sossun tanttoja palstalla

Täällä on aina pari vakkaria päivystämässä.



Ne tunnistaa termeistä "resurssipula" ja "vaitiolovelvollisuus" ja kiukuttelusta tyyliin "tule itse tekemään, jos osaat paremmin"...

suutarin lapsella ei ole kenkiä ja

törkeimmät ls tapaukset sossuilla.

ei olekaan omia mukeloita.

jos oikeasti näkisin työssäni vääryyksiä joihin ei puututa, tekisin asialle jotain enkä jossittelisi ja valittaisi..

Sisäministeriö selvittää parhaillaan olisivatko viranomaiset voineet estää julmiksi otsikoiksi päätyneet tragediat, mikäli perheiden ongelmiin olisi puututtu ajoissa ja aktiivisesti. Halutaan saada selville oliko joku surmaperheiden jäsenistä hakenut apua ja kuinka mahdollisiin avunpyyntöihin oli vastattu. Miten oli toimittu vai oliko toimittu lainkaan? Ketä ja keitä, miten ja missä oli kuultu?



Häpeä estää hakemasta ulkopuolista apua. Entäpä jos taistelet itsesi kehtaamiskynnyksen yli, etsit ja pyydät apua sitä koskaan saamatta?



Tätä tapahtuu. Liian usein.



Laki määrää kuntia luomaan auttamisen rakenteet. Lakisääteinen tarjolle asettaminen on lähtökohta, ei itseisarvo saati päätepiste. Todellista merkitystä on sisällöllä, laadulla ja tuloksilla. Nyt tarjotaan kun on pakko, tekemisen tulokset ja vaikuttavuus ovat toisarvoisia. Näkisin mielelläni asiakastyytyväisyyskyselyn, joka antaisi täsmätietoa esimerkiksi lastensuojelun tai koulukuraattoritoiminnan vaikuttavuudesta. Millaista hyvää ja kuinka paljon nämä hyvinvointia lupaavat julkisrahoitteiset sotepalvelut ovat tosiasiallisesti tuottaneet?



Kuraattorien ja psykologien, sosiaalityöntekijöiden ja erityisopettajien tarjolle asettaminen on turhaa, mikäli väliintulo tuottaa selviytymisen sijaan entistä sakeampaa soppaa. Vaikuttavuus kiinnostaa ennen muuta tukea tarvitsevia ja heidän lähipiiriään. Kustannusvaikuttavuuden luulisi kiinnostavan myös rahoittajia. Meitä kaikkia.



Nykyiset auttamisen mallit tuottavat tolkuttoman määrän sirpaletietoa perheiden ahdingosta. On merkintää siellä ja täällä, kokonaiskuvaa ei piirrä kukaan. Virkaa tekevät kiiruhtavat yksi toisensa perään sammuttelemaan pintaan pulpahtelevia palopesäkkeitä. Poliisi rientää rauhoittelemaan riehumista, terveydenhuolto hoitelee haavat ja määrää mielialalääkkeet, sosiaalipuolen monenkirjava auttajarengas organisoi huonosti valmistellun ja tavoitteettoman palaverin toisensa perään. Tuomioistuimelle jää siivoojan rooli. Oikeuslaitos korjaa sote-sähläämisen sotkut. Pahimmassa tapauksessa ilman asianosaisia.



Hurja määrä auttajia -- viranomaisia ja virkamiehiä -- voi puuhastella yhden ja saman perheen kimpussa vuosia ilman minkäänlaista tulosta tuottavaa yhteistyötä. Hirveästi turhaa tekemistä ja hukattua aikaa. Armoton määrä lisää tuskaa ongelmissaan tasapainoileville perheenjäsenille.



Salassapidon lakisääteinen tarkoitus on kai suojella asiakkaita, enemmän siitä on kuitenkin nykyisellään iloa auttajille. Salassapidosta on salakavalasti tullut tekemättömyyden suojavaate. Läpinäkymättömyys piilottaa auttamisen puutteet tehokkaasti.



