***Syyssäteet viikkoon 48***

Jihuu, löytyihän täältä sädepino! Siitä onkin taas vierähtänyt yli viikko kun ehdin täällä pyöriä l. ei todellakaan ehdi liikaa raskautta miettiä. Tosi hauska kuulla että kaikilla menee hyvin, sitä on tullut niin varovaiseksi itsekin kun uutisia keskenmenoista kuulee ihan liikaa.



Kävin puolitoista viikkoa sitten paikallisella klinikalla ultrassa ja yllätys yllätys - laite oli ihan vimpan päälle. Mielenrauhaa kovan flunssan ja enterorokon jälkeen toi näkymä tasaisesti tikittelevästä pikkiriikkisestä sydämestä ja samalla LA veikkaus aikaistui 4 päivää! Neuvolaan pääsenkin sitten Suomessa joululomalla joulunalusviikolla: terkkarille, lääkärille ja vielä np-ultraan eli ehkäpä isovanhemmat saavat sitten kuulla iloisen jouluuutisen! Tosin tällä ruokahalulla ja mahan ja rintojen turpoamisella voi olla että tajuavat sen jo muutenkin... Vaikea rajoittaa syömistä kun on NÄLKÄ. Olin salaa toivonut selviäväni tällä kertaa vähemmällä kuin +15 kg:lla mutta ei hyvältä näytä! Onneksi kilot lähti ainakin viimeksi imettämällä.



Vieläkin tahtoo väsymys olla aika megaluokkaa ja hajuherkkyys nostaa palan kurkkuun vähän väliä, oksentamaan en ole onneksi joutunut kertaakaan. Vaatteista on saanut jo suosiolla laittaa sivuun kaikki tiukemmalla vyötäröllä varustetut ja esikoisen kanssa meuhaaminen ei ole aina kauhean kivaa kun on nuo rinnat niin turkasen kipeät... Vali vali - kaikesta huolimatta kivaahan tämä on, vai mitä?



Iloista odotusta - joulun myös :) !



- Mae (9+5 tai 10+2): se työnimi uupuu meiltäkin

Mae, olipa mukava kuulla sinusta pitkästä aikaa ja hienoa, että masuasukin syke löytyi! :)



Kidelma ja Matleena, hyvä, että vuodot on loppuneet. Ne on varmasti niin kamalan pelottavia, mutta kuuleman mukaan niin yleisiä ja normaaleita alkuraskaudessa. Ystäväni juuri kertoi, että oli tuhruttanut pitkään alkuraskaudessa ja tietenkin pelännyt pienen asukin puolesta, mutta kaikki on mennyt hyvin, nyt viikolla 30.



Vielä jatkan neuvola-asiasta. Milloin niitä sydänääniä kuunnellaan neuvolassa? Jo ensimmäisellä kerralla? Illalla juteltiin vielä miehen kanssa tästä ja hän kyllä olisi innokas lähtemään mukaan aina kun ajan puolesta on mahdollista. Tämä on ensimmäisen odotus meille molemmille.



Nyt ilmaantunut uusi " oire" , kahvia ei ole tehnyt mieli muutamaan päivään, vaikka yleensä juon sitä useamman ison mukillisen päivässä. Kahvin juomattomuus toi päänsäryn, mutta nyt se on hävinnyt, ainakin väliaikaisesti.



