Lapsi valittaa usein kurkku-, maha- tms. kipua eikä lähde kouluun

Ei kiusaamista, paljon kavereita, koulu menee hyvin jne. Olen vaan todennut että tämä lapsi on niin herkkä, että kurkkukipu joka ei sisaruksella tunnu missään on tälle yhdelle maailmanloppu.



Juteltiin siitä että aina ei ole täydellinen olo, mutta silti pitää käydä koulussa. Kuume, vatsatauti jne. on tietysti eri juttu.

esikoisella viime talvi tuommoista.

Oli jatkuvalla syötöllä vähän kipeä. Kuumetta ei oikeastaan noussut juuri koskaan, mutta kurkkukipua, nuhaa ja väsymystä valitti.

Päällepäin se näytti siltä, että lapsi ei vaan halua mennä kouluun.



Kevättalvella oireilu oli jo niin voimakasta että opettajakin huomasi lapsen väsymyksen koulussa. Sovimme silloin opettajan kanssa, että lapsen ei tarvitse mennä välitunnilla ulos jos on väsynyt ja kesken oppitunninkin annettiin lupa mennä lepäämään jos siltä tuntuu.

Selvitettiin myös voisiko kyse olla kiusaamisesta, mutta sitä se ei ollut esiintynyt.



Epätoivoisena otin jo yhteyttä tk-lääkäriin, vaikka en tiennyt onko lapsi kipeä vai ei. Yllätyksekseni lääkäri lähetti lapsen jatkotutkimuksiin mm. neurologille, korvalääkärille ja lastenlääkärille. Lasta melko pitkään ennenkuin syy oireilulle paljastui. Oireilun syyksi ilmeni periodinen kuume, vaikka kuumeilua ei juurikaan ollut.



Nielurisaleikkaus poisti sairastelukierteen ja väsymyksen, ja tervehdyttyään lapsi on käynyt koulussa reippaasti ja ongelmitta.

Koulutehtävät ja läksytkin jaksaa tehdä eikä koe niitä enää rasittavina. Nyt meillä on taas tyytyväinen koululainen, joka ei jatkuvasti valita väsymystä eikä kurkkukipua tai jotain epämääräistä oiretta.



Kannattaa tutkia myös fyysinen jaksaminen vaikka lapsen valittaminen vaikuttaisikin laiskuudelta ja koululintsaamiselta.

Ja mua kiusattiin koko peruskoulu. Kävin kertomassa rehtorille mutta mitään todisteita ei kuulemma ollut vaikka kiusaaminen oli päivittäistä. en kertonut vanhemmille kun rehtorikaan ei uskonut

Ja kotona ei ole liioin mitään hauskaa tarjolla, paitsi tuo kirjan lukeminen, mutta sekin liittyi äikän tehtävään, jota nyt rupesi tekemään. Läksyt ilman muuta tehdään ja kohta lähdetään lääkäriin. Kiitos vastauksista!



ap

Kannattaa miettiä syitä sille, miksi on usein kipeänä. Olisiko tosiaan home-ongelmaa koulussa tai kotona? Allergioita? Mahakipu voisi johtua vaikkapa laktoosi-intoleranssista tai keliakiasta, molempia voi alkaa selvitellä ihan verikokeella.



Koulukiusaamisen ja -jännittämisen suhteen ei kannata kertakeskustelun varaan tuudittautua. Harva lapsi kertoo sellaisista asioista tuosta vaan, vaan yrittää salata asiat, ettei huolestuta vanhempiaan. Lisäksi tilanne voi muuttua koska tahansa, eli tutkaile asiaa aina välillä uudestaan.



Minusta ei mahakipua valittavaa lasta pakoteta kouluun, mutta tosiaan kotiinjäämisestä ei tehdä kivaa vapaapäivääkään esim. videoilla ja tietokonepeleillä. Jos on kipeä, maataan ja levätään.

jäädään kotiin kuumeen, päänsäryn tai oksentelun vuoksi. Nuha tai yskä ei ole syy, mutta laitan opelle viestiä rauhallisemmasta toiminnasta, jos on esim. liikuntaa.



Mahakipukaan ei estä kouluun lähtöä, lupaan kyllä hakea pois heti, jos koululta soitetaan. 2 kertaa on 7v aikana soitettu, kerran oli vanhimmalla pää kipeä ja kakkoselle tuli korvatulehdus.



Jos mahakipukin on jatkuvaa, vaikka ei lopulta niin sairaalta näytäkään, on koulussa todennäköisesti tapahtunut jotain ikävää.

faikata sairauttaan kovin hyvin, muuten se ei lukisi koulujuttua, ei tekisi läksyjä ja näiden lisäksi se juoksuttaisi sua vähän väliä, että tuotko juotavaa, anna nenäliinaa, tuo herkkua tms... Lapsesi lööbailee nyt ja lukee hyvää kirjaa, eli pitää vapaapäivän sun ja lääkärinkin siunauksella. Tauti joko tulee päälle tai ei.

Meillä lapsi valittaa mahakipua usein. Eilen taisteltiin kouluunlähtemisen kanssa. Koulu menee hyvin, paljon kavereita ei kiusaamista.



Haluan uskoa lasta kun hän sanoo että mahaan sattuu. Samalla haluan että hän käy koulua. Lapsi on tunnollinen ja hoitaa yleensä koulun hyvin.



Miten te teette päätöksen lähteekö lapsi kouluun vai ei? Helppohan se on katsoa onko kuumetta, mutta mahakipua ei ulkopuolinen pysty verifioimaan.

Kiusataanko häntä siellä?

