****Suurperhekuumeilijoiden syksy****

Mähän en kai tänne enää kuulukaan mutta älkää pliis häätäkö pois. On niin pakko seurata, että mitä tänne teille kuuluu...



Omppu, ihan mieletöntä! Mä pidän ainaski kaikki ulkokkeet pystyssä, että se ois sitä itseään ja pikkuruinen pysyis kyydissä. Uskon, että mielessä myllertää!!! Mutta olishan tuo se paras mahdollinen ratkaisu verrattuna kaikenmaailman syöpäepäilyihin ja muihin, hui sentään!



Tule HETI kertomaan miten homma etenee. Teetkö uuden testin?



Olet ajatuksissani!!!



RM

Jännätään täälläkin, miten sulla menee, uuttako testiä kehiin? Ja onnea tätiydestä!



Andrea tehnyt päätöksiä, niitä vaikeita, loppuelämään vaikuttavia. Mutta kuten sanottu, ei sitä koskaan tiedä, mitä tapahtuu.



Joskus vuosia takaperin, jolloin lapsilukua ennustajaeukoilla vauvalehden palstoillakin povattiin, minäkin tähän pila/hupimielellä porukan mukana menin ja ennustukset sain. Paikkansa se on tähän asti pitänyt vuosilukuja myöden, yksi lapsi siihen ensi vuodelle vielä oli povattuna. Saa nähdä miten käy. Minä en siis usko ennustajiin, mainittakoot tähän väliin. Tuli tämä mieleeni viime kesänä, kun pohdin itsekseni, jaksaisiko sitä vielä vauvaa yrittää tähän huusholliin. Naureskelin ajatukselle.



On tuo aurinko vain mukava juttu. Paljon virkeämpänä ollaan koko sakki. Toisiks pienimmällä (-09) on ollu räkätautia, joten sisätiloissa ollaan kökitty, äitiäkään ei oo haitannut. Nyt vain on tiedossa puusavottaa, lapsenvahtia vain kaipais joskus, ettei tarvis pienimpiä raahata mukana.

Onko teillä muilla lapsenvahteja, mummoja, sukulaisia, jotka mielellään muksujanne hoitaisi? Meillä se on vähän kortilla ja käytämmekin ihan välttämättömiin juttuihin mummojoja.



Tää on niin tätä, tuo vajaa 1v painelee näppistä ja seikkailee hiirellä, pakko lopettaa.



Maren

Mä en tänne myöskään tosiaankaan kuulu, enkä oo tulossakaan :)

"Tuttujen" kuulumisia käyn vain kurkkimassa ja olihan niitä.. Voi andrea, mitä onkaan niin toivottavasti selviää haasteet elämässänne!

Ja omppu, sinäkin mielessä olet usein! Mulla oli nyt tuossa viimesimmässä raskaudessa noita vuotoja, kerran oikein kovastikin, hematooma syynä ja sitten on toki niitä et mennyt kesken, pidän peukkuja että sulla siellä sitkeä kyytiläinen olisi :)

Meidän vauva on jo syntynyt, kuukauden etuajassa jouduttiin ulos leikkauksella ottamaan, kun vedet meni, mutta synnytys ei käynnistynyt itestään, eikä käynnistelty kun poika oli perätilassa. Nyt meidän pieni ihanuus on jo 1kk :)



Oikein kovasti plussaonnea teille kaikille!



wattu

Jep, kyllä se niin oli, kuten arvelinkin, että perjantaina, kolmen päivän tuhrutteleun jälkeen "niagara" aukesi ja alkoi kunnon vuoto. En oikein edes ole pahoillani, koska selvästi joku on pielessä, ja siihen haluaa itsekin löytää syyn. Soitin saman tien silloin aamulla KYS:iin ja viimeinen päivä sinne nyt sitten siihen vastenmieliseen toimenpiteeseen menossa.



Olen taas ollut ihan järkyttävän kipeä. Ulostaminen sattuu, istuminen sattuu, viiltävät "kipukohtaukset" välillä oikein säväyttävät ja sitten "tuotos" on sellaista ettei viitsi edes kertoa. Väkisinkin ajattelee kauheinta mahdollista, että passittavat leikkuriin ja mä herään ilman kohtua... Näin ei vaan voi jatkua. Mä kauhulla ajattelen seuraavaa kiertoa ja pelottaa niin pirusti. Siksi on pakko nyt odottaa kirjaimellisesti sitä viimeistä päivää ja toivoa parasta.