Nyt aamiaista taikomaan. Mukavaa tisstaita säteet ja voikaahan hyvin.



mallariina ja masulainen rv 7+1

Tänne ei kuulu mitään uutta eikä ihmeellistä. Vähän jännittää huominen ultra, että onko kaikki kunnossa. Näitä ikäviä uutisia on tullut niin paljon viime aikoina, jotta väkisinkin käy välillä mielessä pahimmat vaihtoehdot... Muuten kyllä yritän ajatella positiivisesti ja olokin on melko luottavainen. No, huomennahan tuon näkee:)



Meillä isäntä ei ole ollut mukana millään neuvola käynneillä, eikä ultrissakaan. Ei häntä niin kiinnosta, enkä minä ala pakottamaankaan. Mies sanoi myös, ettei aio tulla tähän synnytykseenkään mukaan. Viimeeksi oli ja ei ollut kuulemma niin ihmeellistä, että pitäisi uudestaan tulla. Meillä tuo mies on tuollainen hyvin perinteinen jörrikkä joissain asioissa, mutta on kuitenkin mahtava isä lapsille. Tykkää leikkiä ja touhuta lasten kanssa. Ajattelin kysyä miehen siskoa mukaan koitokseen (kunhan sinne heinäkuulle päästään) luulisin, että hänestä on minulle vähän enemmän hyötyäkin synnytyksessä kuin miehestä viimeeksi;)



Eipä muuta, kohta tyttö taas sänkyyn, jos vaikka vielä itsekin pääsisi...

Ja Mae, kiva kuulla, että sielläkin suunnalla oli kaikki hyvin:)



Jaja ja pikkarainen rv 7+1 (jee! kahdeksas viikko jo)

Riippuu hirveästi neuvolasta, milloin ekaa kertaa kuunnellaan. Kakkosta odottaessa minulla kuului sydänäänet jo 10+ viikolla, mutta tätä nykyistä kuopusta odottaessa, ei meinannut sydänäänet kuulua vielä 11+ viikollakaan.



Kahvi ei ole minullekaan maistunut enää pariin viikkoon. Ei se okseta, mutta ei vaan tee mieli. Nykyisin juon 2 kertaa päivässä puoli kuppia kahvia, joista kaadan vielä puolet aina viemäriin;)



Jaja edelleen...

MALLARIINA, meillä mies oli esikon aikana lähes jokaisella neuvolakäynnillä mukana. Vaikkei mitään ihmeellistä tapahtunutkaan (sitten kun siitä rutiini tuli). Ei mitenkään soviteltu erityisesti, ja tuli siis aina kun työt antoivat myöten (teki silloin töitä lähinnä illat ja alkuyöt). Enkä mitenkään patistanut mukaan, oli itse kiinnostunut ja musta se tuntui kivalta, oli isäkin eri tavalla mukana odotuksessa. Nyt toisen kohdalla ei varmaan tule mukaan, tai siis ei asia ole enää niin uusi ja ihmeellinen, ultriin tulee toki, jos pääsee (nyt ei työajat) ja ehkä parasta ois, jos mahdollisuuksien mukaan ois esikon kanssa kotona, niin saisin olla neuvolassa rauhassa. Tietty varmaan haluaa tulla sydänääniä kuuntelemaan.



Vauvakuume-puolelle eilen kirjoittelinkin jotain pitkästä aikaa.



Ei erityistä kuitenkaan, pientä pahaa oloa, ei siis muuten, mutta jso tulee nälkä, niin sit tulee myös paha olo, saman muistan esikon odotuksesta. Ja rinnat on kipeet ja viluttaa koko ajan (joku muukin taisi mainita saman).



Viikkoja on tänään vasta 6, joten aikaa on odottaa...eka neuvola on jouluviikolla, 9+jotain. Ja ultran varasin loppiaisviikolle, se tais olla 11+ jotain. Kun alotan työt nyt joulukuun alusta, niin noi on helpoimpia aikoja sovitella töiden kanssa, eli ei tarvi vielä aikoihin kenellekään kertoa omasta pienestä-suuresta salaisuudesta!



Jännää kun esikosta kerrottiin heti lähimmille sukulaisille, mutta nyt ei olla kerrottu kun mun sisaruksille, joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä. Eikä kyllä kerrotakaan vasta kuin aikojen päästä. Kun ei vaan rupeisi pian näkymään, monella kun toinen on näkynyt paljon ennemmin kuin eka. Esikon odotus paljastui jullkisesti vasta joskus 25 viikolla. Olin siis pienimasuinen. Sama sopisi kuvioon nyt. Ekan kohdalla kyllä sitä mahaa oikein odotti ja harmitti kun ei " vieläkään" näy ja nyt tuntuu, ettei tarvis ihan heti kyl kasvaakaan...



