Murrosikäinen, äidin hermot ja isän äkkivääryys. Vuodatus.

hei hallooo

Neljävuotiaat kiukuttelee nukkumisesta ja äiti vahtaa että nyt hampaat pitää pestä heti. Ja uhkaillaan kaikenlaista. Mutta hei haloo, lapsi on jo 14 eli aika iso??? On hänelle todella noloa että äiti vahtii jotain hammaspesuja ja lukemisia sängyssä ym. Oikeasti lapsi ei ole mikään vauva enää. Yleensä tuon ikäiselle sanotaan hyvät yöt ja annetaan olla, jos valvoo myöhään niin aamulla voi olla kurja herätä mutta siinäpä oppii menemään nukkumaan aiemmin. Teinille pitää antaa omaa yksityisyyttä ja rauhaa (kas kun et käy pyyhkimässä pyllyä iltaisin). Tietenkin jos nuori esim. huudattaa musiikkia tai telkkaria täysillä niin sitten voi takavarikoida... Mutta puhumalla pitäisi siltikin pärjätä. Ootte kyllä aika kummia... ei ihme että nuoret voi niin pahoin nykyään jos/kun vanhemmat ovat tuollaisia "persoonallisuushäiriöisiä".

ja sanot, että koska isä vietää noin tiukkaa linjaa niin tehköön tänä iltana asiat ajoissa, lupaat puhua isälle asiasta, jotta tv palautuu ja jotta isä ei ihan noin hätiköisi jatkossa.



Teinille PITÄÄ antaa vastuuta, eikä yhdestä ukaasista heti menettää pelipöksyjä ja reagoida noin rajusti.



Sitten puhut ukolles, että vähän pitää höllätä, tiukkuus vain pahentaa uhmaa, asiallisuus ja kuunteleminen helpottaa.



Kahdestaan niitä tuskin kannattaa jättää sotimaan, ellei nämä puheet ole ymmärretty ennen sitä.

kuulostaa kyllä aika tiukalta jos sinä vahdit 14VUOTIAAN hampaidenpesu, lukemiset ja koska nukahtaa. Relaa vähän. Itse hän on väsynyt, itse joutuu kärsimään jos hampaat hajoaa jne. Ei enää tuossa iässä VOI kaikkea vahtia, mitä enemmän vahdit ja määräät sitä enemmän olette riidoissa. Anna tilaa hänelle ja anna hänen itse kärsiä omista valinnoista, näin oppivat parhaiten. Kohta hän valvoo jos on niin päättänyt kun itse olet nukahtanut, jos käsket että hän on 22 kotona lauantaisin niin hän hiipii ulos klo 01 uudestaan jne...mieti missä olet tiukka äläkä vahdi kaikkea. Hän on TEINI, tsemppiä. Terv 4 lasten äiti (8,17,18,20v) ja 2 äitipuoli (18v ja 21v).

etköhän tosiaan voisi hiukan relata. Kyseessä sentään JO 14-vuotias nuori. Luulisi sen ikäisen pesevän hampaansa omatoimisesti ja jopa menevän nukkumaankin ilman että kyttäät vieressä. Anna mahdollisuus itsenäistyä.

Syy miksi hoputan hampaidenpesulle on hammasrauta, joka pitäisi saada suuhun ajoissa. Päivisin en siitä motkota, vaikka sitä toki pitäisi silloinkin pitää, mutta sen vaadin että se menee suuhun aika pian iltapalan jälkeen. Ero hoputuksen ja pojan oman aikataulun välillä on helposti kaksi tuntia eli ihan merkittävä. Pitäiskö teistä antaa pojan laiminlyödä kokonaan oikomishoito ja kantaa siitä vastuu ja seuraukset?



Onko tosiaan persoonallisuuhäiriöistä vaatia, että 8-luokkalainen käy nukkumaan klo 23? Unta tulee siltikin vain 8 tuntia, mikä on selvästi alle suositusten, ja kuten sanoin, eilenkin poika kiukutteli pitkälti väsymystään. Ei siis välttämättä mene väsyneenä sen aikaisemmin nukkumaan vaan alkaa käyttäytyä huonosti. Tosin jos en sano mitään, ei toki tule riitaakaan. Helposti kyllä alkaa silloin ärsyttää pikkuveljeä, johon kai sentään saa mennä väliin?



