen joutunut työssäkäyntinin lisäksi hoitamaan taloustöitä, pääsen nukkumaan vasta klo 23:00 kun olen ripustanut pyykit. on totta että vaimo on paljon lapsen kanssa, se sujuu hänetä mutta minulla ei ole aikaa latautua mitenkään ja työni on ikävää ja stressaavaa ja siitä maksetaan huonosti.

Kun minulla on sairasteleva kotiäiti vaimona niin minulla pitäisi itse asiassa olla toinen vaimo joka kävisi töissä ja jonka kanssa voisin viettää yhteistä aikaa ja vielä sen lisäksi kotiapulainen. Näin kärjistäen.

Onko vaimosi niin huonossa kunnossa että saisi sairaseläkettä. Kannattaa ottaa selvää.

Vierailija
34/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pointti olikin, että tuosta voisi poimia juttuja nykyaikaan. Voisiko valtiollekin tulla halvemmaksi tukea perheitä kykenemään tällaiseen järjestelyyn, kun tää nykyinen järjestelmäkään ei toimi ja silti maksaa liikaa.

Nykyaikana sen ei tarvitsisi olla kotirouva, vaan kotipuoliso. Ei siis sukupuolisidonnainen.

Vaikutteita voisi imeä maaseudun tavasta tai kaupungin kotirouvan tavasta, mikä vaan JÄRKEVINTÄ olisi.

Ei sen tarvitsisi olla joko/tai ratkaisu vaan sitä voisi soveltaa.

sovitaan saman tien vaikka, että tulee maailmanrauha ja lapsikuolleisuus loppuu ja silti ruokaa riittää kaikille. Kun sehän olisi järkevintä, eikö niin.

Valitettavasti tässä meidän oikeassa maailmassa, pullasta ei saa pelkkiä rusinoita, vaan asiat ovat oikeasti riippuvaisia toisistaan. Tuosta "kotipuoliso"-järjestelmästä ei ikinä saisi sellaista, joka ei suurimmaksi osaksi olisi erittäin sukupuolisidonnainen, eikä siitä saisi sellaistakaan, jossa puolisot arvostaisivat toistensa työtä ja panosta kovin hyvin. Siitä tulisi väistämättä puolisoiden maailmoja toisistaan eorttava järjestelmä, jossa kotipuoliso eläisi aivan erilaista elämää kuin työssäkäyväpuolisi, aivan erilaisessa sosiaalisessa ympäristössä ja aivan erilaisilla vaikutteilla ja lopulta aivan erilaisilla arvoilla. Heillä ei enää olisi yhteisiä askareita, joissa saisivat yhteisiä kokemuksia. he kasvaisivat erilleen.

Siitä seuraisi myös se, että ihmiset, jotka haluavat käytää aivojaa johonkin muuhun kuin kodinhoitoon, jotka siis ovat lahjakkaita jollain muulla alalla, alkaisivat vältellä avioitumista ja perheen perustamista. Tästä taas seuraisi se, että vain yhtenlaiset ihmiset saisivat lapsia. Mitä se tekisi ihmiskunnalle?

Oletko tosiaan varma, että ajatus kannattaa kokonaisuudessaa torpata, ja että se tulisi menemään aivan niinkuin esität? Kyllä kouluruokailu ja neuvolajärjestelmäkin ovat aikanaan olleet hyvin erikoisia juttuja, mutta kuinka hienoja ne ovatkaan nyt tarkasteltuna.

Ihmeellistä sekin muuten, että nuo järjestelmät pystyttiin luomaan siiloin, kun oltiin oikeasti köyhiä. Tänä päivänä, kun elintaso on aivan eri planeetalta joudutaan nipistämään noistakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko vaimosi niin huonossa kunnossa että saisi sairaseläkettä. Kannattaa ottaa selvää.