Omaa napaa tämä nyt on...Taidan loeptelle, ei erityisiä kuulu...heipat kaikille ja voikaa hyvin! -S-

Ehkä niitä jouluvaloja voisi pikkuhiljaa ripustella ulos, kun alkaa olla jo niin pimeää. Melkein kaikki lumet sulivat eilisessä sateessa. :( Tänään ihan hiljalleen leijaili lumihiutaleita, muttei ne maahan jääneet. Tiet on kyllä kamalan jäässä. Kävellessä saa koko ajan pelätä kaatumista. Entäs sitten kun on iso maha?? Pitää varmaan hankkia jotkut liukuesteet! :D Koirakin kun tuppaa innoissaan vetämään.



s.m.r. (vai olikos se niin..); mä kyllä odotan innoissani sitä oikeaa vauvamahaa!! Nyt vatsa on jo turvonnut pieneksi kummuksi, mutta viisaammat ovat sanoneet, että jossain vaiheessa se alkuturvotus häviää ja " oikea" maha kasvaa vasta myöhemmin.



Meillä kyllä jo monet tietävät tästä odotuksesta ja salaaminen on melkein mahdotonta, kun tupakka ja viini ovat jääneet pois... Töissä toivoisin kyllä asian pysyvän salassa ensi vuoden puolelle.



Erityistsempit Jajalle huomiseen ultraan! Toivottavasti pikkuisen syke näkyy. :)



Hyviä vointeja, minä menen taas välipalalle.



mallariina ja masulainen rv 7+1

Olipa kiva kuulla myös s.m.r:n ja maen kuulumisia!!! Ja muidenkin tietysti!



Täälläkin on lumet vähissä, mikä harmittaa. Oli jo vähän jouluinen tunnelma viikonloppuna, mutta nyt tiet on yhtä loskaa ja vesilammikoita täynnä. :( Aamulla meni töihin pyörällä ja en ees huomannut, että kuulemma oli liukasta. Menin kyllä varovasti etten vaan kaatuisi. Oon minäkin ajatellut, että pitäisikö ostaa kenkiin ne piikit talveksi, jos en uskalla pyörällä ajaa. Ja miulla on myös kävelysauvat, jotka voi ottaa tueksi mukaan. Olisi kamalaa, jos kaatuisi ja vauvalle sattuisi jotain.



Minulla kuunneltiin jo ekalla neuvolakerralla sydänäänet ja eka neuvola on rv. 10 ja rista. Välttämättä niin aikaseen ei kuulu aina sydänääniä, josta ei pidä huolestua. Nyt eka neuvola rv. 11 ja risat ja toivonkin että ne sillon kuuluvat.



Jaja, kerrohan mitä ulrassa näkyy! Jännittää ihan sinun puolestasi! On se niin hieno tunne nähdä pikkuinen vauveli ja sydämen syke!!!



Minulla on uusi villitys eli näkkäri ja meetvursti.... hym... tiedän että se on huono juttu, kun rasvaa ja suolaa tulee paljon, mutta minkäs teet kun ne maistuu!!!



Kidelma

Täällä olo alkaa olla välillä jopa energinen, joka tietenkin vähän myös huolestuttaa. Tänään on sitten taas väsyttänyt ja pahaa oloa on ollut enemmän ja vähemmän taas pitkin päivää eli eiköhän kaikki ole kuitenkin hyvin. Ja näillä viikoilla nuo oireet kai helpottaa usein joka tapauksessa.



Täällä on onneksi vielä lunta, vaikka plusasteilla mennäänkin. Toivon niin kovasti, ettei ne enää sulaisi ennen joulua.