Hieman lohduttaa kuitenkin se, että joku yritys siellä kuitenkin nyt oli, kieltäydyn ajattelemasta mitään muuta. Ilmeisesti siis kuitenkin hankaluuksista huolimatta joku toimii. Mutta nyt pakko lopettaa tällä erää, palataan porisemaan!



Omppu

Minkäs teet, täällä ollaan. Nuorin vauva on kohta viisi vuotias, joten mun ei todellakaan pitänyt kuumeilla vauvaa enää :) Mutta mutta... Uusperheen elämää elellään ja minulla on 4 lasta, yhteistä vauvelia toivotaan miehen kanssa (hänen ekaansa). Alkuunkaan ei ole varmaa voiko mies koskaan saada lapsia, mutta yritetään kuitenkin :) Vauva on ollut tervetullut toukokuusta, vaan ei vielä ole kuulunut. Muut lapsukaiset on saaneet alkunsa tosi nopsaan, joten pitää tässä vähän sulatella että ehkei tämä ihan niin nopeasti käykään ja muistuttaa että itselläkin on jo ikää kuitenkin 35 vuotta... Noh, mutta näillä mennään :)

Tai oikeestaan en oikein ehtinyt kuumeilla ennen kuin vahvasti alkoi näyttää siltä, että meille on neljäs tulossa... Nuorin täyttää tammikuussa kaksi, kahden vuoden välein meillä on lapset tulleet, nyt aavistuksen pitempi ikäero, jos tämä nyt on sitä miltä näyttää. Ihan vasta jätettiin ehkäisy pois sillä mielellä, että ottaa varmaan aikansa ennen kuin tärppää, mutta taisi heti onnistua. En ole vielä tehnyt testiä, kk on vasta vajaan viikon myöhässä, mutta huonovointisuutta on ollut jo. Jotenkin hämmentynyt ja tyrmistynytkin olo, kun olin ajatellut että tässä menis vielä jonkin aikaa yrittäessä. Palasin nyt vasta syksyllä töihin ja työnteko on ollut tosi kivaa. Vähän ahdistaa se että edessä olisi paluu kotiäidiksi jo ens kesänä. Ja ahdistaa se, että tunnen näin. Kyllähän minä tiesin, että raskaus aina mahdollinen jos ei käytä ehkäisyä, eikä tämä mahdollinen vauva ole mikään vahinko vaan suunniteltu ja toivottu. Silti on nyt tullut tunteita, että nytkö jo? Ei ihan vielä? Toisaalta me se neljäs lapsi halutaan eikä mitenkään kovin isolla ikäerolla sisaruksiin. Saa kai vain olla kiitollinen, jos sen vielä saa ja jättää murehtimiset sikseen. Asioilla on tapana järjestyä. Jotenkin vain sitä nyt pois jäänyttä kuumeiluvaihetta kaipaan. Ja siksipä kai kirjoitinkin tänne kuumeilupuolelle.



terv. Venny

Enpä olisi uskonut itsestäni, että tänne kirjoittelen. Olen 32v uusperheen äiti. Miehelläni ja minulla on entisistä liitoista kummallakin 2 lasta. Ensimmäisen yhteisen lapsen saimme helmikuussa. Nyt olen huomannut unelmoivani vielä toisesta yhteisestä lapsesta. Mies heitti viimeksi tänään herjaa siitä että pikkuisellekin pitäisi saada kaveri. Lapsemme ovat syntyneet T2001, P2002, T2004, T2005, P 2012. Kanssamme vakituisesti asuu 3 lasta ja kaksi käy joka toinen viikonloppu. Olen todella hämmentynyt omista ajatuksistani, kuinka on mahdollista, että taas on vauvakuume....

Hei! Tässä suurperheiden kuumeilusivustolla on näköjään ollut hiljaista jonkun aikaa...mutta kun se osui silmiin niin tähän voisi jatkaa omia ajatuksia...kun viides olisi haaveissa mutta ikääkin on jo 37v. Nuorin on puolitoista vuotta. Ja jos vielä yhden meinaa, niin ei kauan auta miettiä. Töihinkin pitäisi palailla, mutta vauvakuume kuitenkin vaivaa. Vaikka neljäs piti olla viimeinen. Ja jaksaako sitä enää...lapset -04, -06, -10, -13. Muita samassa tilanteessa olevia?? 

