Mieheni on istunut taposta ja käyttänyt huumeita, tehnyt muitakin rikoksia.
Saisiko lapsesi tulla meille leikkimään? Vai leimaatko nyt meidätkin johonkin paskaporukkaan mielessäsi? :)
Ollaan 37-vuotiaita ja meillä on itsellämme 2 lasta. Mies lopetti hölmöilyt 7-vuotta sitten. Normaali siisti koti on ja molemmat ollaan työelämässä, käyttäydytään asiallisesti ja meillä on myös siistit ja huolitellut lapset. Kaikki asiat normaalisti kuten kuuluukin olla, ei sitä muulla voi kuvata.
Mutta ulkonäöstä kyllä huomaa ehkä jollakin tavalla hänen menneisyytensä. Esimerkiksi hänen useista tatuoinneista.
Kommentit (26)
Että ihminen voi muuttua, ja jos on todella muuttunut ja tehnyt parannuksen, niin suhtautuisin teihin niinkuin keneen tahansa. Sinänsä tatskat ei pelota, enkä tuomitse ihmisiä ulkoisen olemuksen perusteella..mutta joo, rikollisten kanssa en tietenkään halua olla missään tekemisissä.
Haetko omalletunnolle kevennystä? Anteeksiantoa ei täältä saa.
Pelkästään tatuoinnit eivät tee ihmisestä rikollista joten sen perusteella en tuomitsisi. Mutta jos tietäisin että joku on tappanut niin en päästäisi lastani tämän ihmisen luokse. En usko että vankilatuomio parantaa yhtään ihmistä.
muun mä voisin ehkä sulattaa, mutta en tappoa.
Tappotuomio ja huumehörhöilyt ovat sen luokan törttöilyä, ettei sitä seitsemän vuoden kuivakausi mitenkään hyvitä.
Vai lopetti tatuoitu huumekauppiaasi tappamisen seitsemän vuotta sitten. Siinä vasta ihana mies.
Lapset eivät ole syyllisiä vanhempiensa rikoksiin, mutta murhaajia ihailevat naiset ovat sellaista emäpaskaa, että sinun lähellesi en päästäisi edes kissaa saati sitten lapsia.