Jaja, tulehan jo kertomaan mitä ultrassa sanottiin!!! Toivottavasti kaikki oli hyvin!





mirju ja pikku-pööpöti 11+2

Jotenki elän nyt väärässä päivässä, joten tulehan huomenna kertomaan ultrakuulumisia...älä vielä tänään. :)))



mirju

mulla on se eka neuvola rv 8+2, joten sydänääniä ei varmaan edes yritetä kuunnella.. No, pikku hiljaa ensi kertalainenkin oppii. :)



Hyvät yöt säteet ja ihania vauvaunia!

Huokaus.... masentavaa tää suomen talvi. Täällä on vettä satanut koko yön ja aamunkin. Nyt näyttää tulevan räntää tällä hetkellä. Ei houkuttele yhtään tuo sää ulkoilla, vaikka niin olikin tarkoitus. Onneksi yksi kaveri kävi lapsineen kylässä tuossa aamulla, meni aika nopeammin kun oli aikuista seuraa ja saivat pojat tapella keskenään leluista.



Olo ihan hyvä ja hyvin menee kaikki vaatteet päälle. Housutkin sopii hyvin, mikä kiva. Toivonkin että mahdollisimman kauan mahtuisivat tavalliset vaatteet, sillä kyllä sen vauvamahan kanssa ehtii tuskailla kesähelteillä. Meillä kun esikoinen syntyi 2003 syksyllä 2 viikkoa yli lasketunajan, niin siinä ehti jo mahaan kyllästyä todella ja muiden ihmisten kommentteihin, että onpa iso maha.



Oon täällä odotellut Jajan kuulumisia jännittyneenä! Hitsi kun voisi päästä useammin sinne ultaan, niin olisi kiva juttu. Joissain neuvoloissa ultra ja joka kerran ultaavat. Ei täällä meillä niin hyvä systeemi ole... No kyllä se sydänäänten kuuntelu joka kerralla kyllä helpotti mieltä.



Mallariina, eivät varmaan kuuntele sydänääniä ekalla neuvolakerrallasi kun se noin aikaseen on. Meillä se terkkari sillon sanoi, että ei välttämättä vk. 10 ei kuulu sydänääniä, kun vauva niin pieni. Oli kyllä itsestä helpottavaa kun syke silloin kuului.



Mutta nyt syömään pojan kanssa, saa nähdä saanko hänet mukaan kun sai tuossa nimmarilahjan jonka kanssa leikkii innoissaan.



Kidelma rv. 8+4 (meilläkin puuttuu tekonimi vielä...)

Täällä sataa räntää, ankeaa!! jätämme tämän päivän ulkoilut väliin ja lähdemme ostoksille :) Toivottavasti huomenna on ennusteiden mukaisesti kauniimpi ilma! alkaa tulla jo mökkihöperöksi.



Täällä myös odotellaan Jajan kuulumisia.



Mulla ei ekalla kerralla kuulunut sydänäänet vielä muistaakseni rv11, mulla oli kohtu aika takana eikä sen takia mahakaan näkynyt aikoihin. Seuraavalla viikolla eli 12 oli np-ultra ja sillä sitten näkyi vaikka mitä :)



Toivon myös, että saisi pitää omia vaatteita kauan. En yhtään tykkää niistä mammavaatteista. Olen saanut ekan jälkeen aika hyvin laihdutettua pois ja yritänkin olla pahemmin herkuteltua :) Mietinkin, että raaskisiko ostaa sieltä Bebesistä sellaiset kalliit under the belly housut, töihin todennäköisesti ainakin ostan. Mutta houkuttaisi ostaa myös ne farkut. Ajatus niistä mahan päälle tulevista housuista ei houkuta...Olen vähän turhamainen, tiedän:) Mutta se on kuitenkin monta kuukautta kun niitä joutuu käyttämään.



