Maksoin just laskuja 500 eurolla, KAIKKI laskut siitä, että "saan" tehdä VELVOLLISUUTENI!!
Maksoin juuri ajoneuvoveron, auton vakuutuksen (yksi osamaksu vain!), kausimaksun jumppaan sekä netistä tilatut pölypussit imuriin.
JEE. Viissataa euroa siihen, että voin pitää autoa, jota tarvitsen pakollisesti ainoastaan siitä syystä, että pääsen kulkemaan töihin. Jos en kävisi töissä, en tarvitsisi koko metalliläjää laisinkaan.
(katsastukseenkin meni just 70 euroa viime viikolla, se ei kyllä ole tässä viissatasessa ees mukana, tuli vaan mieleen).
Sitten se jumppamaksu, jumpassa on pakko käydä jotta kroppa toipuu työn aiheuttamista niskajumeista. (halvin mahdollinen jumppa/jumppaseura, jonka olen löytänyt tältä seudulta)
Ja sitten ne imurinpussit... eipä voi sanoa että olisi silläkään rahalla saanut mitään suoranaista huvia itselleen. Imurinpussit on kuitenkin pakko olla, että saa täältä kodistaan säännöllisesti tänne kertyvät roskat ja pölyt pois. Jihuu.
Kun tätä asiaa oikein pohtii, alkaa suorastaan *ituttamaan. Käyn töissä, jotta saan rahaa, käyttääkseni suuren osan työstä tulleista rahoista työn aiheuttamiin kustannuksiin. Onko tässä mitään järkee, pitäskö itkee vai nauraa :D
Kommentit (36)
Ihan uskomatonta syylistämistä taas mammoilta! :D
Mutta älä huoli, kyllä meitä ymmärtäväisiäkin on. :)
enkä mä ees kirjoittanut tätä nyt niiiiiiin tosissani. Ärsyttää maksaa näistä, kyllä, mutta...
ihanaa, että joku sentäs tajuaa :)
ap
Olen joskus itsekin miettinyt tätä koko työssäkäynnin kuviota sen jälkeen kun luin lapsille Tatua Patua (se ammattikirja) :)
Ennen ihmiset asuivat kotonaa, viljelivät viljansa, kasvattivat lihansa ja kasviksena. Kylässä oli yksi seppä, yksi mylläri jne. jotta jokaisen ei tarvinnut osata ihan kaikkea. Lapset kasvoivat siinä mukana. Nyt tarvitaan rahaa asioihin, joita ei voi itse tehdä koska käydään töissä - töissä käydään että saadaan rahaa niihin asioihin joita ei ole aikaa tehdä itse.
En yritä mitenkään romatisoida tuota aikaa, mutta mielessä aina välillä pyörii ajatus siitä millaista olisi olla omavaraisempi.
Toivottavasti joku tajusi mitä ajan takaa...
Työstä (kodin ulkopuolella) aiheutuu kuitenkin sen verran kuluja, että palkasta menee iso osa pelkästään siihen että käy siellä töissä. Kaikki päivähoitomaksutkin, tosiaan vielä bensatkin autoon jne.
Omavaraistalous, ainakin jonkin asteisena, on välillä käynyt myös mun mielessä. Jonkin verran olen siitä ottanut myös selvää. Ehkä jossain vaiheessa...
ap
Eikä elämässä oikein sisältöä, mua rupes tosissaan vituttaa koko kuvion ajattelu. Kävin töissä, että voisin maksaa sitä luukkua, jossa kävin vaan nukkumassa töiden välissä. Ei mitään järkeä tuntunut olevan. Mitään muuta ei ehtiny tehä kun nukkua, tehä töitä ja maksaa nukkumapaikkaa. Ällöttävää selviytymistä, ei tietoakaan elämän mielekkyydestä ja tarkoituksesta. Nyt Oon äitiyslomalla ja töihin pitää myöhemmin mennä, jotta voi maksaa tarhamaksuja ja asua jossain ja tarhaa ei tarvis ilman töitä. No se hyvä puoli on, että töissäkäynti mahdollistaa, että voidaan asua tilavasti omassa talossa eikä kaupungin vuokraluukussa köyhinä mutta vapaina.
Hyvä kun sanoitte! Säästän siis 35 euroa! Jihuu, enää ei siis mene/mennyt kuin 465 euroa. Heti mieli keveni, kiitos teille! :)
ap
Hyvä ap! Jumppaa vaan kotona niin kuin kaikki muutkin av-mammat!
