Tiesittekö, että kansakoululaitoksen alkuaikoina
maksimietäisyys koululle sai olla 5 km. Silloin ei kaupunkilaiset itkeneet, että korvessa asuvat saavat ilmaisen kyydin, koska kyytejä ei tarvittu. Kouluun pääsi kävellen. Suurimmassa osassa maata kouluverkko oli todella kattava, kaupungeissa lapset kävivät koulua kahdessa vuorossa.
Vasta 1960-luvulla alkanut koulujen lakkauttaminen toi mukanaan tarpeen koulukyyteihin.
Turha siis itkeä, että älkää muuttako maalle, oma valinta. Maalla oli aikanaan ihan samat palvelut kuin kaupungeissa, mutta vääristynyt verorahojen jakaminen on autioittanut maaseudun.
Kommentit (6)
Suuri maaltamuutto autioitti peräkylät 1970-luvulla niin, ettei kouluihin enää riittänyt lapsia.
Syynä oli maatalouselinkeinon koneellistuminen - työvoimaa ei enää tarvittu, joten työttömät muuttivat kaupunkeihin ja menivät töihin tehtaisiin, monet Ruotsiin.
Palvelut kun on maksettu veroeuroilla ja on aika omituista, että maksaja ei saisi palveluja. Meille maalaisille se sopii, että kaikki, jotka asuvat yli 10 km päässä kuntakeskuksesta, maksavat veroja 50% siitä, mitä muuten maksaisivat. Jos palveluiden tarjoamisessa aina vedotaan etäisyyteen, voidaan sama mittari ottaa maksupuolellekin.
Kaikki maksaa, teidän eskarit, koulut, koulukyydit, maantiet, postit, neuvolat ym. Ei sitä mitata kilometreillä, vaan käyttäjien määrällä. Voi olla teidän palveluja käyttää vähemmän ihmisiä, kun meidän lähietäisyydellä olevaa, joten menette edelleen miinuksella.
kävi koulua vain 2 vuotta, koska hänen kotikylällään koulu oli vain joka toinen vuosi. Isäni, s. 1948, koulumatka oli pidempi kuin tuo 5 km. Sitten on tullut vastaan paljonkin niitä kouluja, joissa oli myös asuntolat, joissa kaukana asuvat lapset asuivat kouluviikon ajan, nämä ehkä sitten vasta 1960-luvulla tulleita asioita? Mistähän tulee se myytti, jonka mukaan kouluun hiihdettiin pimeässä pakkasella 20 kilometriä kesät talvet?
Äidilläni ja sisaruksillaan oli koulumatkaa 8 km. Ukkini vei lapset hevosella kouluun jonka asuntolassa asuivat viikot.
Osan ajasta olivat kylillä lähempänä koulua omassa mummolassaan.
Älä väitä että kyytejä ei olisi tarvittu. Tämä tapahtui 40-luvulla.
Koulua onneksi saivat käydä vaikka ei kovinkaan monta vuotta.
se vasta vääristynyttä verorahojen jakamista on että keskelle metsää tarjotaan ties mitä palveluita.
Muissa pohjoismaissa väestö on siirtynyt kaupunkeihin jo ajat sitten koneellistumisen ja rakennemuutoksen myötä.
Asukaa vaan korvessa minun puolestani mutta älkää itsekö palveluiden perään -ne katsokaas löytyvät kaupungista.