Taidan käydä pötkölle kun neitikin nukahti. Meillä kun ei koskaan tiedä kauan päikärit kestää, huonoimmillaan vain puoli tuntia ;( joten täytyy käyttää se aika hyväksi.



matleena

Keli ei tosiaankaan houkuta ulkoilemaan... Mutta on tuo koira jossain vaiheessa ulkoilutettava joka tapauksessa.



Kahvin juonti on loppunut kokonaan ainakin toistaiseksi. Hyvä, jos saisi noita teevarastoja vähän hupenemaan. Ihania teejuttuja on aina ihana ostella, vaikka meillä teetä yleensä juodaan tosi harvoin.



Jajan ultrakuulumisia minäkin odotan malttamattomana. Tule jo kertomaan! :)



Onko teillä kokemusta sellaisesta kangassuikaleesta, belly-jotain, joka laitetaan omien housejen etumukseen, kun housut ei enää mahdu kiinni? Pidentää siis omien housujen ja varmaan sitten vetskarihameidenkin käyttöikää. Mietin, että sellainen saattaisi olla kätevä, kun housut alkavat kirraamaan, muttei vielä varsinaisia mammahousuja tarvitse.



Nyt taas teen keittoon, palailen ehkä vielä myöhemmällä.



Hyviä vointeja,

mallariina ja masulainen rv 7+2

Kiva kun täällä oli jo kaivattu:) Ja vielä kivempaa kun on hyviä uutisia kerrottavana:)))



Kävin siis tänään siellä ultrassa ja siellä se meidän pikkarainen köllötteli ihan oikeassa paikassa ja sydän sykki kovasti:) Pikkarainen oli jo huimat 14.3mm pitkä;) ja käsien ja jalkojen alut erottuivat räpylämäisinä. Pääperä mitta vastasi viikkoja 7+6, mutta pitäydyn nyt kuitenkin tässä 7+2 viikoissa, kun meillä eivät neuvolassa noita kuitenkaan muuttele alle viikon heiton takia.



Nyt ylihuomenna olisi sitten vielä se neuvola, mutta siellä nyt ei ihmeitä tässä vaiheessa tehdä. Täälläkin vielä housut mahtuvat hyvin kiinni, mutta pientä pyöristymistä on alavatsalla jo havaittavissa.

Nyt taidan lähteä taas syömään vaihteen vuoksi, mutta palaillaan...



Jaja ja pikkarainen rv 7+2

Kiva kuulla, että kaikki oli pikkaraisella hyvin. Ihan tässä alkaa itseäkin polttelemaan ultra, joka on vasta 13.12. En siis ole vielä kertaakaan ultrassa käynyt, vaikka sydänäänet onkin kertaalleen kuultu. Jotenki se ultra kuitenkin konkretisoi asian todeksi. Mulla on tuolloin ultraamishetkellä rv jo 13+2 eli aika myöhään on alkuraskauden ultra. Sillä nimellä se nimittäin kulkee. Samalla on mahdollisuus mittauttaa myös niskapoimu.



Mirju ja pikku-pööpöti 11+3

Olipa ihanaa kuulla, että kaikki kunnossa ja pikkunen siellä oli kellimässä Jaja! Nyt voi sitten alkaa nauttia raskaudesta, kun tietää että kyllä siellä on " kyydissä" joku! Meillä kun se ultra oli niin aikaseen sen vuodon takia, niin ei oikein hahmottanut mitään siitä. Sydämensykkeenkin tajusin vasta kun lääkäri sen näytti.



Nyt pakko lähteä taas kerran syömään....



Kidelma

että pikkarainen voi hyvin! Aika vinhaa vauhtia ne taitavat kasvaa, kun mulla ultrassa rv 6+2 masulainen oli 5,5mm pitkä. Mutta hienoa, että kaikki oli hyvin!



