Hoitoon tutustuminen
Palaan töihin syksyn aikana ja lapseni on saanut paikan perhepäivähoidosta. Kuinka pitkä "harjoittelujakso" olisi lapselle paras? Miten olette sen käytännössä toteuttaneet? Pph oli mukava, mutta hänestä oli vaikea saada irti, mikä hänestä olisi parasta.
Ajattelin, että kävisimme ensin yhdessä muutamana päivänä hoitopaikassa ja olisimme aina osan päivästä: ensin vaikka puurolla, sitten jäätäisiin lounaalle asti jne. Tätä muutamana päivänä ensimmäisellä viikolla. Seuraavalla viikolla lapsi olisi ilman minua muutaman tunnin päivässä hoidossa. Kolmannella ja viimeisellä viikolla kokeiltaisiin jo koko hoitopäivää. Minä olisin silloin vielä lomalla kotona, ja siten valmis saapumaan paikalle, jos ongelmia tulee. Perehtymiseen varaisin siis kokonaisuudessaan kolme viikkoa. Tarkoitus oli mennä vierailemaan jo tällä viikolla, mutta olemme molemmat flunssassa, joten emme halua mennä tartuttamaan muita lapsia.
Lapsi on 1 v 2 kk ja pärjännyt aina hyvin (ilman itkua ja kiukuttelua) muutaman tunnin mummojen ja kummien hoidossa. Lapsi menee hoitoon neljänä päivänä viikossa.
Kommentit (21)
Jotain tuollaista ajattelinkin. Hyvä huomio, että lapsi kannattaa aika pian jättää itsekseen hoitoon, vaikkakin lyhyeksi aikaa.
Tänään tuli kauhea tunnekuohu ja itku kun ajattelin hoitoon jättämistä. Yksi kausi elämästä kuitenkin päättyy. Katselen lastani ja tunnen niin suurta rakkautta, hän on kuitenkin elämässäni kaikkein tärkeintä, ihaninta ja arvokkainta. Sitten hänet pitää taloudellisista syistä antaa jonkun muun hoidettavaksi. Mahtaakohan tästä selvitä täyspäisenä?
on oheistanut, ettei ruoka-aikoina tai lepoaikana oteta tutustumaan.
Itse suosittelen vanhemmille, että käyvät kerran lapsen kanssa yhdessä.
Sen jälkeen lapsi tulee yksin vaikka tunnin kerrallaan.
Hoitajan ja lapsen tutustuminen tapahtuu nopeammin kun vanhempi ei ole paikalla. Ja jos lapsi on yksin tunnin pari ja häntä tullaan sitten hakemaan niin oppii, ettei häntä ole hylätty.
Kuulostaa todella pitkältä ajalta. Me on hoidettu tutustuminen kolmessa päivässä.
Hoitopäiviä edeltävällä viikolla käytiin kolmena päivänä tutustumassa, 1,5h kerrallaan. Ekalle päivälle tuli sadekeli ja päästiin olemaan sisätiloissa. Kahtena muuna lähdettiin muiden lasten ja hoitajan kanssa ulkoilemaan. Vaikka vanhemmat olivat paikalla, meidän tapauksessa hoitajan oli silti mahdollista ottaa hetkittäin jo kontaktia lapseen: Nostella syliin, jutella, hieman leikittää yhdessä muiden lasten kanssa.
Meidän lapselle tämä riitti. Lapsi on kuitenkin edelleen osapäivähoidossa, koska se on meidän vanhempien töiden kannalta mahdollista ainakin vielä nyt vuoden. Mutta eka varsinainen hoitoviikko oli ja meni, eikä kertaakaan tarvinnut lähteä hakemaan kesken päivän. Lapsemme myös söi ensimmäisestä päivästä lähtien ja loppuviikosta onnistui jo päikkäritkin.
Useinhan taitaa olla niin, että vanhemmalle muutos onkin kovempi paikka kuin lapselle :)
Hyvin se teillä ap menee, ja kun kerran pystyt olemaan muutaman viikon vielä kotona, tee ihmeessä niin, että teidän lapsen päiviä pidennetään hiljalleen. Se varmaan rauhoittaa myös sinua? :)
Joo, itsekin mietin, että 3 viikkoa on pitkä aika. Toisaalta ajattelen niin, että nyt kun vielä olen kotona, voin olla lapselle paremmin aloituksessa tukena. Jos lapsi aloittaa hoidon samaan aikaan kuin minä työt, en pysty antamaan hänelle samanlaista huomiota, enkä myöskään hätätilassa lähtemään noin vain töistä (työpaikka lähes tunnin matkan päässä).
Toisaalta haluaisin lykätä kaikin keinoin sitä hetkeä, kun joudun luopumaan vauvastani. Sovimme nyt hoitajan kanssa tutustumisen ensi viikolle. Samalla varmaan voi miettiä, kannattaako lapsen vielä tulla hoitoon vai vasta parin viikon päästä.
