Mitä nämä erityislapset on?

Minulla on monta opettajaa ystävänä, pari erityisopettajaa ja heidän puheistaan saa käsityksen, että suurimmat ongelmat luokassa aiheuttaa ne "normaalit" lapset, jotka on kasvatettu siten, että niillä ei ole mitään käytöstapoja eikä huomioonottamiskykyä muita kohtaan. Suuri osa tunneista menee opettaessa perusasioita, kuten kuinka otetaan muut huomioon, miten istutaan paikallaan ja pidetään se lärvi ummessa. Erityislapset taitaa olla aika pieni paha nykyisessä koulumaailmassa, kun siellä jyllää ne "mitkä lie curlingvanhempien" hemmotellut kersat. Nämäkin lapset kun ois jaksettu kasvattaa siellä kotona kunnioittamaan auktoriteettia niin sais ne erityislapset ja oppimisvaikeuksista kärsivät lapset vieläkin enemmän tukea, mikä heille kuuluukin.



Tulipahan vaan mieleen.... :)

Jotain erityisen lahjakkaita yksilöitä jotka ansaitsevat kaiken viemänsä huomion ja resurssit?

Onko sinullakin oikein erityinen adhd-mikälie lapsi, piiloudutko sinä sanan erityinen - taakse ja toivot sen tuovan lapsellesi sitä jotain mistä on vajetta?

pois normaalien elämää kiusaamasta.

Omasta kouluajasta ei ketään jäänyt erityisen häiritsevänä mieleen. Eikä ketään siirretty erityisluokalle. Ja silloin erityisluokalla oli vain muutama hassu oppilas.



Tämä erityisluokka villitys on alkanut tuossa 90-luvulla. Erityisluokat ja -opettajat tunnuttiin näkevän "pelastajina" ja siksi erityisluokille halutaan sijoittaa kaikki vähänkin "poikkeavasti" käyttäytyävät.



Kysymys kuuluukin miksi Suomessa on nykyisin yli 11% pojista on erityisopetuksen piirissä? Onko nykyiset pojat "tyhmempiä" ja "hullumpia" kuin aiemmat sukupolvet?

että on kolme täysin normaalia lasta. Koen olevani tässä mielessä niin etuoikeutettu, että suon mielihyvin kaiken mahdollisen tuen heille, joille on alusta pitäen kehnommat kortit jaettu. Jotta hekin pärjäisivät tässä yhteiskunnassa.



Minun lapseni todennäköisesti pärjäävät, koska menestyvät koulussa ja ovat suosittuja. En ota siitä kunniaa itselleni, on vain käynyt tautinen tuuri. En halua yhteiskuntaa enkä koulumaailmaa, jossa normista poikkeavat eristetään omiin luokkiinsa. Pidän myös tärkeänä, että omat lapseni näkevät erilaisuutta arjessaan ja oppivat tulemaan sen kanssa toimeen.



Häiriöt (joita aiheuttavat sekä "normaalit" että "erityiset") pitää tietysti hoitaa, moniammatillisessa yhteistyössä tietty!

Joukossa myös minun veljeni, jolle nykylääketiede antaisi diagnoosiksi mahdollisesti ADHD.

Omasta kouluajasta ei ketään jäänyt erityisen häiritsevänä mieleen. Eikä ketään siirretty erityisluokalle. Ja silloin erityisluokalla oli vain muutama hassu oppilas.

Tämä erityisluokka villitys on alkanut tuossa 90-luvulla. Erityisluokat ja -opettajat tunnuttiin näkevän "pelastajina" ja siksi erityisluokille halutaan sijoittaa kaikki vähänkin "poikkeavasti" käyttäytyävät.

Kysymys kuuluukin miksi Suomessa on nykyisin yli 11% pojista on erityisopetuksen piirissä? Onko nykyiset pojat "tyhmempiä" ja "hullumpia" kuin aiemmat sukupolvet?

koska silloin ne kaikki olivat tarkkiksella ja apukoulussa. Kun ne lopetettiin, tehtiin vastaavat ryhmät erityisopettajille niin, että nämä "erityiset" ovat nyt normaaliluokalla, ja kun siellä ei enää jakseta, "erityiset" laitetaan vähäksi aikaa erityisopetusryhmään, jotta normiluokka saa hengähtää.

että miten nykyisin on niin paljon "erityislapsia" ja lapsia diagnooseilla. Kaikkiin käytös-, oppimis-, keskittymishäiriöihin aletaan hakemaan diagnoosia, toimintaterapiaa, lääkitystä jne. Valitettavasti minullakin on tälläinen "erityislapsi", joka tarvitsee erityistä tukea koulunkäyntiin ja varmaan osaksi häiritsee tunneilla, koska ei pysy paikallaan, puhuu viittaamatta, lähtee vaeltelemaan yms. Hänet on ollut vaikea kasvattaa ja jos vertaa 3 muuhun lapseeni, niin kyllä hänellä niitä erityispiirteitä on. LAsta on tutkittu neurolla, psykologilla ja psykiatrisella, viitteitä ADHD:Stä on, mutta ei riittävästi diagnoosiin. Mielelläni kyllä olisin ihan "normaalin" lapsen äiti, enkä hänelle mitään diagnoosia haluaisi, paitsi tietenkin jos se tuo apua koulutielle ja muutenkin. Mutta siis, mikähän tämän ketjun pointti on? Aika erilaisia vastauksia ap saanut...

on epäpätevä opettaja, ja oppimistulokset huonommat kuin normaaliluokkaan integroiduilla. Ja luokilla 80-90% poikia.