Mutta ehkä te olette oikeassa ja täytyy vaan antaa sen hoitaa omat asiansa yksin ja valvoa vaikka läpi yön jos siltä tuntuu.



ap

mutta jos niikseen tulee niin häne torpedoi kyllä hoitonsa ellei siihen itse ole sitoutunt. Oma lapseni on tosin 9-vuotiaasta laittanut itse kojeensa ja ollut oikomiseen sitoutunut. Olen kyllä neuvoton auttamaan sillä millä ilveellä noinkin ison teinin saa nukkumaan ellei sitä itse tajua ja halua..? Et kai voi vahtia vieressä nukkumista? Onko hän ihan normaali lapsi vai erityistapaus?

Mun mielestä sen oikomishoidon voi huolehtia, koska teini ei oikeasti välttämättä tajua siinä omaa parastaan, miten kauaskantoiset seuraukset voivatkaan olla.

Sen sijaan voi sopia esim. tietyn huoneeseenmenoajan, jonka jälkeen ei enää televisiota eikä tietokonetta, muta jos haluaa lukea koko yön, niin anna lukea. Ei se uni pakottamalla tule ja lisäksi viha- ja uhmapäissään valvoo jo ihan periaatteesta.



Teini ollut itsekin

ja niin tutulta kuulostaa:)



Hei, älä ota stressiä. Murkun on ihan hyvä nähdä, että vanhemmat on inhimillisiä ja niillä palaa proput joskus tosissaan.



Meillä on myös istuttu saunassa ulvomassa ja huudettu, että jään tänne ja kuolen nälkään ja sitten kadut yms.



Kun poika tulee koulusta, olet kuin ennenkin. Sitten jossain vaiheessa meet sinne sällin huoneeseen purkamaan sitä tilannetta. Selität ihan rauhallisesti, että hei, munkin pitää opetella tätä murkun äitinä oloa, että sorppa kun tulee välillä ylilyöntejä meillä vanhemmillakin.

Mutta mikä olis sun oma ratkaisu tähän, että saatais ne raudat hoidettua ja koulussa ei väsyttäis.



Murkuilla on yleensä aika hyviä ehdotuksia, miten voidaan näitä asioita sovitella. Ja usko tai älä, ne ymmärtää senkin, että vanhemmilla välillä repeää ja ei me aina niin osata hyviä murkkujen vanhempia olla.



Miehes kyllä leppyy ja palauttaa telkkarin.



Näitä sattuu ja tapahtuu. Puhumalla niistä selvitään.

että sille teinille on syytä tähdentää, että jos sen lyö laimin, te itse joudutte maksamaan koko hoidon alkuaamenesta alkaen.



Tämä tosin kannattaa kertoa silloin, kun teini ei ole valmiiksi väsynyt tai kiukkunen.

Pitäiskö teistä antaa pojan laiminlyödä kokonaan oikomishoito ja kantaa siitä vastuu ja seuraukset?

Sinähän olet sen oikomishoitosopimuksen allekirjoittanut, joten sinun pitää todellakin huolehtia raudat suuhun.

Minä antaisin valvoa, jos kantaa vastuunsa siitä: eli jos käytös ei väsyneenä minua miellytä (kiusaa veljeä, narisee aamulla, koulu ei hoidu), ei a) enää valvota b) asiasta seuraa ennalta sovittu rangaistus.

Eikä todellakaan ole persoonallisuushäiriöistä vaatia, että 8.-luokkalainen nukkuu klo 23! Meillä nukkuu kymmeneltä.

Kertoisin teinille ehkä myös, että keskusteltuani muiden vanhempien kanssa (eihän sen tarvitse tietää, että me ollaan av-mammoja) nämä toiset olivat sitä mieltä, että teinin käytös kuulostaa 4-vuotiaalta... ;-)

Hyvin kirjoitettu. Näitä sattuu, ja juttelemalla selvitään.



Ja vaikka näitä sattuu, ja juuri sen takia, pitää näyttää että rakastaa ja välittää.



