Miten taipuu nuket genetiiviin?
Onko suomi vaikeaa vain mun kielitaito ihan hukassa? Miten menee nuket-sanan genetiivi, siis monikossa? Nukkejen? Nukkien? vai miten?
Lapsi haluaa kirjoitta ja äiti ei osaa sanoa oikeita kirjaimia!
Kommentit (18)
nukkejen ja nukkien
en kyllä ole mikään äidinkilen ope.
joku sellainen vois vastata.
Mutta hassultahan tuo kuullostaa...
joiden välillä lähinnä ajallista tai murre-eroa.
Voi sanoa:
nukkejen
nukkien (vanhentunut)
nukkein (vanhentunut, vrt. opettajainhuone)
Jotkut vanhat ihmiset sanoo nukkien.
Aika usein jos jäädään miettimään jotain oikein/väärin-tilannetta, molempia voi käyttää. Suomi on joustava kieli.
"Sanalla ”nukke” on kolme monikon genetiivimuotoa: ”nukkejen”, ”nukkien” ja ”nukkein”. Suomen kielen lautakunta suositti aikoinaan ”nukkien”-muotoa, ja sitä opetettiin kielenkäyttäjille koulussa ja oikeakielisyysoppaissa. Opetuksen ansiosta ”nukkien” olikin ”nuken” monikon genetiivimuodoista suosituin vielä runsaat parikymmentä vuotta sitten, mutta sittemmin on ”nukkejen” yleistynyt. Nykyään pidetään ”nukkejen”-muotoa ensisijaisena. ”Nukkien” – joka on itse asiassa murteellisen ”nukki”-sanan monikon genetiivi – on toki edelleen oikein. ”Nukkein” on vanhahtava, eikä sitä käytetä asiatyylisessä nykykielessä. "
"Sanalla ”nukke” on kolme monikon genetiivimuotoa: ”nukkejen”, ”nukkien” ja ”nukkein”. Suomen kielen lautakunta suositti aikoinaan ”nukkien”-muotoa, ja sitä opetettiin kielenkäyttäjille koulussa ja oikeakielisyysoppaissa. Opetuksen ansiosta ”nukkien” olikin ”nuken” monikon genetiivimuodoista suosituin vielä runsaat parikymmentä vuotta sitten, mutta sittemmin on ”nukkejen” yleistynyt. Nykyään pidetään ”nukkejen”-muotoa ensisijaisena. ”Nukkien” – joka on itse asiassa murteellisen ”nukki”-sanan monikon genetiivi – on toki edelleen oikein. ”Nukkein” on vanhahtava, eikä sitä käytetä asiatyylisessä nykykielessä. "
Näin minäkin väitin.
T: 7, äidinkielen ope
Omasta mielestäni se on siilin, alakouluikäisen lapsen mielestä siilen.
Entäs sama monikossa? Omaan korvaani paremmalta kuulostaa siilien, lapsen mielestä taas siilejen...
Tällainen nelikymppinen on tässä tapauksessa sitten vanhempaan väestöön kuuluva, kun kysymyksen laittaessani olin jo lapselle valinnut muodon "nukkien". Mutta jos noin on vielä parikymmentä vuotta sitten opetettu, niin silloinhan minulla on jo ollut koulut käytynä.
Kotuksen sivulta:
"Myös nalle-tyypin e-vartaloiset nominit saavat monikon genetiivin en-päätteen: nalle-j-en, nukke-j-en, mediapelle-j-en, kylmäkalle-j-en (mahdollinen on eräistä sanoista myös in-pääte: nalle-in".
lukko lukkojen
kukka kukkien
lakki lakkien
takka takkojen
rekka rekkojen
rikka rikkojen
rikki rikkien
nokka nokkien
nekku nekkujen
nukke nukkien
nukke nukkejen
Tässä näytää vaikuttavan sanan toinenkin vokaali eikä vain loppuvokaali. Nimenomaan nukke sanassa kuulostavat molemmat taivutukset käyttökelpoisilta. En keksinyt toista e -vokaaliin päättyvään sanaa, jossa kk keskellä.
Keksiikö joku muu?
Omasta mielestäni se on siilin, alakouluikäisen lapsen mielestä siilen.
Entäs sama monikossa? Omaan korvaani paremmalta kuulostaa siilien, lapsen mielestä taas siilejen...
Kun kantasana on kuitenkin siili eikä siile?
Miten sit taipuu siili sanan monikon genetiivi? Onko se siilien?
Entäpä sitten sana vuori? Siis esim. takin vuori monikon genetiivissä?
Hiroshima näkyvissä. Let's nuke that place!
One nuke-two nukes. Noin se taipuu.
Nukkien nukkien.
Semmoista.