Pelottava esimerkki kurjistuneista sosiaalipalveluista on kunnallinen

lastensuojelu. Nuoren, epäpätevän ja kokemattoman sijaistyön osuus on lisääntynyt vauhdilla. Kunnat ovat hurahtaneet halpatyöhön. Seurauksia voidaan lukea lehdistä ja tirkistellä olemattoman auttamisen koukussa kiemurtelevien kanssaihmisten arjesta.



Määräaikainen ei sitoudu eikä kokematon uskalla. Liian suuriin saappaisiin nakattu, ammatillisesti keskenkasvuinen auttaja välttelee vastuuta, pelkää virheitä eikä uskalla tehdä päätöksiä. Virheiden pelossa ollaan mielummin tekemättä kuin tehdään. Syntyy sotkua; tuskaa autettaville ja lisätyötä muille viranomaisille.



Suomen ensimmäiset perheasioiden sovittelun erityisosaajat valmistuivat viime vuonna. Ehkäpä tämä uusi asiantuntijaryhmä kykenee piirtämään kokonaiskuvaa perhearjen ahdingosta. Niin, ettei yksikään apua pyytänyt jäisi sitä vaille.

jos oikeasti näkisin työssäni vääryyksiä joihin ei puututa, tekisin asialle jotain enkä jossittelisi ja valittaisi..

mutta lapsi ehtisi kuolla sitä ennen. Ottaisit tyynesti tämän paskan niskaasi?

Kuntasektori on rahan säästämisen toivossa keskittynyt sammuttamaan tulipaloja sen sijaan että niitä voisi ennaltaehkäistä.

Lisäksi tiukka vaitiolovelvollisuus on kääntynyt itseään vastaan.

Määräaikainen ei sitoudu eikä kokematon uskalla. Liian suuriin saappaisiin nakattu, ammatillisesti keskenkasvuinen auttaja välttelee vastuuta, pelkää virheitä eikä uskalla tehdä päätöksiä. Virheiden pelossa ollaan mielummin tekemättä kuin tehdään. Syntyy sotkua; tuskaa autettaville ja lisätyötä muille viranomaisille.



Tämän noitavainon jälkeen kukaan ei enää halua sossuksi!!!

jos oikeasti näkisin työssäni vääryyksiä joihin ei puututa, tekisin asialle jotain enkä jossittelisi ja valittaisi..

Eikä sun tarvitsisi välittää mistään tästä, vaan Peppi Pitkätossunomaisilla voimilla hoitaisit hommat lainpuitteissa, nopeasti ja muiden hommien lisäksi kuin sankari konsanaan;

Huostaanotosta ja siihen liittyvästä sijaishuoltoon sijoittamisesta päättää lastensuojelulain Lastensuojelulaki 43§ mukaan joko kunnan sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija taikka em. viranhaltijan hakemuksesta hallinto-oikeus. Hallinto-oikeus päättää huostaanotosta silloin, kun lapsen huoltaja taikka 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista. Hakemuksen valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, mutta hakemuksen hallinto-oikeudelle tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä, kelpoisuusvaatimukset täyttävä viranhaltija. Huostaanotosta päättää hallinto-oikeus myös silloin, jos asianosaisten kuuleminen on jätetty suorittamatta muusta syystä kuin lapsen ja kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi tai kuultavan asuin- tai olinpaikan tuntemattomuuden vuoksi.

Päätöksentekoon huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevissa asioissa osallistuvat kaksi hallinto-oikeustuomaria ja lastensuojelun asiantuntijajäsen. Päätös tehdään esittelystä. Esittelijänä voi toimia hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri tai notaari. Hallinto-oikeus varaa asianosaisille tilaisuuden tulla kuulluksi vireille tulleen hakemuksen tai valituksen johdosta.

Muutosta hallinto-oikeuden päätöksestä voidaan hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Lapsen huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoittamista ja huostassapitämisen lakkaamista koskevassa asiassa saavat hakea muutosta 12 vuotta täyttänyt lapsi, lapsen vanhempi ja huoltaja sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.