Meillä tyttöä ei mm. edellä mainituista syistä laitettu erityisluokalle vaikka sitä tarhasta pontevasti suositeltiinkin. Ja lapsella vain ei ole diagnoosia ja tarhassa oli tehostettu tuki. Ei siis erityistuki.

mutta silti olin koko koulun ainoa tyttö.

on epäpätevä opettaja, ja oppimistulokset huonommat kuin normaaliluokkaan integroiduilla. Ja luokilla 80-90% poikia.

Meillä tyttöä ei mm. edellä mainituista syistä laitettu erityisluokalle vaikka sitä tarhasta pontevasti suositeltiinkin. Ja lapsella vain ei ole diagnoosia ja tarhassa oli tehostettu tuki. Ei siis erityistuki.

mutta silti olin koko koulun ainoa tyttö.

ja sanottakoon että 3.-4. erityisluokalla kaikki yli 10 oppilasta olivat poikia. En ikinä laita tyttöäni sellaiseen erityisluokkaan.

Huvittaa (ja säälittää), kun av-mammat täällä aina niin tärkeänä selittävät, että heidät lapsensa ovat ERITYISLAPSIA. Sanoisivat suoraan vain, että käytöshäiriöisiä tai heikkoälyisiä. Ihan sama, mistä aivojen välittäjäaineesta se johtuu.

Nykyään olen erityisaikuinen. Minulla ei ole koskaan ollut käytöshäiriötä tai heikkoälyisyyttä.

tukea tarvitseva lapsi. Ei käytöshäiriöitä yms. On myös luokkansa lahjakkaimpien, joukossa, ei taatusti häiritse ketään millään tavoin. Ärsyttää, että ihmiset tuntevat niin suurta halua niputtaa jopa lapset johonkin tiettyyn muottiin, useimmilta kun löytyy joku, joka tekee meistä sen erityisen....Hyvähän on se, että lapsille saadaan apua ja tukea, se ei keneltäkään ole pois. Vaan niinhän sitä sanotaan,että kateus on kiimaakin suurempi tunne....

olis päässyt pienluokalle. Isossa ryhmässä pärjääminen voi olla vähän nihkeempää. Mutta poikapa ei päässyt ja jälkeenajateltuna varmaan ihan ok sekin. Pojalla ei ole oppimisvaikeuksia tms. älyllisiä ongelmia, eikä hänellä ole adhd:ta tai muuta vastaavaa, joka aiheuttaisi luokassa häiriötä.



SILTI hän on erityislapsi ja tuen turvin tehostetun tuen turvin opin tiellä. Ilman sitä jäisi luultavasti yksin nurkkaan puuhastelemaan omiaan, eikä oppis mitään, vaikka älyssä ei vikaa olekaan (päinvastoin)

huononee kun open aika menee erkkalasten kanssa hössäämiseen.

Siellä ryhmäkoko on pienempi ja erityisopettajan ammattitaito sekä koulunkäyntiavustajan palvelut ovat mahdollisia. Integraatio on periaatteessa varmaan hyvä juttu, mutta käytänössä se ei tunnu toimivan, koska resurssit ovat liian pienet. Yksi opettaja ei pysty kaikkeen ison luokan kanssa. Erityistä tukea voi olla se, että on kaksi opettajaa per luokka tai koulunkäyntiavustaja opettajan tukena. Nyt on haluttu alentaa tulo- ja pääomaverotusta, joten tällaiseen ei rahat riitä. Niin kauan kun resurssit ovat nykyisellä tasolla, parempaan käytäntöön kuin nykyiseen ei ole rahaa.

on epäpätevä opettaja, ja oppimistulokset huonommat kuin normaaliluokkaan integroiduilla. Ja luokilla 80-90% poikia.

Meillä tyttöä ei mm. edellä mainituista syistä laitettu erityisluokalle vaikka sitä tarhasta pontevasti suositeltiinkin. Ja lapsella vain ei ole diagnoosia ja tarhassa oli tehostettu tuki. Ei siis erityistuki.

ja on silti pienluokalla. Siellä on muutama muukin joilla ei ole erityisen tuen tarvetta, eikä mitään diagnoosin tarvetta. Miksiköhän heidät on laitettu samaan luokkaan?