Se on kyllä ihan fakta juttu, että hyvin harvoilta onnistuu kotona jumppaaminen, tai ainakin tehokas kotona jumppaaminen. Ihminen on kuitenkin aika laiska. En mä ainakaan pysty kuin hetkittäin. Jos vaikka lapset sairastaa eikä omatunto salli jumppaan menemistä, niin teen sitten treenit kotona. Muuten kyllä meen muualle. Ja maksankin siitä.
Hyvä kun sanoitte! Säästän siis 35 euroa! Jihuu, enää ei siis mene/mennyt kuin 465 euroa. Heti mieli keveni, kiitos teille! :)
ap
Hyvä ap! Jumppaa vaan kotona niin kuin kaikki muutkin av-mammat!
Se on kyllä ihan fakta juttu, että hyvin harvoilta onnistuu kotona jumppaaminen, tai ainakin tehokas kotona jumppaaminen. Ihminen on kuitenkin aika laiska. En mä ainakaan pysty kuin hetkittäin. Jos vaikka lapset sairastaa eikä omatunto salli jumppaan menemistä, niin teen sitten treenit kotona. Muuten kyllä meen muualle. Ja maksankin siitä.
Hyvä kun sanoitte! Säästän siis 35 euroa! Jihuu, enää ei siis mene/mennyt kuin 465 euroa. Heti mieli keveni, kiitos teille! :)
ap
t. työtön luuseri, joka mielellään tekis töitä ja kävis jumppailemassa ;) En sano tuotakaan pahalla vaan kaikella rakkaudella :)
hoidu mitenkään muuten kuin omalla autolla? Ja jos asut todella kaukana työpaikastasi, olisiko lähemmäs muutto mahdollinen? Ja meidän pölynimuriin ei pussit ainakaan montaa euroa maksa...
Mies käy opiskelemassa 30km päässä, minä olen kotona. Kotoamme on 3km matka bussipysäkille, mies kulkee näin syksyllä ja keväällä matkat fillarilla ja bussilla. Talvisin minä vien hänet autolla pysäkille ja loput hän menee bussilla. Tämä siksi, että autolla meneminen olisi kalliimpaa.
Tämä ei kuitenkaan onnistuisi, jos mies kävisi töissä, sillä täältä kulkee busseja huonosti. Opinnot joustavat, työt tuskin. Siispä tuolloin autolla meneminen olisi se ainoa vaihtoehto, ellei halua venyttää päiviä kohtuuttoman pitkiksi.
Ei aina tarvitse asua kovinkaan kaukana - riittää, että julkiset kulkevat kehnosti. Kaiholla muistelen pk-seudun julkista liikennettä, täällä "maalla" sellaista autuutta ei ole... Mainittakoon, että kaupunki jossa mies käy opiskelemassa, on yksi Suomen suurimmista. Silti tilanne on tämä, vaikkei tosiaan siis olla missään keskellä ei-mitään.
hoidu mitenkään muuten kuin omalla autolla? Ja jos asut todella kaukana työpaikastasi, olisiko lähemmäs muutto mahdollinen? Ja meidän pölynimuriin ei pussit ainakaan montaa euroa maksa...
Mies käy opiskelemassa 30km päässä, minä olen kotona. Kotoamme on 3km matka bussipysäkille, mies kulkee näin syksyllä ja keväällä matkat fillarilla ja bussilla. Talvisin minä vien hänet autolla pysäkille ja loput hän menee bussilla. Tämä siksi, että autolla meneminen olisi kalliimpaa.
Tämä ei kuitenkaan onnistuisi, jos mies kävisi töissä, sillä täältä kulkee busseja huonosti. Opinnot joustavat, työt tuskin. Siispä tuolloin autolla meneminen olisi se ainoa vaihtoehto, ellei halua venyttää päiviä kohtuuttoman pitkiksi.
Ei aina tarvitse asua kovinkaan kaukana - riittää, että julkiset kulkevat kehnosti. Kaiholla muistelen pk-seudun julkista liikennettä, täällä "maalla" sellaista autuutta ei ole... Mainittakoon, että kaupunki jossa mies käy opiskelemassa, on yksi Suomen suurimmista. Silti tilanne on tämä, vaikkei tosiaan siis olla missään keskellä ei-mitään.
Ituttaa täälläkin. Auto korjaamolla just kun sitä eniten tarvitsisi ja laskuhan sieltä on jonkinmoinen järkytys, mutta en ajattele sitä vielä.