Kuulostavat psykosomaattisilta oireilta

kurkku oikeasti kipeä. Jos honottaa ja puhuu "d-kieltä", niin saa jäädä kotiin. Muuten kouluun ellei ole kuumetta. Mun lapsen luokalla on pari tyttöä, jotka ovat jatkuvasti poissa. Kuulemma ihan pienestä vatsakivustakin saa jäädä kotiin ja se on jännä, kun niitä kiputiloja on tosi usein koepäivinä. Nyt ovat 5. luokalla ja kun jo nyt oppineet käyttämään hyväkseen äitejään, niin mitä sen onkaan yläasteella...

...mitä hänelle kuuluu.

Ja lapsi kainaloon ja kysyt mistä nyt oikein on kysymys. Kysyt kavereista, kiusaamisesta, opettajasta ja kaikesta kouluun liittyvästä.

samanlaiset oireet johtuivat ihan vaan kouluväsymyksestä.

Asiaa selviteltiin perusteellisesti, kavereita oli ja on ja muuten koulunkäynti oli mukavaa mutta se uuvutti pojan täysin. (ikää 8-vuotta)



Huomasimme myös opettajan kanssa, että lapsi oli erityisen väsynyt 3 ensimmäistä tuntia joten aloin laittamaan lapsen aikaisemmin nukkumaan ja annoin hänelle eväät syötäväksi ekalle välkälle. Söi aamuisin kotona tosi huonosti joten verensokeri ehti laskea ennen ruokailua eikä hän jaksanut tehdä ekojen tuntien aikana mitään.



Pidemmät yöunet ja välipala teki hänestä ihan eri pojat. Ja yöunissakaan ei kyse ollut kuin tunnista mutta sekin auttoi !



Tarkoitan tällä että aina kyse ei ole kiusaamisesta, pienet on herkkiä reakoimaan pieniinkin asiohin. Se voi juuri olla väsymys tai tietty opettaja tai joku vaikea kouluaine.

Haastattele lasta ja opeta lapsi avoimesta puhumaan asioista - ja opettele itse lukemaan ns. rivien välistä.



Tsemppiä.

Ai lapsesi päättää meneekö vai eikö mene kouluun? No silloinhan lapsesi voi varmaan allekirjoittaa poissaolonsakin itse.



Itselläsi on tuossa hieman kasvamista. Jos äiti sanoo, että ei ole niin sairas ja lapsi menee kouluun, ei siinä lapsen mielipidettä kysytä. Mahakipuja, kurkkukipuja ja muita voi keksiä, jos niitä epäillään voi jopa teeskennellä vähän. Aikuisen pitää olla jämpti, eikä hyväksyä tuollaista.



Jos haluat opettaa, että elämässä ei tarvitse tehdä asioita, joita ei halua, olet oikealla tiellä.

Kiusataanko häntä siellä?

Oma pikkusiskoni oireili juuri noin, kun häntä kiusattiin koulussa.

tulee kesken päivän takaisin jos tauti pahenee

Hänellä on paljon kavereita ja koulu sujuu hyvin ja on helppoa lapselle. Eli nämä eivät selitä tätä. Olemme jutelleet tästä ja kaikesta muustakin. Kaiken pitäisi olla hyvin lapsen elämässä.



Äänestä en kuule, onko lapsella kurkku kipeä vai ei. Ei omasta äänestänikään kuule, vaikka kurkku olisi miten kipeä. Kuume ei ole tällä lapsella pelkästään sairauden mittari, niin kuin ei itsellänikään, koska kuumetta meillä harvoin on. Silti esim. yskä ja nuha saavat tämän astmalapsen niin huonovointiseksi, että kotiin on jäätävä. Tämä tässä onkin ongelmana. Tällä hetkellä yskää ei ainakaan vielä ole, pientä nuhaa kylläkin.



Mutta kysymys olikin, miten sen lapsen sinne kouluun laitan, jos itkee huonoa oloa eikä suostu itse menemään? Kantaisitteko lapsen luokkaan, jos se olisi ainoa tapa saada lapsi sinne? Vai uskoisitteko, että olo on todellakin huono ja kipeä, jos lapsi niin väittää eikä omin jaloin suostu kouluun lähtemään?



ap

Minua ei kiusattu, mutta jännitin jo silloin todella paljon, eli tavallinenkin koulupäivä oli äärimmäisen stressaava kokemus. Puhumattakaan sitten siitä, kun oli jotain erityistä; koe, esitelmä, ryhmätyö, esitys jne...

puhui että koulussa pojat kiusaa, tönivät ja haukkuvat tyhmäksi. Asiasta juteltiin kotona ja koulussa ja kovasti yritettiin selvittää onko kyseessä "vakava" juttu, vai tytön dramaattisen mielenlaadun aikaansaama kärpäsestä härkänen-ilmiö. Lopulta isänsä kysyi mun mielestä aivan nerokkaan kysymyksen. Yksinkertaisesti vain:"Onko koulussa enemmän kivoja kuin tyhmiä juttuja?" Tyttö mietti hetken ja vastasi että enemmän kivoja.



Mun mielestä toi kysymys oli ihan loistava. Me ei tietenkään missään nimessä haluta, että meidän fiksua ja mukavaa lasta koulussa tampiot kiusaa. Mutta tytöllä on draaman tajua, ollut pienestä pitäen. Ja ainakin toistaiseksi poikien "kiusaaminen" on sellaista poikien itsetunnon kohotusta, harvoinhan pojat ovat vielä tokalla luokalla lähelläkään tyttöjen psyykkistä ja kongitiivista valmiutta. Taitavimmat pojat saavat tytöt kiinni vasta lukiossa, luulen mä.



Lapsethan ovat myös taitavia manipuloijija, sehän on eloonjäämiskysymys. Ja ap:n lapsi on nyt tainnut löytää äidin heikon kohdan ja käyttää sitä häikäilemättä hyväkseen.