Hei Lavance, täällä kanssa ehkä vielä haaveillaan/ kuumeillaan kuudennesta nyytistä :) vielä ehkä mietityttää kun sain keskenmenon 12/14. sitten olikin aika säännöllistä vuotoa maaliskuun alkuun ja ekat normi menkat alkoi eilen joten kiertoihin mukaan vasta kunnolla nyt. Sitten kun tuota ikääkin rupee olemaan jo +40.v niin saas nähdä jääkö vaan haaveeksi meillä, aijemmat lapset -00, -07, -09, -12, -14. Työt ei ihan vielä täällä kutsu mutta äkkiä tuo aika kuluu ja sekin arki vielä palaa. Jos ei nyt niin pahasti ole kuume puraissut että meille se kuudes vielä tulisi niin ikuinen kuumeilija olen kuitenkin varmaan aina. Olishan se ainakin kiva vaihtaa ajatuksia täällä josvaan lisää kirjottajia tänne eksyy :D

meillä tehtiin nyt se päätös, että nelonen saa tulla 1.1.2014 eteepäin parhaaksi katsomanaan ajankohtana ;) Olen aina raskautunut hyvin helposti, joten kenties meillä loppuvuodesta on jo vaavi. Tosin itsekin jo päälle 30v ja näiden kolmen lapsen, joista pienin siis vasta 11kk, kanssa elämä on melko kiireistä ja kahdenkeskinen aika miehen kanssa vähissä, joten saattaa mennä vuoden 2015 puolelle myös. Sittenpähän se nähdään :) siihen asti odotellessa...

voi.... :/ tässä ketjussa ei taida olla enää elämää.....ku niin olis tarvinnu saada tukee ja kohtalo tovereita  :)

Mä voisin olla sitä elämää... Eli meillä lapsia neljä ja viides haaveissa. Nyt on gynellä käyty ja kaiken pitäisi olla kunnossa.

Sandybell, mikäs teillä on tilanne? Onko vielä muita suurperhekuumeilijoita linjoilla? :) Koitetaan tässä aktivoitua.

Eli meillä olisi tarkoitus aloittaa yritys seuraavasta kierrosta, eli tammivauvahaaveita olisi ilmassa.

Mukavaa viikkoa kaikille!

Minä myös linjoilla.

Tämä palsta vaan on kovin hiljainen, niin aika harvakseltaan käyn kirjoittelemassa minäkin... mitäpä sitä yksin jaarittelemaan ;D Jaarittelen tuolla muissa pinoissa.

Kuume on kova, mutta silti varsinainen yritys on jäänyt melko vähälle.

Meillä on ollut todella paljon huonoa tuuria ovuloinnin ajankohdan suhteen. Nyt ollaan oltu miehen kanssa vissiin viimeiset kolme kuukautta eripuolilla Suomea juuri kriittisimpää aikaan kierrosta. Näin tulee olemaan myös tässä kierrossa.

Tosin nyt on tuntemuksia, että ovis saattaa olla juuri käsillä, joten täytyy aktivoitua makkarissa ennen viikonloppua kun tuo mies taas katoaa isompien junioreiden kanssa kisamatkalle pariksi päiväksi.

onhan täällä sentään jotain porukkaa  :)

elikkäs mulla on sellanen tilanne että on kaksi tyttöä 07 ja 10 ja kuopuksen syntymästä saakka oon ollut vauvakuumeessa joskus enemmän ja joskus vähemmän. mutta kova kaipuu on pikkuselle. 

en vain tiedä tehdäkö vai ei. mies sanoo et hänen puolestaan saa tulla. mutt akumminkin mietityttää taloudellinen puoli ja sitten se kun lapsille ei olisi omaa huonetta :/ 

itsekkin jaoin siskoni kanssa huoneen ja muistan että ei se nyt niin kivaa ollut kun ite olin siistimpi ko hän oli ja sitten kinattiin ym.

ja nyt huomaan et olen oikein koetuksella kun lähipiirissä tuntuu et "kaikki" saa vauvan <3

Huomenta! Mitäs viikonloppusuunnitelmia on muilla kuumeilijoilla?

Meillä lähti isommat lapset leirille ja pienet vaan on kotona. Ihanan rauhallista! Pieninkin sai tikkarin, kun unohdin ostaa rusinoita, eli karkkipäivänviettoa siis.

Viikonlopulle olisi muutamakin kiva tapahtuma, joihin ajattelin mennä pienten kanssa. Ja jos vaikka saisi tuon nuhaisen miehenkin innostumaan.