Hän on saanut pari kuukautta sairaspäivärahaa (n 500 /kk) ja jos tätä jatkuu vuoden alkaa eläke juosta. Mutta jos hän "paranee" Kelan virkamiesten mielestä niin päivärahojen saanti katkeaa ja ollaan taas puilla paljailla. Lääkkeisiin pelkästään menee n 200/kk.

itse asiassa jos minä ottaisin lopputilin niin saisimme käteen melkein varmaan saman verran kuin nyt saan verojen jälkeen palkkaa, mutta eläkkeeni romahtaisi.

Tilanne on kieltämätä surkea.

Vierailija
36/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun seuraat läheltä tlannetta siellä, niin miten huomaat toisen vanhemman kotona olon vaikuttavan lapsuuteen. Onko tällaisessa perheessä elävät lapset mielestäsi erilaisia kuin suomessa ja miten?

Vierailija
37/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun seuraat läheltä tlannetta siellä, niin miten huomaat toisen vanhemman kotona olon vaikuttavan lapsuuteen. Onko tällaisessa perheessä elävät lapset mielestäsi erilaisia kuin suomessa ja miten?

Vierailija
38/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun seuraat läheltä tlannetta siellä, niin miten huomaat toisen vanhemman kotona olon vaikuttavan lapsuuteen. Onko tällaisessa perheessä elävät lapset mielestäsi erilaisia kuin suomessa ja miten?

No, en tiedä huomaako sitä erityisesti kotiäitiyden ansioksi, mutta saksalaiset lapset ovat ainakin kohteliaita, eivät riehu humalassa kaupungilla ja varmaan lapset pitävät siitä, että kotona aina odottaa joku + lämmin ruoka.

Koulukin on täällä erilainen ja vaatii vanhemmilta enemmän panostusta kotona.

Elämä on kotiäitiyden myötä jotenkin huolettomampaa ja kotiäitiys on täällä selkeästi hyväksytympää kuin Suomessa.

Vierailija
39/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei Suomessa ole tuollaista mallia ollut Ensin elettiin maatalouyhteiskunnassa jossa miehellä ja naisella oli omat työroolinsa, ei ollut mitään kotirouvia, eikä vanhuksia "hoidettu", vaan he tekivät töitä siinä missä muutkin, kukin toki voimiensa mukaan. Kun 60-70-luvuilla muutettiin kaupunkeihin, myös naiset menivät sankoin joukoin töihin kodin ulkopuolelle.

Suomessa ei ole ollutkaan mitään "kotirouvakulttuuria". Kotirouvana olo on aina ollut vain ylellisyyttä paremmin toimeentuleville.

Siitä olen kyllä omankin kokemuksen myötä samaa mieltä, että helpointa kodin ja työn yhdistäminen on silloin, kun puoliso on kotona :).

Vierailija
40/43 |
10.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa ei ole ollutkaan mitään "kotirouvakulttuuria". Kotirouvana olo on aina ollut vain ylellisyyttä paremmin toimeentuleville. Siitä olen kyllä omankin kokemuksen myötä samaa mieltä, että helpointa kodin ja työn yhdistäminen on silloin, kun puoliso on kotona :).


Esim minun anoppini oli kotirouva vasten tahtoaan 1960-70 luvulla koska oli muuttanut miehensä kanssa pienelle paikkakunnalle jossa hänelle ei ollut kunnollista töitä. Lisäksi hän sairastui (mielenterveys) eikä kukaan huolinut töihin. Siihen aikaan ei työttömille kotiäideille maksettu palkkaa kuten ei nytkään. Appiukko teki myyntityötä ympäri suomea, sai sen verran palkkaa että pärjäsivät, mutta heidän talonsa oli kyllä surkea ainakin minun silmin. Ja jos heille tuli rahapula, nin anoppi meni päiväkausiksi marjametsään.

Hänen tyttärensä eli minun vaimoni omaksui sittemmin sellaisen roolimallin ja jättäytyi kotiin vaikka minä olin eri mieltä. Eikä hänestä ole marjametsään lähtijäksi terveytensä vuoksi, eikö sellaista työllistämismahdollisuutta suomalaissyntyisillä naisilla enää edes ole.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän kaksi