Pala kurkussa. Ehkä pitää vain ottaa härkää sarvista ja ottaa se ensimmäinen askel.
Mitä ihmettä te täälä höpisette?
Mä kävin aikoinaan lapseni kanssa yhtenä aamuna tutustumassa perhepäivähoitoon ja seuraavana aamuna vein sinne ja lähdin töihin, kuten työnantaja odottikin.
kertokaa mitä hyötyä lapselle tollasesta varpaiden uittelusta on?
Nyt mulla on eskarissa varsin reipas lapsi.
ihan kaikkia viestejä, joten en ole varma oliko tästä puhetta. Eli jos noin pitkä tutustumisjakso, niin aloitathan sen vasta, kun hoitokin alkaa. Eli jos hoitopaikka on teillä lokakuun alusta, aloitatte sillon sen tutustumisen lokakuun alussa eikä kolme viikkoa aikaisemmin eli nyt.
Jos et ole moiseen varannut aikaa, vaan työsi alkaa samalla kun lapsen hoitokin, niin voit unohtaa höpinät tuollaisista tutustumisista.
Hoitopaikka on meillä tämän kuun alusta, ja tästä kuusta myös jo maksamme. Pidin äitiysloman päälle lomani, en siis ole hoitovapaalla.
Meille ohjeistettiin perhepäivähoitopiirin infoillassa, että kannattaa varata parikin viikkoa tutustumiseen. Aloitan työt lokakuussa, joten käytännössä katsoen meidän on laitettava lapsi hoitoon viimeistään syyskuun toisella puoliskolla. Ja hoitomaksu menee koko kuusta. Ajattelin, että 1 vuotiaan kohdalla olisi helpointa aloittaa hoito pikku hiljaa. Tai siis varsinaiseen tutustumiseen voi ehkä käyttää viikon, mutta sitten esim. viikon lapsi voi olla osapäivähoidossa ja sitten asteittain hieman pidempään.
Töihin on pakko palata, siinä en voi tehdä valintaa. Mutta siihen voin vaikuttaa, että aloitus sujuu mahdollisimman pehmeästi. Jotkut taitavat täällä yksisilmäisesti ajatella, että esikoisen äidillekin tällaiset asiat ovat itsestään selviä. No, eivät ne ole. Siksi kokemuksianne kysyinkin.
-AP-
Meidän tyttö (1v 4kk) aloitti juuri tällä viikollä hoidon päiväkodissa. Maanantaina olin hänen kanssaan siellä 1,5h, tiistaina oltiin yhdessä pari tuntia ja torstaina hän jäi ilman minua sinne neljäksi tunniksi. Tänäänkin hän on neljä tuntia. Ensi viikolla onkin sitten jo muutamia viiden tunninki päiviä.
Mitään perään itkuja ei ainakaan meillä tullut (antoi suukon, vilkutti ja paineli leikkimään muiden kanssa) ja eilen oli nukkunut ihan hyvät päiväunetkin siellä. Kotona ei ole kiukunnut normaalia enempää, että olen kyllä ihan yllättynyt miten helposti tämä alku meni. :)
Kannattaa vain parina päivänä olla mukana ja pysytellä vähän sivummalla. Riippuu tietenkin lapsesta miten hän reagoi, mutta jos sulla on mahdollista jättää häntä yksinään tunniksi, pariksi ja pikkuhiljaa pidentää aikaa, niin se on varmasti paras tapa totutella. Mutta en usko, että se helpottaa jos itse on siellä mukana monena päivänä.
onhan mullakin välillä tullut jaksoja joista joudun maksamaan mutta en sen takia vie lastani hoitoon jos satun olemaan sairauslomalla tai lomalla tms. Eli maksan vaikka lapsi onkin jaksoja kotona.
Mulla ensisyksynä se edessä, että esikoinen menee kouluun ja pieni lähtee päiväkotiin, kun palaan äitiyslomalta töihin. Ei siinä paljon ole kolmia viikkoa aikaa vatkata miten pärjää kuka missäkin. Lapset ovat sopeutuvaisia.
Kuullostaa kyllä mun mielestä hyvältä, että asteittain pidennätte hoitopäivien pituutta.Itse koin ainakin hyväksi olla parina päivänä mukana hoitopaikassa. Ensimmäisenä päivänä yhdessä tutustuttiin ja toisenä päivänä pysyin takavasemmalla ja annoin tytön yksinään tutustua ihmisiin ja tavaroihin.