Ja älkää naurako, mutta meillä tepsi tuohon nukkumaanmeno-ongelmaan teinitytöllä tähtitarrat.

Tytöllä oli jossain vaiheessa unirytmi ihan sekaisin, kun välilä valvoi ja välillä yritti mennä ajoissa nukkumaan, niin eihän se uni sitten tullut. Tytön kanssa itse sopimalla päädyttiin siihen, että kun on ajoissa sängyssä (voi lukea, mutta tietsikka kiinni, tv:tä ei omassa huoneessa olekaan), saa tähden. Kun kasassa on tietty määrä tähtiä, saa sovitun mukaisen uuden vaatteen tai kengät.

Tämä kannusti tyttöä yrittämään säännöllisemmin ajoissa nukkumaanmenoa, ja kun elimistö oppi parempaan rytmiin, niin unikin tuli helpommin.



Unta ei voi pakottaa, mutta jos rauhoittuu, niin tarpeeksi väsyneenä sitä sitten yleensä nukahtaakin.

Hyvä idea kyllä. Enpä ole tuota huomannut. Harmi kun oli tämäkin ongelma jossain vaiheessa murkulla.

Palkitseminen ja kannustaminen meinaa useasti unohtua murkun kanssa. Murkku on mörkki ja ärisee ja murkun täytyy inhota sitä äitiään, että pääsee erilleen siitä. Se taas aiheuttaa murkulle syyllisyydentunnetta kun pitää vihata, mutta rakastaa. Kamala myllerrys ja paha olo rinnassa ja sitten pitäisi muka vielä kasvaa aikuiseksi ja sekin ottaa päähän ja pelottaa.

Mutta rajat pitää silti olla. Ja niistä keinoista voi keskustella sen murkun kanssa.

Jopa tosiaan niin, että kysyy, mitä murkku haluaa ja jos sellainen tulisi palkinnoksi jos jouluun asti hoitaa hammasraudat ja rauhoittuu nukkumaan ajoissa.

Mutta tuon tähtihomman panen kyllä muistiin. Hyvä idea.

nro 9

Hyvin kirjoitettu. Näitä sattuu, ja juttelemalla selvitään.

Ja vaikka näitä sattuu, ja juuri sen takia, pitää näyttää että rakastaa ja välittää.

Ja älkää naurako, mutta meillä tepsi tuohon nukkumaanmeno-ongelmaan teinitytöllä tähtitarrat.

Tytöllä oli jossain vaiheessa unirytmi ihan sekaisin, kun välilä valvoi ja välillä yritti mennä ajoissa nukkumaan, niin eihän se uni sitten tullut. Tytön kanssa itse sopimalla päädyttiin siihen, että kun on ajoissa sängyssä (voi lukea, mutta tietsikka kiinni, tv:tä ei omassa huoneessa olekaan), saa tähden. Kun kasassa on tietty määrä tähtiä, saa sovitun mukaisen uuden vaatteen tai kengät.

Tämä kannusti tyttöä yrittämään säännöllisemmin ajoissa nukkumaanmenoa, ja kun elimistö oppi parempaan rytmiin, niin unikin tuli helpommin.

Unta ei voi pakottaa, mutta jos rauhoittuu, niin tarpeeksi väsyneenä sitä sitten yleensä nukahtaakin.

Minä puhuin sen kanssa jo silloin illalla ja totesin, että huusin turhan kovasti. Ja aamulla sanoin että se hammasrauta pitää todellakin hoitaa ajoissa suuhun, siitä en tingi. Poika on sinänsä vastuullinen ja välillä kantaa itsekin huolta, kun ei muista sitä päivisin pitää – siksi mua ottaa tuplasti enemmän päähän tuollainen iltatemppuilu.