Kauniita unia säteet,

mallariina ja masulainen rv 7+2

Aivan ihana ilma! Olin koiran kanssa metsälenkillä nautiskelemassa, lunta maassa, puut huurussa ja aurinko paistaa! :) Pysyispä se lumi nyt.



Mulla ultra 3.1., siis se neuvolan kautta. Silloin on (toivottavasti) rv 12+1. menispä aika nopeasti ja pääsisi häntä vakoilemaan!



Mahaa välillä pistelee ja " repii" , kuitenkin se tuntuu olemaan vähenemään päin. Rinnatkaan eivät ole enää niin mahdottoman arat. Mutta ellotus jatkuu, tosin edelleenkin ilman oksutarvetta.



Pieni pelko siitä, ettei kaikki olekaan hyvin, vaivaa silloin tällöin. Varsinkin, jos tuolta pinosta sattuu lukemaan jotain ikäviä juttuja. Mutta pitää vaan toivoa parasta.



Nyt taas välipalalle. Siitä tulikin mieleen nuo ruokarajoitukset. Kummallaista, kun joka päivä kuulee uusia " kiellettyjä aineita" . En minä nyt niiden kanssa hysteeriseksi haluaisi alkaa, mutta kyllähän ne uhat jollain tapaa kuitenkin rekisteröi... Mutta mandariineja ei ole ainakaan toistaiseksi kielletty, joten niiden kimppuun! :D



mallariina ja masulainen rv 7+3

Heipsistä!

Meinaa jäädä pinoutumiset kokonaan, kun ei ole juuri uutta kerrottavaa ja kun ne työtkin aloitin, niin on ajatukset ihan muualla kuin tulevassa vauvassa (no ei kokonaan tietenkään, mutta suurelta osin, joka on myös hyvä, vielä ehtii ajatella vaan vauvaa)!



Just jutskailtiin miehen kanssa siitä, että varmaankaan ei oteta äippäpakkausta tälle kakkoselle, esikolta on NIIN PALJON vaatteita ja muuta jäljellä, kun mistään ei vielä ole luovuttu, joten taidetaan ostaa rahoilla sit semmonen untuvamakuupussi vaunuiihin/rattaisiin! Ja lopulla sit sukupuolisidonnaisia vaatteita, jos sattuu kakkonen olemaan eri sukupuolta kuin esikko.



Meidän odotuksesta (en osaa puhua vaan mun odotuksesta, koska kuitenkin koko perhehän tässä lapsen on saamassa, minä vaan olen raskaana) tietää vaan pari hyvää ystäväpariskuntaa. Toisessa on lasta yritetty KAUAN ja tuntui tosi pahalta mennä nyt kertomaan omasta odotuksesta, kun juteltiin silloin kun yritys meillä aloitettiin ja tiesivät siis, ettei juuri ehditty yritellä. Ihan kuin huono omatunto ois, vaikka tietenkin se on turhaa, mutta toisten puolesta tulee paha mieli. Toki ollaan tosi läheisiä, joten varmaankaan katkeruutta tai vihaa ei tule, mutta ajattelin myös, että mielummin kerron sit nyt heti pienillä viikoilla, ettei heille tule vasta myöhemmin kuullessaan sellaista oloa, että halusivatko salata tai säälivätkö.



Olis pikkujoulut huomenna, esikko menee yöhoitoon ja me vanhemmat saadaan juhlia rauhassa. Nyt viikonlopun viettoon, esikko päikkäreillä, herättyään imuroidaan, että on mukavampi olla kotosalla, kun on puhdasta! Heipat ja ensi viikkoon! -S- rv 6+3

Tämä väsymys vaan jatkuu ja jatkuu. Juutun kohta kiinni tuohon sohvaan...



Mutta ihanaa kun on perjantai, koko viikonloppu edessä eikä mitään suunnitelmia. :) Miehen kanssa kaksin oleillaan ainakin tämä ilta.



Mukavaa viikonlopun alkua säteet!



mallariina ja masulainen rv 7+4