G: Kerrotteko päivittäin puolisollenne rakastavanne tätä? Ikäsi, sukupuolesi ja kauanko yhdessä?

29 v., nainen, 8 v. yhdessä

ole kertonut ainakaan vuoteen enkä koskaan päivittäin. Jossain välissä olen kyllä tullut sanoneeksi että en enää rakasta häntä.



N 27 v., yhdessä 8 vuotta

enkä tajua, miksi pitäisikään. Ei aina tunnu siltä, ja vaikka meillä hellyys onkin arkipäivää, kuuluvat nuo rakkaudentunnustukset jotenkin erityisiin kahdenkeskisiin hetkiin.



Olen 21, nainen ja olemme olleet puolitoista vuotta yhdessä.

Puolin ja toisin, tai enemmän puhutaan tykkäämisestä mutta kuitenkin. Minä 33, mies

41 ja 10 vuotta yhdessä.

ainakin aamulla töihin lähtiessä ja nukkumaan mennessä sanon miehelle rakastavani häntä. Toisinaan myös muulloinkin, jos siltä tuntuu. Usein myös puhelimessa puhuttaessa.



nainen, 28v, yhdessä 10,5vuotta

40, nainen, 10v yhdessä.

N 41, 13 v yhdessä

Muutenkin paljon hellyydenosoituksia puolin ja toisin. Ikä 43 ja yhdessä on oltu 19 vuotta.

tai pyrin kertomaan, viimeistään illalla nukkumaan mennessä. Minä 32 vuotta, mies 36, 10 vuotta yhdessä.

Tietenkin sanon.



N34, yhdessä kohta 8 vuotta.

molemmat 30+++ ja yhdessä kauan.

Kyllä meillä päivittäin kovasti rakastetaan myös sanoin. N 31 v., 13 vuotta yhteistä taivalta.

kerron päivittäin ikäni ja sukupuoleni.

ja mies kertoo myös. Ainakaan minä en tätä toistele mitenkään "velvollisuudesta" vaan koska siltä tuntuu.

nainen 32 yhdessä kahdeksan vuotta

kerron päivittäin ikäni ja sukupuoleni.

kun omassa perheessä en koskaan kuullut...



Kotikieli on onneksi englanti, jotenkin sen käyttö tuntuu luontevammalta kuin omalla kielellä - suomeksi en luultavasti osaisi.



Varsinkin alussa tuntui, että sana kärsi inflaatiosta, kun sitä kuuli monta kertaa päivässä, mutta nykyisin ajattelen, että parempi sitä on kuulla/käyttää liian paljon kuin ei koskaan.



Nyt yhdessä 9 vuotta, naimisissa 8.

Joka ilta nukkumaan käydessä ja hän sanoo minulle. Kokosuhteen ajan. Minä 32 ja mies 34. Yhdessä 16 vuotta.

lähes joka päivä. Ja tarkoitan sitä (samoin kuin mieskin). Lähisukulaiseni mies kuoli juuri (nuori mies), joten sanoille on tullut viime viikkoina ihan uusi merkitys, kun tajuaa, että jonain päivänä voi olla, että toista ei olekaan.



Ikää 43 v, takana 16 yhteistä vuotta.

Yhdessa viisi vuotta. Mies on joskus itkenyt kuinka kaipaisi rakkautta. En tieda miksen pysty siihen, vaikka kotona sita hoettiin kun olin lapsi. Aina jollain keinolla varmistan etten ole itsekaan rakastettava, ja tuon sanallisesti ilmi ainoastaan huonoja asioita toisesta. En ymmarra miten kukaan edes nain pitkaan on kanssani ollut. Rankaisen itseani jostain.

Joka päivä useamman kerran sanotaan toisillemme rakastavamme. Ja tarkoitetaan sitä.

Olen 35v. nainen, mieheni on 41v. ja yhdessä ollaan oltu 13v.