Huostaanottoa koskevan asian tultua vireille hallinto-oikeus voi asian kirjallisen valmistelun ohella järjestää rajoitetun suullisen käsittelyn Lastensuojelulaki 84§ . Valmistelevassa suullisessa käsittelyssä on tarkoitus erityisesti selvittää, mistä asianosaiset ja hakemuksen tai päätöksen tehnyt viranomainen ovat erimielisiä sekä mitä todisteita vaatimusten tueksi on esitettävissä. Näin pyritään varmistamaan, että tuomioistuin saa ratkaisua varten relevanttia tietoa.

Asian selvittämiseksi hallinto-oikeus voi tarvittaessa järjestää myös suullisen käsittelyn. Suullinen käsittely Hallintokäyttölaki 37§.on järjestettävä, jos yksityinen asianosainen sitä pyytää. Hallinto-oikeus määrää suullisen käsittelyn ajankohdan. Suulliseen käsittelyyn kutsutaan asianosaiset (tarvittaessa sakon uhalla) ja päätöksen tehneen hallintoviranomaisen edustajat. Lasta voidaan kuulla hallintotuomioistuimessa henkilökohtaisesti, jos lapsi sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiasta lasta voidaan kuitenkin kuulla henkilökohtaisesti vain, jos kuuleminen Lastensuojelulaki 86§ on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi ja siitä ei arvioida aiheutuvan lapselle merkittävää haittaa.

Lapsen henkilökohtainen kuuleminen voi tapahtua suullisessa käsittelyssä tai muulla tuomioistuimen harkitsemalla tavalla. Todistelun esittäminen on lähtökohtaisesti osapuolten vastuulla mutta tuomioistuin vastaa virallisperiaatteen mukaisesti siitä, että asia tulee selvitetyksi. Suullisessa käsittelyssä voidaan todistajina kuulla henkilöitä, jotka asianosainen ja hallintoviranomainen nimeää tai joiden kuulemista hallinto-oikeus pitää tarpeellisena.

Hallinto-oikeus kutsuu suulliseen käsittelyyn todistajat Hallintokäyttölaki 44§ ( sakon uhalla). Asianosaiset ja viranomainen voivat halutessaan itse kutsua todistajansa suulliseen käsittelyyn. Todistajan on tultava oikeuteen sakon uhalla, ellei hänellä ole laillista estettä. Todistajalle voivat esittää kysymyksiä sekä oikeuden jäsenet, asianosainen ja hänen avustajansa että sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustajat. Todistajan on puhuttava totta.

Luvan antaminen lapsen tutkimista varten

Lastensuojelulain Lastensuojelulaki 28§ mukaan hallinto-oikeus voi antaa luvan lasta koskevaan lääkärin tai muun asiantuntijan suorittamaan tutkimukseen, jos tutkimus on välttämätön lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi, mutta huoltaja kieltää tutkimuksen tekemisen. Hakemuksen hallinto-oikeudelle tekee kunnan sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai tämän määräämä ( muu kuin lapsen asioista vastaava) viranhaltija, joka täyttää kelpoisuusehdot.

Ennen luvan antamista hallinto-oikeuden on kuultava lapsen huoltajaa ja 12 vuotta täyttänyttä lasta. Lupa annetaan määräajaksi. Hallinto-oikeus voi määrätä. että tutkimus saadaan tehdä mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen noudattamiseksi sovelletaan tarvittaessa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annettua lakia Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 12§ Päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kiireellisen sijoituksen määräajan jatkaminen

Hallinto-oikeus voi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän hakemuksesta jatkaa kiireellistä sijoitusta ajan, joka on tarpeen huostaanottoasian valmistelemiseksi kuitenkin enintään 60 päivää kiireellisen sijoituksen määräajan päättymisestä. Tahdonvastaisissa tilanteissa huostaanottohakemus tai hakemus sijoituksen jatkamisesta on toimitettava hallinto-oikeudelle 30 päivässä kiireellisen sijoituksen alkamisesta. Jos huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi suostuvat kiireellisen sijoituksen jatkamiseen huostaanottoasian valmistelua varten, aikaraja on 45 päivää Lastensuojelulaki 39§ .