Nämä erityislapsia koskevat avaukset ovat mielestäni lisääntyneet viime aikoina, ehkä n. vuoden sisällä. Avaukset ovat usein sisällöltään ja kirjoitusasultaan niin provokatiivisia, että itselleni ainakin herää epäilys siitä, että ne on kirjoitettu lähinnä nokkimistarkoituksessa. Tämä on av:lla sinänsä normaalia, mutta siinä missä tämän tyyppiset mollaamiset kohdistuivat ennen lähinnä äitiyteen (esim. aloitukset joissa ihmetellään suureen ääneen "miten joku nyt muka on vauva-aikana väsynyt", "siis MITEN joku ei imetä", "kaikki selektiiviset sektiot ovat luusereiden hommaa" jne.), niin nykyään ne kohdistuvat lapsiin, kuten tämäkin aloitus. Ei toisten naisten ja heidän äitiytensä mollaaminenkaan kovin ylevää ole, mutta tämä alittaa kyllä riman vielä pahemmin. Eikö aikuisten kuuluisi olla lasten puolella ja olla huolissaan ennen kaikkea siitä, että lapset (erityistä tukea tarvitsevat ja muut) saavat varmasti koulussa ym. tarvitsemansa tuen, hyvän opetuksen jne.??



Yhtä surullinen vaihtoehto on tietysti sekin, että tämä ei ole silkkaa kiusantekoa. Sehän tarkoittaa sitä, että tällaisen hyvin oikeistolaisen ajatusmaailman omaavia ihmisiä on entistä enemmän, ja että kovat arvot kohdistuvat nykyään myös lapsiin. Ei mitään ylimääräistä kenellekään - yhteisö ei ole vastuussa mistään, kukin hoitakoon omat vajavaisuutensa - lahjakkaimmat ansaitsevat paremmat mahdollisuudet - jos minä pystyin niin kaikkien on pystyttävä, lähtökohdista viis. JA NIIN EDES PÄIN. Vastenmielistä.

KUn lapsia kasvatetaan ryhmänä, ehkä jotkin kognitiiviset kyvyt kehittyvät verkkaisemmin kuin lapsi olisi yksityisopetuksessa, toisaalta taas jotkut taidot kehittyvät paremmin ja niiden oppiminen ylipäätään mahdollistuu.



Niin kauan kun hyväksytään ihmisten yksilöllisyys eikä yksilöitä kasvateta erillään toisia, erilaisuuden kanssa pitää vaan pystyä toimimaan. Liika hässäkkä luokassa on tietysti huono juttu, mutta siihen auttaisi että jokaisessa luokassa on kaksi aikuista. Nykyinen käytäntö, missä opettaja joutuu tekemään töitä yksin, on huono kaikille. Mutta eihän tässäkään ole muusta kyse kuin rahasta, sillä saisi parempia opetuskäytänteitä. Ja ne kaikkein hankalimmat, mielenterveysoireilla oireilevat lapset pitäisi saada tarvitsemansa avun piiriin esim. sairaalakouluihin.

Mutta käy normiluokassa. Pääkopassa ei ole mitään vikaa, pärjää siinä missä muutkin ei-pyörätuolia käyttävät. Tarvitsee vain ulkopuolisen apua esim. vessakäynneillä.

Jotain erityisen lahjakkaita yksilöitä jotka ansaitsevat kaiken viemänsä huomion ja resurssit?

Onko sinullakin oikein erityinen adhd-mikälie lapsi, piiloudutko sinä sanan erityinen - taakse ja toivot sen tuovan lapsellesi sitä jotain mistä on vajetta?

pois häiritsemästä muita.

Jotain erityisen lahjakkaita yksilöitä jotka ansaitsevat kaiken viemänsä huomion ja resurssit?

Onko sinullakin oikein erityinen adhd-mikälie lapsi, piiloudutko sinä sanan erityinen - taakse ja toivot sen tuovan lapsellesi sitä jotain mistä on vajetta?

pois häiritsemästä muita.

Eli tarkkislaisia jotka nyt on päästetty mesoamaan tavallisten lasten seuraan, heidän koulunsa pilaamaan?

Minulla ei ole sellaista, mutta jos lapsi tarvitsee selviytyäkseen arjesta erityistä tukea, niin totta ihmeessä on hyvä, että hän sitä saa - sille pitää löytää resurssit. Ei lapsi voi - eikä usein vanhempikaan - sille mitään, että lapsen aivotoimintonsa eivät ole tavanomaiset ja hänellä saattaa olla esim. aistitoiminnoissa häiriöitä.



Kyllä suurin osa erityislapsen vanhemmista tekee todella paljon töitä lapsensa hyvinvoinnin ja kasvatuksen eteen, paljon enemmän kuin mitä vähemmän haastavamman lapsen kanssa joutuu tekemään.