Miten hoitajat saatais pysymään omalla alallaan?

ja työtä tekevä sh. Suomeen en voisi ajatellakaan enää kymmenen täällä vietetyn vuoden jälkeen tulevani ainakaan sh:n työtä tekemään. Ykkössyy on huonot työolot ja toisena tietysti huono palkka, tämä tulee olemaan todella suuri ongelma muutaman vuoden päästä kun suuret ikäluokat alkavat sairastelemaan.

että se "kaikki hyvin" kirjaaminen on ihan omaa oikeusturvaasi ajatellen tosi tärkeää, jos/kun jotain sattuu on tarkka dokumentointi kullanarvoista, sitä mitä ei ole kirjattu ei juridisesti ole myöskään tehty. Kotish on yleensä myös yksin työssään joten supertärkeää!

t. kotisairaanhoitaja

suurten vaatimusten alla.



Tiedän, kiire on monessa muussakin ammatissa. Mutta hoitotyö ja kiire eivät sovi yhteen. On aivan eri tehdä vaikka siivoustyötä kiireellä, tai palvella kaupassa ihmisten tuskastuessa pitkään jonoon.



Kiireessä tekee virheitä, on jatkuva paine ja stressi siitä, että ei pysty tekemään asioita niin hyvin kuin haluaisi. Ja koska kyseessä on aina jonkun ihmisen terveys tai hyvinvointi, alkaa se hiljalleen vituttamaan ja rankasti. Tiedät, että voisit hoitaa asiat paremmin jos olisi aikaa, se syö ja lujasti.

Eikö jokainen ansaitsisi sen, että tarpeen tullen saa kaiken avun mitä voidaan antaa? Nyt tilanne on itselläni se, että teen sen minkä ehdin. Asiat jäävät roikkumaan enkä ehdi paneutua kaikkeen siten kuin pitäisi, voisin auttaa enemmän mutta kun en ehdi.

kyllä hoitoalalle pitää mennä omasta halusta ei se käy että väkisin työnnetään jos ei yhtään kiinnosta toisten paskat ja eritteet. Myös sähköasentajiksi ja hitsareiksi pistetään työkkäristä kun niissä on muka työntekijöistä pulaa.

Ensimmäiseksi tulee mieleen huono esimiestyö. Esimiehet ovat puolueellisia. Meillä osa hoitajista sanelee omat vuoronsa ja toiset sitten tyytyvät mitä saavat, jolloin listassa saattaa olla vapaapäivät ripoteltu "yksi sinne, toinen tänne periaatteella". Kauheinta on jäädä illasta vapaalle ja tulla yhden vapaapäivän jälkeen aamuvuoroon. Tuossa ajassa ei ehdi ollenkaan palautumaan parhaimmillaan 6-8 päivän putkesta. Esimiehen esimies ei olen sen parempi. Hänen järjestämissä palavereissa hän puhelee yksin vanhustyön ihanuudesta ja ihanasta tulevaisuudesta. Hän ei suostu kuuntelemaan alaisiaan epäkohdista! Hallinto ja suorittava taso elävät täysin eri maailmassa.



Toisen ongelman parikin taisi jo edellä mainita eli tuo jatkuva tietokoneshow. Päivittäinen kirjaaminen on tärkeää, sitä en kiellä. Ongelma onkin jatkuvat päivitykset, koneet jumittavat, järjestelmät kaatuvat. Meillä on viiden vuoden aikana vaihdettu kaksi kertaa kirjausohjelmaa. Koko henkilökuntaa on koulutettu kaksi iltapäivää molempia ohjelmia varten. Voin vain kuvitella miten paljon rahaa on mennyt tähänkin säätämiseen.



Palkasta en jaksa edes kirjoittaa. Huonohan se on, mutta senkin voisi hyväksyä paremmin, jos em asiat olisi kunnossa.