Autoa tarvitsen minäkin töihin päästäkseni. Työkohteet vaihtuu ja työn perässä muuttaminen kävisi toisena työnä, jos pitäisi ympäri pitäjää kolme kertaa viikossa muuttaa. Taitaisi mennä telttamajoitukseksi, kun en ehtisi taloa yön aikana rakentaa asumattomalle seudulle ;)
Vinkkinä, käyt työfysioterapeutilta hakemassa jumppaohjeet. Antaa ohjeet juuri sinua varten räätälöityyn kotijumppaohjelmaan. Ja ihan ilmaiseksi, ainakin meillä.
porukkaa täällä! En ihmettele, että ihmisiä saa huijattua kaikenlaisiin maksuihin ym kun ei yhtään osata katsoa asioiden taakse ja koetaan kaikki maksut ja työ ym "velvollisuudeksi". Tämä on kyllä niin tarkkaan harkittua ihmisten kyykyttämistä nostella hintoja ja keksiä uusia laskuja, jottta saadaan ihmisiltä lypsettyä rahaa mahdollisimman paljon irti.
Ei ole sattumaa, että suurimman osan työssäkäyvistä ihmisistä palkka riittää juuri näihin pakollisiin menoihin. Markkinatalous jyllää.
maksan ensi viikolla reilulla tonnilla laskuja. Ei paljon naurata, kahden kuukauden opintotuet...
Olen joskus itsekin miettinyt tätä koko työssäkäynnin kuviota sen jälkeen kun luin lapsille Tatua Patua (se ammattikirja) :)
Ennen ihmiset asuivat kotonaa, viljelivät viljansa, kasvattivat lihansa ja kasviksena. Kylässä oli yksi seppä, yksi mylläri jne. jotta jokaisen ei tarvinnut osata ihan kaikkea. Lapset kasvoivat siinä mukana. Nyt tarvitaan rahaa asioihin, joita ei voi itse tehdä koska käydään töissä - töissä käydään että saadaan rahaa niihin asioihin joita ei ole aikaa tehdä itse.
En yritä mitenkään romatisoida tuota aikaa, mutta mielessä aina välillä pyörii ajatus siitä millaista olisi olla omavaraisempi.
Toivottavasti joku tajusi mitä ajan takaa...
Omavaraistaloudessa painaisit töitä keväästä syksyyn aamusta yöhön saakka, jotta saisit viljeltyä kaiken talveksi ja säilöisit hullun lailla. Silloin et edes ehtisi jumppaan.Lisäksi sato ei välttämättä onnistuisi ja syksyllä olisitkin puilla paljailla. Olisitkohan oikeasti onnellisempi ja huolettomampi ilman rahaa?
Sähköfillari! Matka taittuu nopeasti ja vaivattomasti. Säällä kuin säällä, varustus ja pukeutuminen on kaiken a ja ö. Ja tietty myös asenne ;)
tai sit mopo, pienentyy vakuutusmaksut.
vähän alle 500 euroa /kk.
Olisi kiva, että palkka olisi sen verran iso, että oikeasti jäisi joka kuukausi muuhunkin rahaa kuin pakollisiin menoihin (laskut, ruoka, auto, vuokra). Ja meillä säästetään jo kaikesta, mitään lehtiä ei tule, netti ja vakuutukset kilpailutettu halvimmalla, vaatteet kirppareilta, ruoassa säästämme kaikessa, neljältä hengeltä meiltä menee n. 450 euroa kuukaudessa rahaa ruokaan (sisältää vaipat ja hygieniatuotteet, pesuaineet).
Olin ahkera koulussa, mutta silti juuri ja juuri pärjäsin keskitasoisesti. Kun ei vaan ole siunaantunut tuota hyvää muistia ja kielipäätä tai matikkapäätä. Tein aina ihan hirveästi töitä koulussa kieltenopiskelun eteen (lukio ja opistotutkinto käyty) ja silti just ja just pärjäsin.
Kyllä. Olen kateellinen älykkäille, menestyville ja koulutuksen kautta rikastuineille ihmisille!
T ahkera mutta tyhmä oppija
siis ruokamenot kuukaudessa 250 euroa!
olen opiskelija ja maksoin viikon alussa laskujani 2 500 euron edestä. Tuntipalkkani kesätyössäni oli hieman yli 5 euroa tunti, ja opiskeluiden alusta lähtien kuukausittaiset tuloni ovat noin 570 euroa kuussa. Pärjään kuitenkin taloudellisesti erittäin vakaasti enkä nurputa kuluistani.
Että jaksamisia vaan, kun jumppasikin on niin kallista.