Lue keskustelun säännöt.
FAKTA: Maailmassa ei ole yhtäkään ihmistä, joka voisi sanoa tietävänsä varmasti
28.08.2012 |
että yliluonnollista/jumalia ei ole olemassa.
Sen sijaan on monia ihmisiä, jotka ovat täysin varmoja yliluonnollisen olemassaolosta, koettuaan itse jonkin yliluonnollisen kokemuksen.
Ja yliluonnollisella tarkoitan asioita, jotka tieteen oppien mukaan ovat mahdottomia.
Miten voidaan siis väittää, että olisi epätodennäköisempää, että mitään muuta on, kuin että ei olisi?
Pyytäisin järkeviä, ajateltuja vastauksia.
Kommentit (49)
pitää uskoa yliluonnolliseen siksi ettei kuoleminen olisi niin kurjaa. Kyllä kuolema on minusta aivan sairaan perseestä oleva asia, mutta ei se silti saa uskomaan asioihin joihin en usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
unohtakaa nyt nuo todistelujutut... Ei näitä asioita kukaan pysty todistamaan, koskaan. Puhun tässä vain siitä, mikä tuntuisi todennäköisimmältä. Ja miten todistaa jollekin sellainen asia, jota hänen aisteillaan ei pysty kokemaan? Ei mitenkään, mutta ei se tarkoita, että sitä asiaa ei silloin ole olemassa. ap
Sinulla on tuollainen mielipide, mutta ei mitään sen tueksi. Saat pitää mielipiteesi, mutta ei siitä totuutta tule vain siksi, että sinä siihen uskot.
sanoa tietävänsä varmasti, että yliluonnolliset kokemukset ei ole puhtaasti ihmisaivojen omaa tuotantoa.
vaan se mitä oikeasti on. Eiväthän nuo täysin varmatkaan oikeasti voi sanoa tietävänsä varmasti että sitä on mihin he uskovat, he voivat vain olla varmoja että heillä on tietynlainen kokemus. Se kokemus voi taas olla vaikka hallusinaatio.
Sitä paitsi näissä kokemuksissa vaikuttavat myös "muodit", että mitä yliluonnollisia koetaan ja kuinka paljon. Joskus nähtiin menninkäisiä ja haltioita, kummitusten suosio vaihtelee, ufot ovat tekniikan tuoma uusi ilmiö, uskonnolliset näyt ja kokemukset vaihtelevat uskonnollisuuden suosion ja muodon mukaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanoa tietävänsä varmasti, että yliluonnolliset kokemukset ei ole puhtaasti ihmisaivojen omaa tuotantoa.
aivot on ihmeellinen elin. Tänään mm. Hesarin tiedesivuilla oli juttu siitä, miten joidenkin aivot saattaa hylkiä jotain ruumiinosaa, ja kerrotttiin tutkimuksista, joissa ihminen on saatu kuvittelemaan esim. kumikättä omaksi kädekseen. Jne.
Uskon, että kaikki yliluonnolliset kokemukset ovat myös aivojen tuottamia, koska mitään konkreettista todistetta sellaisista ei ole
sanoa tietävänsä varmasti, että yliluonnolliset kokemukset ei ole puhtaasti ihmisaivojen omaa tuotantoa.
Mutta jos puhutaan todennäköisyyksistä, niin itse pidän uskottavampana sitä, että joku on kokenut jotain, ja sen perusteella kertoo sen olevan olemassa, kuin, että joku ei ole kokenut jotain, ja sen vuoksi kertoo, että sitä ei ole olemassa.
Tällä perusteellahan tätä koko maailmaa ei ole olemassa, koska se on kaikki vain aistiemme meille luoma harha. Niinhän se tavallaan onkin.
Millä tavoin yliluonnolliset kokemukset ovat sitten vähemmän todellista aivojen kuvitelmaa?
Jos vastaat, että koska kaikki eivät sitä pysty kokemaan, niin eiväthän esim. sokeatkaan näe tätä maailmaa meidän tavoin(oletan, että olet näkevä), mutta uskovat silti, että me muut näemme.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanoa tietävänsä varmasti, että yliluonnolliset kokemukset ei ole puhtaasti ihmisaivojen omaa tuotantoa.
