Miksi ihmeessä sadut, varsinkin vanhat sadut ovat niin täynnä väkivaltaa ja kuolemaa?

Turvallisesti kerrotut sadut auttavat miettimään ja käsittelemään erilaisia vaikeitakin asioita. Parempihan noihin on valmistautua satujen avulla, kuin kohdata täysin ilman valmistautumista... vaikka tietysti paras olisi jos voisi elää pumpulissa.



Ja jos katsotaan tämän päivän tv sarjoja tai elokuvia, niin samat teemat niissä jyllää. Lasten sarjoissa veriroiskeet on korvattu välähtävällä tähdellä ja loppu on aina sankarin kannalta onnellinen.

eihän ennen ollut mitään iltapäivälehtiä, joita olisi luettu kauhistellen vaan oli tarinoita, jotka enemmän tai vähemmän pohjautuivat johonkin tapahtuneeseen. Vertailun vuoksi: onhan nykyäänkin urbaanilegendoja tai paikkoihin liittyviä tarinoita. Jos ajattelet sellaista satua, jossa poika huusi aina "susi", se sopii tähän. Suosituimmat sadut ovat todennäköisesti vain irtautuneet alkuperäisestä kontekstistaan ja levinneet laajemmalle kuulijakunnalle.

Olen lukenut heille toki kirjoja ja nykyisiä satuja, mutta oman lapsuuteni satuja en heille ole koskaan kertonut..



No, nytpä onkin sitten meillä wanhojen satujen viikko tulossa, tykkäsivät tai ei..=))



t. äiti, jonka lapset 5,8,12 ja 13

nuo asiat olivat silloin arkipäivää.

mutta vanhat sadut ovat niitä parhaimpia!

sadut oli kirjoitettu aikuisille tarkoitetuiksi tarinoiksi. Myöhemmin mm. Disney on sokerikuoruttanut monta klassikkosatua (pilalle).