Nyt taitaa ollaa ovis ohi ja seuraavassa kierrossa voisi aloittaa yrittämisen, jos nyt uskaltaa. Edelleen olen epävarma asiasta. Mutta eiköhän tämä tästä selkiydy, kun antaa ajan kulua.

Mukavia viikonloppuja ja kirjoittakaahan kuulumisia! Ja laittakaa vaikka vielä, monesko lapsi olisi haaveissa, meillä siis olisi toiveissa se viides villahousu.

Kirjoittelen nyt tännekkin jos vaikka tämäkin ketju vähän elpyisi. :) Meillä siis suunnitelmissa vielä se ihana ihana neljäs lapsi. Kolmannen tyttäremme syntymän jälkeen olin aivan varma että lapsiluku olisi nyt täynnä. No, eipä mennyt kuin 7kk:tta niin huomasin ajattelevani koko ajan miten ihana nuorimmainen on ja miten "helposti" kaikki on sujunut. Ehkä siksi myös tämä kuumeilu alkoi. 

Mieheni oli aluksi aivan järkyttynyt koska viime kesänä oli aivan eri ääni kellossa. Pari viikkoa kyselin ja koitin saada häneltä vastausta että miksi ei enää neljättä lasta tähän taloon. Eipä hän osannut heti siihen vastata. Auton vaihto taisi olla päälimmäisenä sekä se että olimme ajatelleet vaihtaa veneen uudempaan ja isompaan. Lopulta kun hän oli ajatukseen tottunut sanoi hän että jos jättäisin sitten ne pillerit pois. Ihanaa!!! Nyt olen siis ollut ilman pillereitä pari viikkoa. Veneen vaihto jää hamaan tulevaisuuteen mutta ehtiihän sitä myöhemminkin.  Meillä on kolme tyttöä, -03,-06 ja -12. Saa nähdä vahvistuuko meilä vielä naisvalta... ;) 

Mukavaa pääsiäistä kaikille!! 

Eipä mun pitänyt tänne enää eksyä... vaan niin se mieli tekee tepposet!!!

Olen 32 v. neljän ihanan pojan äiti. Pojat ovat syntyneet -00, -02, -05 ja tämän vuoden alussa eli -12. Kuulostaa varmaan ihan hullulta nyt kuumeilla viidettä kun nuorimmainenkin on vielä oikeastaan vauva (täyttää juuri 10 kk), mutta hullu kai minä olenkin... niin ja kai se mieskin on himppasen pimeä;) Ja huomasin, että onhan täällä muitakin, joilla tänä vuonna syntynyt vauva (joten en kai ihan ainutkertainen hullu ole).

Olen jo kuumeillut pääni sisällä kesästä asti, mutta nyt vasta alkoi menkat niin pääsen toden teolla kuumeilemaan.

Lueskelen teitin muiden jutut huolellisemmin kun tuo kuopus vaikka käy nukkumaan tai tulee muuten sopiva rako, mutta nyt menen pikkumiehen kanssa touhuamaan.

Halusin vain ilmoittautua mukaan ja koitan käydä sen verran ahkerasti täällä kuin pienen hoidolta ehdin!

Nyt pieni hermostuu... heipat!



Tellu

Tellua lainatakseni eipä tänne pitänyt enää eksyä... Neljäs pikkuinen täytti juuri vuoden ja perheen piti olla koossa. Vaan muutaman kk olen salaa haaveillut vielä viimeisestä villahoususta :) Olen alkanut taas lueskelemaan tätä palstaa ja vauvakuumeilijoista löytänyt vanhoja tuttujakin. Miehelle uskalsin viikonloppuna paljastaa salaisuuteni ja yllätyksekseni hän ei sitä täysin tyrmännytkään!!! Tosin pikkuinen ei ole ajankohtainen vielä ihan lähitulevaisuudessa (aloitan vuoden alussa työtkin), mutta ainahan haaveilla saa :)



T:Rupikonna ja sakki 02, 04, 07, 11

ollaankos me mami80 palstailtu jossain odottajissa tai kuumeilijoissa aiemminkin yhdessä?



Rupiskin (Rupikonna) kuulostaa niin tutulta, että olen tainnut tuolla kuukausipinossa kuumeilla sinun kanssai kun kuumeilin tuota kuopustamme?!?



Kiva jos on tuttuja=)

kuopuksiamme :)



Rupikonna = Rupis