Hyvin se varmasti menee ja pph:ssa on vielä pienempi ryhmä, johon varmasti tutustuu aika nopeasti. :)
kyllä olisi 12 lapsen lestadiolais muorilla vaikeeta elämä jos noin tarkkaan miettis lastensa "etuja" :D
päivänä, oltu max. 1 tunti tutustumassa. Ei kannata mennä ruoka-aikaan tutustumaan, jotta muut lapset saavat ruokarauhan.
Miksi huolehdit jo nyt lapsen tutustumisesta, aikaakin on todella hyvin ennen koko päivä hoitoa.
kyllä olisi 12 lapsen lestadiolais muorilla vaikeeta elämä jos noin tarkkaan miettis lastensa "etuja" :D
Vaan kun en ole lestis ja tusinan äiti, on kai ihan luonnollista miettiä näitä?
kyllä olisi 12 lapsen lestadiolais muorilla vaikeeta elämä jos noin tarkkaan miettis lastensa "etuja" :D
Vaan kun en ole lestis ja tusinan äiti, on kai ihan luonnollista miettiä näitä?
jaa vaan kun on myös ihan luonnollista että lapsia nyt vaan viedään hoitoon ja jätetään sinne. Ei sulla varmaan työpäivän aikanakaan tuu mieleen välillä soitella sinne kuulumisia että miten se muru siellä pärjää.
1v 5kk ja reilu viikon tutstuminen. Pari kertaa ollaan oltu hoitoapaikan pihalla tutustumassa ja lasten kanssa touhuamasssa ja kerran käytiin sisällä reilun h yhdessä lapsen kanssa. Seur.vk vien lapsen yksin n.2-3h ja seur.päivänä pidennän hieman n.4-5h ja sitten jääkin kokopäiväksi. Meillä lapsi hoidossa vain 3pv/vk.
Helsingissä suositellaan kahden viikon tutustumisjaksoa päiväkotiin. Meillä on se mennyt niin, että parina päivänä ulkona leikkimässä. Sitten on jätetty ulos leikkimään vaikka 10 minuutiksi jne. AIkaa on pikkuhiljaa pidennetty.
Meillä on kaksi kertaa aloitettu päiväkoti näin ja hyvin mennyt.
Ja tosiaan mieluummin niin, että lapsi yksin, mutta alkuun vaikka 10 minuuttia.
Tokihan joku aloittaa kylmiltään, mutta jos sitä ei ole pakko tehdä, niin aina parempi.
Nämä ovat niin lapsi / äiti / perhe -kohtaisia juttuja, että pph:n on lasta ja perhettä tuntematta vaikea antaa mitään kovin täsmällisiä ohjeita.
Muutamia ajatuksia:
- joidenkin lasten kanssa on helpompaa, että äiti on aluksi tukena, toiset taas on parempi jättää heti yksin, vaikka lyhyiksikin ajoiksi
- pph ei takuulla soita kesken päivän, vaikka olisit kuinka hälytysvalmiudessa: hän lähtee siitä, että hänen on lapsen kanssa pärjättävä ja sillä hyvä
- pitkä tutustumisjakso on aina hyvä asia
- on siinäkin puolensa, että aloittaa tutustumisen myöhemmin, saa viettää vielä viikon pari ihan lomaa: pph:n kanssa joutuu asioimaan monta vuotta
- lapsi ei ole yhtään vähemmän sinun lapsesi, vaikka onkin hoidossa, vaikka siltä nyt tuntuisi
mukana tutustumassa, se voi olla hyvin hämmentävää lapselle, sit kun jätätkin hänet sinne. Käy eka päivänä itse siellä, mutta muuten älä hengaile mukana kauempaa. Helpompaa lapselle, kun heti huomaa eron kodin ja hoidon välillä, etkä hämmennä lasta sillä, että ensin olet siellä ja kohta et olekaan.
Kysy hoitajalta ensi tutustumisiin sellaisia aikoja, että muista lapsista on vain osa paikalla, niin hoitaja ehtii luoda kontaktia lapseesi. Toisiin lapsiin tutustuminen on toissijaista.
Kannattaa pitää se oma olo hoitajan luona minimissä, ettei häiritse ryhmää, ja ettei lapsi totu sinuun siellä. Ensimmäinen hoitajalle jättö voi olla vaikka jo tokana päivänä, mutta vain esim yksi tunti, kun ensin olette yhdessä. Pääasia, että lapsi tunte olonsa jotenkuten turvalliseksi, kun jää ensimmäistä kertaa. ja että kun jää ensimmäistä kertaa pidemmäksi ajaksi, niin on jo oppinut sen, että sinä tulet aina takaisin.
Ja mieti viimeisellä viikolla, mitä voit vapaa-ajallasi tehdä helpottaaksesis euraavia viikkoja (perehtyä työasioihin, käydä asioilla, tehdä ruokaa pakkaseen) koska ensimmäiset täydet työviikot on joka tapauksessa rankkoja teille molemmille.