Mutta jos puhutaan todennäköisyyksistä, niin itse pidän uskottavampana sitä, että joku on kokenut jotain, ja sen perusteella kertoo sen olevan olemassa, kuin, että joku ei ole kokenut jotain, ja sen vuoksi kertoo, että sitä ei ole olemassa. Tällä perusteellahan tätä koko maailmaa ei ole olemassa, koska se on kaikki vain aistiemme meille luoma harha. Niinhän se tavallaan onkin. Millä tavoin yliluonnolliset kokemukset ovat sitten vähemmän todellista aivojen kuvitelmaa? Jos vastaat, että koska kaikki eivät sitä pysty kokemaan, niin eiväthän esim. sokeatkaan näe tätä maailmaa meidän tavoin(oletan, että olet näkevä), mutta uskovat silti, että me muut näemme. ap
on jotenkin epätodempi kuin kokemuksemme siitä, että yliluonnollista on?
Miksi oma kokemus on enemmän totta kuin oma ei-kokemus?
en ole koskaan elämässäni sellaista kokenut. Minusta on aika hemmetin todennäköistä ettei mitään sellaista ole koska valtaväestö ei ole kokenut mitään yliluonnollista.
Énnemmin uskon että jos joku muka näkee kummituksia niin oma mieli tekee tepposia :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä tavoin yliluonnolliset kokemukset ovat sitten vähemmän todellista aivojen kuvitelmaa?
ovat erittäin hienoja esimerkkejä siitä miten puhtaasti mielikuvitukseen perustuvilla hallusinaatioilla tuskin olisit internetissä keskustelemassa av-mammojen kanssa. Uskonnolliset aivoitukset sen sijaan eivät aiheuta mitään muita käytännön ilmiöitä maailmassa kuin paljon jossittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemattomaksi todistaminen yhtään_minkään_asian suhteen on mahdotonta. Googlaa Russelin teekannu.
tässä ole väittänytkään, että voitaisiin jotenkin todistaa yliluonnollisen olemassaolo.
Mietin vain, mikä tuntuisi todennäköisimmältä vaihtoehdolta.. Tottakai, jos jokin asia on jonkun kokema, on se uskottavampi, kuin jonkun väite, että ei ole olemassa muuta, koska hän itse ei sitä ole kokenut.
Jos nyt puhutaan noista sokeista edelleen, niin miksi emme sitten usko siihen, että tässä maailmassa ei ole mitään näkyvää, koska sokeat eivät sitä näe? No siksi, että jotkut(tässä tapauksessa useimmat) ovat jotakin täällä nähneet.
Ihan samoinhan voisit väittää, että Neptunusta ei ole olemassa, koska et sitä ole itse nähnyt, ja et varmasti koskaan tule näkemään..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen nähnyt kummituksen, useaan otteeseen vieläpä. Ja ties mitä muitakin olentoja vieraillut yöaikaan makkarissani. Tiedän kuitenkin ilmiön nimeltään unihalvaus, joten en usko näiden olentojen oikeasti olevan olemassa, enkä niitä pahemmin enää pelkääkään tästä syystä. Hallusinaatiot ovat kuitenkin super-realistisia, joten ymmärrän hyvin, miksi muut kuvittelet kaikenlaista yliluonnollista olevan olemassa.
Jos pitäisi aina sokeasti uskoa ties kenen sanaan ties mistä ilmiöstä, niin minunhan täytyisi myös uskoa ihmisten joutuneen ulkoavaruudenolentojen kaappaamiksi ja ties mitä muuta. Sekö olisi järkevää?
että joku on todella kokenut jotain eikä ainoastaan väitä niin?
Huoneeseen viedään ihminen joka näkee. Hän sanoo että pöydällä on omena.
Huoneeseen viedään toinenkin ihminen joka näkee. Hän sanoo että pöydällä on omena.
Huoneeseen viedään sokea. Hän tunnustelee pöydällä olevaa esinettä ja sanoo, että hajusta ja muodosta päätellen tämä on omena.
Koejärjestely nro 2
Huoneeseen viedään ihminen joka näkee. Hän sanoo että huoneessa on enkeli.
Huoneeseen viedään toinenkin ihminen joka näkee. Hän sanoo että huoneessä ei ole kätään.
Huoneeseen viedään sokea, joka tunnustelee huoneen ympäriinsä ja toteaa, että tunnustelun, hajun ja äänen perusteella täällä ei ole ketään tai mitään.