Anteeksi ruma kielenkäyttöni, mutta aion haistattaa paskat koko alalle! Minua ei kiinnosta enää vaikkei yksikään mummo saisi lääkkeitään yms. Ehkä kouluttaudun kalliilla vielä sairaanhoitajaksi ja lähden ulkomaille paremmista työoloista.



T: Työuupunut

saatko lomasi koulun kesäloma-aikaan , oletko jouluna töissä vai lestesi kanssa , samoin juhannuksen , hiihtoloman yms. ...kyllä alkaa kyllästyttää.

Uusin juttu on nyt se , että kesä-heinä-elokuussa saa ottaa vaan 3 viikoa lomaa, muu loma on otettava muulloin. Lisäksi joulu-uusivuosilistassa ei anneta kenellekään lomaa.



Meillä on osastonhoitaja sitä mieltä, että työvuoroista ei ruikuteta ja ylitöihin jäädään kyselemättä.



Haen töihin muualle, koska en jaksa ainaista kiristämistä ja säästämistä ja juoksuttamista. Potilashoidosta pidän ja sitä tulee kyllä ikävä.

kyllä hoitoalalle pitää mennä omasta halusta ei se käy että väkisin työnnetään jos ei yhtään kiinnosta toisten paskat ja eritteet. Myös sähköasentajiksi ja hitsareiksi pistetään työkkäristä kun niissä on muka työntekijöistä pulaa.

Uskoisin, että suurin osa meneekin hoitoalalle omasta halustaan, esim. sairaanhoitajakoulutus on vuodesta toiseen yksi halutuimmista opiskelupaikoista. Siellä työelämässä tapahtuu kuitenkin jotain, joka saa ihmiset vaihtamaan alaa. Kiire, huono palkkaus ja yhä haastavammat asiakkaat varmasti väsyttävät.

Niin kuin joku tuossa edellä sanoikin, niin sh-koulutuksessa ehkä painotetaan vääriä asioita: tieteellisyyttä, tutkimusta, hoitotyön filosofiaa yms. Kyseessä on kuitenkin todella käytännönläheinen ammatti. Koulutus ei valmista siihen, mitä sairaanhoitajan työ käytännössä on.

Lähihoitajia, mitä koulutetaan paljon aikuiskoulutuksena, on aika hyvin saatavissa.

Sen sijaan koulutettuja ammattitaitoisia alalle vapaaehtoisesti hakeutuneita sairaanhoitajia kaikkoaa muihin töihin. Se on huolestuttavaa.

kyllä hoitoalalle pitää mennä omasta halusta ei se käy että väkisin työnnetään jos ei yhtään kiinnosta toisten paskat ja eritteet. Myös sähköasentajiksi ja hitsareiksi pistetään työkkäristä kun niissä on muka työntekijöistä pulaa.

pelkään pahoin että em. syistä koulutukseen valitaan nykyään liian fiksuja. perinteisestihän ollut yksitotisten ihmisten hommaa. verrattavissa miesten puolella insinööreihin. ei sovi olla liian luova ajattelija. se "tekotieteellisyys" saattaa nykyään houkutella heitä, jotka oikeasti kuuluisivat yliopistoon.

kyllä hoitoalalle pitää mennä omasta halusta ei se käy että väkisin työnnetään jos ei yhtään kiinnosta toisten paskat ja eritteet. Myös sähköasentajiksi ja hitsareiksi pistetään työkkäristä kun niissä on muka työntekijöistä pulaa.

Uskoisin, että suurin osa meneekin hoitoalalle omasta halustaan, esim. sairaanhoitajakoulutus on vuodesta toiseen yksi halutuimmista opiskelupaikoista. Siellä työelämässä tapahtuu kuitenkin jotain, joka saa ihmiset vaihtamaan alaa. Kiire, huono palkkaus ja yhä haastavammat asiakkaat varmasti väsyttävät.