Väliaikainen määräys

Huostaanottoa koskevaa hakemusta käsitellessään hallinto-oikeus voi antaa väliaikaisen määräyksen lapsen olinpaikasta ja siitä, miten lapsen hoito ja kasvatus on asian tuomioistuinkäsittelyn aikana järjestettävä Kun päätös kiireellisestä sijoituksesta tehdään lapsen huostaanottoa koskevan hakemuksen ollessa jo vireillä hallinto-oikeudessa, asiassa on haettava välittömästi väliaikaista määräystä. Hallinto-oikeuden annettua väliaikaista määräystä koskevan päätöksen, kiireellinen sijoitus raukeaa. Lastensuojelulaki 83§ . Väliaikaista määräystä voi hakea sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija, tarvittaessa huostaanottohakemuksen yhteydessä sekä muu asianosainen. Määräys voidaan antaa asianosaisia kuulematta, jos asiaa ei voida viivyttää. Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes hallinto-oikeus antaa huostaanottoasiassa päätöksen, jollei määräystä sitä ennen peruuteta tai muuteta. Väliaikaisesta määräyksestä ei voi erikseen valittaa.

Täytäntöönpanon kieltäminen ja keskeyttäminen

Mikäli lastensuojeluviranomaisen päätökseen tyytymätön asianosainen vaatii päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä (esim. niin, ettei viranhaltijapäätöksellä huostaanotettua lasta saa siirtää sijaishuoltopaikkaan), hallinto-oikeus voi määrätä, miten täytäntöönpanon osalta on meneteltävä. Hallinto-oikeus voi esim. kieltää lapsen sijoittamisen sijaishuoltopaikkaan sinä aikana, kun asiaa koskevaa valitusta käsitellään hallinto-oikeudessa. Täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä ei voi erikseen valittaa. Sen sijaan hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla vaatimus täytäntöönpanon kieltämisestä tai keskeyttämisestä on hylätty, saa valittaa erikseen.

Muut lastensuojeluasiat

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen alaisen viranhaltijan seuraavista päätöksistä voi hakea muutosta valittamalla suoraan hallinto-oikeuteen ilman oikaisuvaatimus-menettelyä: kiireellinen sijoitus Lastensuojelulaki 38§ , sijaishuoltopaikan muutos, huostassapidon lakkaaminen Lastensuojelulaki 47§ ,yhteydenpidon rajoittaminen Lastensuojelulaki 62§ , tietyt rajoitustoimenpiteet Lastensuojelulaki 65§ .Muun henkilön kuin sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen alaisen viranhaltijan (lastensuojelulaitoksen johtajan tai tämän määräämä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan) tekemistä rajoittamispäätöksistä saa myös hakea muutosta valittamalla suoraan hallinto-oikeuteen.

Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen seuraavissa asioissa:

kiireellinen sijoitus Lastensuojelulaki 38§

huostaanotto ja sijaishuolto Lastensuojelulaki 43§

huostassapidon lakkaaminen Lastensuojelulaki 47§

yhteydenpidon rajoittaminen Lastensuojelulaki 63§

lupa lapsen tutkimiseen Lastensuojelulaki 28§

toimeentulon ja asumisen turvaamista koskeva päätös Lastensuojelulaki 35§

jälkihuolto Lastensuojelulaki 75§

kielto lapsen pitämiseen yksityiskodissa Lastensuojelulaki 81§

Kuntien välistä järjestämis- ja kustannusvastuuta koskevasta Lastensuojelulaki 16§ hallinto-oikeuden päätöksestä saa hakea valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Hallinto-oikeuden antama muu kuin em. lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua koskeva hallinto-oikeuden päätös on lopullinen, eli siitä ei saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

En ole sossu, mutta en myöskään usko ihmeisiin!