Taas kirjakohu: fiktiivinen tarina tosielämän syöpälapsesta kirjoitettiin vanhemmilta salassa

Koska sillä logiikallahan kirjailijat eivät voisi kirjoittaa mistään. Aina on joku, jonka mielestä juttu on suoraan omasta elämästä.

Olisi edes odottanut muutaman vuoden eikä noin että kirja pusketaan kun tragedia siskon perheessä on vielä tuore ja tuskallinen.

Olisi edes odottanut muutaman vuoden eikä noin että kirja pusketaan kun tragedia siskon perheessä on vielä tuore ja tuskallinen.

Riikka kirjotti samaa tahtia kun siskonpoika kamppali leukemiansa kanssa.

Riikka kirjotti samaa tahtia kun siskonpoika kamppali leukemiansa kanssa.

Eikö asioita voida käsitellä muuten kuin lehdessä?

että Riikka Ala-Harjan sisko on normandialainen, väitöskirjan tekemisen kesken jättänyt, miehestään eronnut turistiopas, jonka 8-vuotias tytär nimeltä Emma on sairastunut leukemiaan.

Potentiaalisena lukijana itse ainakin olen tyytyväinen, että tämä asia on tuotu esille.

että Riikka Ala-Harjan sisko on normandialainen, väitöskirjan tekemisen kesken jättänyt, miehestään eronnut turistiopas, jonka 8-vuotias tytär nimeltä Emma on sairastunut leukemiaan.

Eli ei ollut se minun vanha tuttuni tämä, jonka lapsi sairastunut.

aihe on varmasti todella herkkä ja raskas Ala-Harjan siskon perheelle mutta se on myös yleismaailmallinen asia. Valitettavasti Ala-Harjan sisko perheineen ei ole ainoa joka on lapsen sairastumisen joutunut elämään läpi, eikä viimeinen.



Sitten jos kirja olisi elämänkerrallinen. Henkilöt ja tapahtumat olisivat suoraan oikeasta elämästä, niin sitten ymmärtäisin tuohtumuksen täysin. Nyt Ala-Harja on ottanyt fiktiiviseen tarinaan asioita omasta elämästä muuntaen asiat fiktioksi. Näin jokainen kirjailija tekee.

jos sisko hakenut tukea ja ehhkä jakanut tuskaansa ja tuntemuksiaan luottamuksellisesti. Sitten törmääkin näihin kirjassa.

...sisaren perheen motiivia tuoda tämä asia julkisuuteen. Luultavasti ovat vain järkyttyneet ja loukkaantuneet kun joku "omii heidän surunsa".



Eiköhän kirjailija itsekin ole ollut hätääntynyt ja kauhuissaan sisarenpojan kohtalosta, ja siitähän se taide taiteilijoiden kohdalla syntyy - eletystä elämästä.



Lapsen sairauteen liittyy todella suuria tunteita, on ymmärrettävää että se siirtyy taiteilijalla taiteeseen. Riikka ei ole kirjassaan varmastikaan "paljastanut" mitään intiimiä sisarensa perheen elämästä, ja jos jotain yksityiskohtia onkin sitä kautta hänelle tuttuja, niin ei kukaan voi tietää mitkä yksityiskohdat.



Mitä kirjailijan sisaren perhe kuvittelee tällä saavuttavansa? Parantavansa taiteenteon etiikkaa? Enpä usko, luulen että he ovat vain loukkaantuneet ja ärjäisevät tuskansa näin maailmalle ja mediaan. Huono veto jonka seurauksia saavat korjata pitkään.



Olen pahoillani perheen puolesta, perheen johon lasken myös kirjailijan.

...sisaren perheen motiivia tuoda tämä asia julkisuuteen. Luultavasti ovat vain järkyttyneet ja loukkaantuneet kun joku "omii heidän surunsa".

Eiköhän kirjailija itsekin ole ollut hätääntynyt ja kauhuissaan sisarenpojan kohtalosta, ja siitähän se taide taiteilijoiden kohdalla syntyy - eletystä elämästä.

Lapsen sairauteen liittyy todella suuria tunteita, on ymmärrettävää että se siirtyy taiteilijalla taiteeseen. Riikka ei ole kirjassaan varmastikaan "paljastanut" mitään intiimiä sisarensa perheen elämästä, ja jos jotain yksityiskohtia onkin sitä kautta hänelle tuttuja, niin ei kukaan voi tietää mitkä yksityiskohdat.

