Fiksun ihmisen merkki on myöntää joskus olevansa väärässä.
Se on kumma, kuinka suurin osa ihmisistä ei tätä taitoa osaa. Luullaan, että väittelyn tarkoitus on aina hinnalla millä hyvänsä todistaa oma väite oikeaksi ja suljetaan korvat toisen ihmisen sanomisilta.
Jospa voisimme sen sijaan kuunnella muita, ja olla vastaanottavaisia sille, että jollain toisella saattaa ihan oikeasti olla viisaampi mielipide jostain asiasta kuin juuri sinulla. Näin voimme kaikki yhdessä kehittyä vähän älykkäämmiksi.
Ei ole mitään hävettävää sanoa: "Ehkä olenkin tosiaan hieman väärässä, taidankin miettiä uudestaan.." Tätä vain niin harvoin kuulee..
Kahden erilaisen mielipiteen keskustelusta saa paljon paremminirti, jos siihen ei suhtaudu riitana, vaan mahdollisuutena saada omiinkin ajatuksiinsa jotain uutta näkökulmaa.
Kommentit (11)
Joku ei ole ollut kiinnostunut sun sanoista, oi suuri viisas?
Joku ei ole ollut kiinnostunut sun sanoista, oi suuri viisas?
Antaa sitten olla.
Joissain asioissa pidän kyllä itseäni viisaana, mutta osaan huomata myös sen, jos olen itseäni viisaamman ihmisen seurassa, ja tällöin arvostan ja kuuntelen häntä. Tunnen siis myös heikkouteni, enkä yritä niillä osa-alueilla olla älykkäämpi, kuin minua älykkäämmät.
Sinunkin kannattaisi opetella ;)
Väärässä olemisen myöntäminen on oikeasti hyvä taito, jos keskustellaan faktoista. Mielipiteet kun eivät ole oikeita tai vääriä.
Kerro nyt mistä sä täällä puhut?
Olet viisastellut ja joku ei muuta kantaansa vai?
Näen mustan ja valkosen lisäksi harmaansävyjä, mitä sä mua tuomitset oppimaan jotain?
Sun kirjoitukseen kun ei voi ottaa kantaa muuten kuin et sinäkään voi sanoa että toisen kuuluu pierasta kun niin sanot.
Ei se ole keskustelua että iloitat että anna olla. Mikä ihmeen pääpiru sinä olet joka sanoo miten kuuluu olla? Itse aloitit niin nyt keskustellaan.
4, joka ei saanut vastausta otsikkonsa kysymykseen
Väärässä olemisen myöntäminen on oikeasti hyvä taito, jos keskustellaan faktoista. Mielipiteet kun eivät ole oikeita tai vääriä.
mutta harvoin kai faktoista väitelläänkään.
Kerro nyt mistä sä täällä puhut?
Olet viisastellut ja joku ei muuta kantaansa vai?Näen mustan ja valkosen lisäksi harmaansävyjä, mitä sä mua tuomitset oppimaan jotain?
Sun kirjoitukseen kun ei voi ottaa kantaa muuten kuin et sinäkään voi sanoa että toisen kuuluu pierasta kun niin sanot.
Ei se ole keskustelua että iloitat että anna olla. Mikä ihmeen pääpiru sinä olet joka sanoo miten kuuluu olla? Itse aloitit niin nyt keskustellaan.
4, joka ei saanut vastausta otsikkonsa kysymykseen
ihan yleisestiottaen vain siitä, millaisia kokemuksia mulla keskusteluista on. Myös ITSENI kohdalla olen huomannut, että joskus tulee puolustettua omaa mielipidettä, ihan vain sen vuoksi, että on aluksi ollut sitä mieltä. Se vaan on jotenkin niin yleinen käsitys, että on jotenkin noloa vaihtaa mielipidettään, tai myöntää olleensa väärässä. Ja se on tyhmää, koska siinä ei kukaan opi mitään.
Ajattelin siis vain tuoda näitä ajatuksia esiin, enkä tarkoittanut ketään loukata.
Joskus ihmiset minun kokemukseni mukaan sanovat vähän näön vuoksi olevansa jossain väärässä, mutta eivät aidosti ole valmiita myöntämään sitä aina silloin kun ovat väärässä. Siis halutaan vaikuttaa siltä, että "kyllä minä osaan myöntää olevani väärässä" vaikka ei sitten kuitenkaan osata.
Jatkan vielä, että se on myös jännä, miten keskustelussa tavoitteeksi asetetaan aina se, että oma mielipide voittaisi.
Sehän on itseasiassa voitto sille aluksi "väärässä" olleelle, jos hän keskustelun lopuksi on viisastunut sen toisen sanomisista, ja saanut jotain uutta itselleen.
Kannattaa siis keskustella itseään viisaampien kanssa ja oppia! Siinä voittaa ja saa itselleen paljon :)
Jos ei tätä ymmärrä, on pärjättävä niillä omilla alkuperäisavuilla, joita meille useimmille ei lähtökohtaisesti niin älyttömiä määriä ole annettu.