Mielestäni nämä tapaukset eivät nyt aivan yhtä todistusvoimaisia ole sen suhteen, onko jotain olemasa vai ei.
Tottakai, jos jokin asia on jonkun kokema, on se uskottavampi, kuin jonkun väite, että ei ole olemassa muuta, koska hän itse ei sitä ole kokenut.
Vastaavalla logiikalla olisi myös uskottavaa, että sulle todella ilmestyy näkymätön kolmas käsi, kun tiedemies pistää sut sopivaan testitilanteeseen, jossa aivosi kuvittelevat sinulla sellaisen olevan. Täytyyhän sen olla uskottavaa, kun kerta kuvittelet sen todeksi.
Ihan samoinhan voisit väittää, että Neptunusta ei ole olemassa, koska et sitä ole itse nähnyt, ja et varmasti koskaan tule näkemään..
Aikas harva väittää, että mitään yliluonnollista ei ole olemassa, koska ei itse sitä näe. Siihen ei uskota, koska sitä ei näe, mutta ei se mitään kerro siitä, onko sitä oikeasti vaiko ei.
Ei vain yksinkertaisesti ole mitään järkeä uskoa asioihin, joista ei voi todisteita hankkia mitään kautta. Sehän on muutoin loputon suo. Kuka jaksaa uskoa kaikenmaailman menninkäisiin ja yksisarvisiin. Varsinkin kun kaikenlaisten harhojen selittämiseksi löytyy ihan tutkitusti olemassaolevia mekanismeja.
että joku on todella kokenut jotain eikä ainoastaan väitä niin?
minä tiedäkään..
Pidän vain hirveän epätodennäköisenä, että kun miettii tämän maailmankaikkeuden suuruutta, niin ihmiselle muovautuneet neljä aistia olisivat juuri ne kaikki aistit, joilla tätä olemista voisi havainnoida.
Näinhän juuri suurin osa ihmisistä ajattelee. Mitä ei ihmisen aisteilla pysty kokemaan, ei ole olemassa.
Onko tämä teistä oikeasti TODENNÄKÖISTÄ? -Ap
tässä ole väittänytkään, että voitaisiin jotenkin todistaa yliluonnollisen olemassaolo. Mietin vain, mikä tuntuisi todennäköisimmältä vaihtoehdolta.. Tottakai, jos jokin asia on jonkun kokema, on se uskottavampi, kuin jonkun väite, että ei ole olemassa muuta, koska hän itse ei sitä ole kokenut. Jos nyt puhutaan noista sokeista edelleen, niin miksi emme sitten usko siihen, että tässä maailmassa ei ole mitään näkyvää, koska sokeat eivät sitä näe? No siksi, että jotkut(tässä tapauksessa useimmat) ovat jotakin täällä nähneet. Ihan samoinhan voisit väittää, että Neptunusta ei ole olemassa, koska et sitä ole itse nähnyt, ja et varmasti koskaan tule näkemään..
Väität "jos jokin asia on jonkun kokema, on se uskottavampi, kuin jonkun väite, että ei ole olemassa muuta, koska hän itse ei sitä ole kokenut."
Jos yksi ihminen väittää kokeneensa enkelin ja miljoona väittää, että ei ole kokenut, niin se yksikö on enemmän oikeassa, koska on kokenut jotain? Eli sinun mielestäsi voi olla vain kokemusta, ei sen vastavoimana ei-kokemusta, joka olisi ihan yhtä totta kuin kokemus.
Otit esimerkiksi tähtitieteen ja Neptunuksen. Sen olemassaolo on voitu aukottomasti todistaa. Sen sijaan meillä ei ole olemassa aukotonta todistusketjua siitä, että enkeleitä olisi olemassa. Se ei tarkoita, etteikö niitä olisi, mutta tapasi todistella asiaa on väärä. Olisit ottanut esimerkiksi vaikka ilon, ei sitäkään voi nähdä vaan ainoastaan sen ilmentymän.
Tylsyyden välttelynkö takia pitäisi kuvitella keijukaisia takapihoilleen?
Minulla ei ainakaan ole tylsää, vaikken usko satuihin. Elämässähän on joka tapauksessa aivan valtavasti kaikenlaista koettavaa ja ihmeteltävää. Ei siihen tarvitse näkymättömiä yksisarvisia väenvängällä yrittää sotkea mukaan.