Mitä kirjailijan sisaren perhe kuvittelee tällä saavuttavansa? Parantavansa taiteenteon etiikkaa? Enpä usko, luulen että he ovat vain loukkaantuneet ja ärjäisevät tuskansa näin maailmalle ja mediaan. Huono veto jonka seurauksia saavat korjata pitkään.

Olen pahoillani perheen puolesta, perheen johon lasken myös kirjailijan.

ja siten irvokasta.

Luulisi Ala-Harjan siskoa vielä kaduttavan julkinen räyhäämisensä, kun nythän tuo kirja pitää kaikkien lukea suurennuslasilla ja miettiä, onkohan tässä nyt sitten jotakin muutakin yhtymäkohtaa elettyyn elämään kuin lapsen (tyttö/poika) syöpä.



Kun kirja nyt on siskon perheen puolesta julistettu tosielämään pohjautuvaksi, niin voimme lukea esimerkiksi tämän kappaleen ihan uudessa valossa: "­Jos Em­man sy­tos­taa­tit oli­si­vat sek­sis­tä kiin­ni, ma­kai­sin jo­kai­sen lää­kä­rin, lää­kin­tä­vah­ti­mes­ta­rin ja hoi­ta­jan kans­sa, ma­kai­sin mies­ten ja nais­ten kans­sa, ma­kai­sin niin pal­jon ja pit­kään, et­tä sai­sin Em­mal­le tar­peek­si lääk­kei­tä, te­ki­sin kai­ken mi­tä pyy­det­täi­siin, edes­tä, si­vul­ta ja ta­kaa."



Ja tähän asti emme edes tienneet, että Ala-Harjalla on sisko...

Luulisi Ala-Harjan siskoa vielä kaduttavan julkinen räyhäämisensä, kun nythän tuo kirja pitää kaikkien lukea suurennuslasilla ja miettiä, onkohan tässä nyt sitten jotakin muutakin yhtymäkohtaa elettyyn elämään kuin lapsen (tyttö/poika) syöpä.

Kun kirja nyt on siskon perheen puolesta julistettu tosielämään pohjautuvaksi, niin voimme lukea esimerkiksi tämän kappaleen ihan uudessa valossa: "­Jos Em­man sy­tos­taa­tit oli­si­vat sek­sis­tä kiin­ni, ma­kai­sin jo­kai­sen lää­kä­rin, lää­kin­tä­vah­ti­mes­ta­rin ja hoi­ta­jan kans­sa, ma­kai­sin mies­ten ja nais­ten kans­sa, ma­kai­sin niin pal­jon ja pit­kään, et­tä sai­sin Em­mal­le tar­peek­si lääk­kei­tä, te­ki­sin kai­ken mi­tä pyy­det­täi­siin, edes­tä, si­vul­ta ja ta­kaa."

Ja tähän asti emme edes tienneet, että Ala-Harjalla on sisko...

Suomessa piirit on niin pienet.



Ihmettelen kyllä kovin miksi kirja oli pakko julkaista juuri nyt. Olisi osoittanut hienotunteisuutta jos olisi lykännyt aihetta hieman. Eniten harmittaa pojan puolesta.

Suomessa piirit on niin pienet.

Ihmettelen kyllä kovin miksi kirja oli pakko julkaista juuri nyt. Olisi osoittanut hienotunteisuutta jos olisi lykännyt aihetta hieman. Eniten harmittaa pojan puolesta.

Fiksu sisko (siis se pojan äiti) olisi vain tutuilleen tyynesti todennut, että heidän lapsellaan on tosiaan myös syöpä, mutta yhtäläisyydet loppuvat tähän, kun hän ei ole ranskalainen matkaopas väikkäri kesken jne. Lehtiä asia ei olisi kiinnostanut pikku-uutista enempää, koska sisko ei ole minkään tason julkkis.

Hänellä on siihen täysi oikeus. Pyrkimyksenä yleensä on, että yksityisestä ja ehkä itselle hyvin läheisestä asiasta voidaan kertoa jotain yleistä. Kirjoittihan esim. Markku Pääskynen Vihan päivän, jossa hän kuvasi esillä paljon ollut perhesurmaa (suurissa veloissa oleva äiti surmasi miehensä ja lapsensa Porvoossa). Ei tästäkään kirjasta noussut kohua, vaikka se varmasti kosketti monia perhesurmaajan tunteneita henkilöitä.

että äitinsä ei tajunnut pitää kitaansa kiinni. Kukaan ei olisi edes tiennyt pojan olemassaolosta ja pikkupojan kaverit taas eivät olisi tienneet tädin rustailemasta kirjasta mitään.