Nukkumaanmenosta pitänee sopia uudet säännöt. Olisko kohtuullista esim. vaatia että poika on omassa huoneessa hiljaa kymmenestä eteenpäin, mutta saa kuunnella musiikkia podilta ja lukea? Mitä jos näin ei käy? Ehkä mä alan vähentää kuukausirahasta vitosen kerrallaan (saa 15 euroa) joka kerta kun menee vetkutteluksi, mutta jos ei silti mene nukkumaan annan valvoa sen yön. Tää vaatii kyllä multa aika paljon tsemppiä, etenkin kun pienessä asunnossa näen ja kuulen kyllä onko sillä valot ja liikuskeleeko se ympäriinsä… Tähtivihkokin kuulostaa kyllä ihanalta ajatukselta, jos sen vaan saisi siihen motivoitumaan. Tuo on vaan materialistisesti niin vaatimaton, etten tiedä mitä sille voisi tarjota kannustimeksi :-).



Nyt kun vielä saisi isän samoille linjoille. Huoh.

Hiljaisuus klo 22.

Ovat saaneet lukea kyllä sen jälkeen. Tuossa 13-15 välillä oli tätä vaihetta, että luki aamuun ja ärisi vain, että kyllä jaksaa.



Mutta murrosikä alkaa hellittää siellä yhdeksännellä ja niille tulee järkeä päähän. Meillä entinen yövalvoja nyt lukiossa saattaa sammuttaa valot jo 21.30 kun haluaa itse nukkumaan.



Kasiluokka on hankalin luokka. Juuri kun on paljon uutta ja esim. matikassa prosentit ja yhtälöt ja ruotsikin vaikeutuu, pentu haluaa vain valvoa ja jättää läksyt tekemättä ja olla ISO. Tajuamatta, että siihen isouteen tarvitaan myös vastuuta.



Joku peli tai joku muu on pojille usein sellainen, millä saa vähän ehkä lahjottua. Sekin on pojilla, että ne kuvittelee, että kaikki muut saa tehdä vaikka mitä. tuossa iässä ekat jo kehuu, että pipariakin on päästy kokeileen ja itse pitäis vain pestä hampaat ja mennä nukkumaan kun muut kattooo kuulemma aamuun asti tissisivuja. Voi itku, mutsi pitää mua lapsena ja kaikki nauraa mulle jos sanon, että olen nukkunut kunnolla.



Ei mulla sulle kovin ole neuvoja antaa. Mutta lahjomiseen vähän kallistuisin itsekin kaikesta huolimatta. Tai siis palkitsemiseen jos lahjominen tuntuu pahalta sanalta. Ja siihen, että ei sun auktoriteetti tosiaan lopu, vaikka sanoo sille lapselle, että hei, minä en nyt kyllä osaa tätä murkun äitinä oloa, että oon kuule itsekin ihan hukassa. Jos yritettäisiin kuule yhdessä. Sinä päästä murrosiän ohi ja minä oppia murkun äidiksi.



Ne ärisee, mutta välillä ne puskee vieläkin kainaloon.



Mutta muista, että pojallasi on ihana äiti kun vielä seuraavan päivänkin miettii, että tuliko tehtyä väärin vai mitä pitäisi tehdä. Jos olisit paskamutsi, et paljon tätä asiaa pohtisi. Nyt tiedät, että pojallasi on hyvä äiti, joka välittää murkustaan. Ja murkkusi varmaan tietää sen ja siksi uskaltaakin sinulle uhmata ihan avoimesti. Jos et välittäisi, ei se viitsisi vaivautua uhmaamaan niitä rajoja.



nro 9

alkaa keräillä äitinsä kanssa tähtitarroja?

alkaa keräillä äitinsä kanssa tähtitarroja?

Kun on ikäänkuin nuoren oma idea - ja jos palkinto on sopiva:)

Mieluummin kannustusta, palkitsemista, tukemista, kuin rangaistusta tai etuuksien epäämistä - toimii ainakin meillä paljon paremmin nimenomaan murkuilla.

jos olisi sellaiseen tarvetta

alkaa keräillä äitinsä kanssa tähtitarroja?

ja toiset kerää tarroja..

jos vaan keksitään jokin hyvä palkinto. Pojalla on mainio huumorintaju ja itseironian taito, tarravihko voisi vedota sitäkin kautta. Ja konkreettinen mitattavuus auttaa kaikkia: tähtitarrojen keräilyähän se painopäiväkirjan pitäminenkin on :-).



Ap