Niin kuin joku tuossa edellä sanoikin, niin sh-koulutuksessa ehkä painotetaan vääriä asioita: tieteellisyyttä, tutkimusta, hoitotyön filosofiaa yms. Kyseessä on kuitenkin todella käytännönläheinen ammatti. Koulutus ei valmista siihen, mitä sairaanhoitajan työ käytännössä on.

tämä johtuu siitä että lähihoitajat sopivat alalle. sairaanhoitajat on pilattu tieteenfilosofialla. jos se kiinnostaa, pitää mennä yliopistoon. ei sairaanhoitokouluun. eikä sitä pidä siellä opettaa. kyseessä on paskainen käytännön työ.

Lähihoitajia, mitä koulutetaan paljon aikuiskoulutuksena, on aika hyvin saatavissa.

Sen sijaan koulutettuja ammattitaitoisia alalle vapaaehtoisesti hakeutuneita sairaanhoitajia kaikkoaa muihin töihin. Se on huolestuttavaa.

kyllä hoitoalalle pitää mennä omasta halusta ei se käy että väkisin työnnetään jos ei yhtään kiinnosta toisten paskat ja eritteet. Myös sähköasentajiksi ja hitsareiksi pistetään työkkäristä kun niissä on muka työntekijöistä pulaa.

25 vuotta hoitoalalla päivystysosatotyötä tekemässä ja sanoisin , että hoitoala on käytännönläheisten ja erittäin joustavien , idearikkaiden ja luovien ihmisten hommaa . Siinä kun joka potilas on erilainen persoona ja kiireessä teet vaativaa työtä , ei yksitotisuudella pitkääle pötkitä.



Nuoret hoitajat ovat yleensä alussa innoissaan , mutta uupuvat huonoihin työolosuhteisiin.

Kyllä realiteetit on hoitajilla hallussa. Jokainen opiskelija joutuu kentälle heti opintojen alkuun, kyllä sielä tulee paskat ja eritteet tutuiksi jo parissa päivässä.

Kenttäharjoittelua on jatkuvasti, useampi viikko/ kuukausia joka syksy ja joka kevät. Jyvät karsiutuvat akanoista jo alkuun, osa lopettaa jo heti alussa kun tajuavat ettei ala olekaan sopiva.

Ne, jotka jatkavat, ovat valmistuttuaan täysin valmiita työelämään. Ei kenelläkään ole siinä vaiheessa mitkään filosofiat tai tieteelliset teoriat mielessä vaikka niitäkin toki opintoihin kuuluu. Väitän tietäväni mistä puhun, sillä ohjaan useita opiskelijoita vuosittain.

Työelämä on se mikä kuluttaa. Kiire, puuttellinen perehdytys ja ohjeistus, epärealistiset tavoitteet, huono esimiestyö, joustamattomuus työnantajan suunnalta, jatkuvasti laajeneva työnkuva, inhimillisyyden katoaminen ja se, että työnantaja vaati jatkuvaa venymistä kuluttavat työntekijät loppuun. Lomien ajaksi ei palkata sijaisia, potilaat on kuitenkin hoidettava.

Mainitsen tähän vielä palkan. Sairaanhoitajan peruspalkka ei ole kovin suuri, samalla tai ainakin lähes, voi tehdä töitä missä henkinen paine ei ole niin suuri.

Hoitoalalla on paljon poissaoloja. Hoitajilla on paljon päihde- ja mieleterveysongelmia. Vuorotyö aiheuttaa terveysriskejä. Eikö jossain pitäisi soida hälytyskellot?

Jos työnantajat satsaisivat työolojen parantamiseen, säästyisi sairaslomissa pitkä penni.

tämä johtuu siitä että lähihoitajat sopivat alalle. sairaanhoitajat on pilattu tieteenfilosofialla. jos se kiinnostaa, pitää mennä yliopistoon. ei sairaanhoitokouluun. eikä sitä pidä siellä opettaa. kyseessä on paskainen käytännön työ.

Lähihoitajia, mitä koulutetaan paljon aikuiskoulutuksena, on aika hyvin saatavissa. Sen sijaan koulutettuja ammattitaitoisia alalle vapaaehtoisesti hakeutuneita sairaanhoitajia kaikkoaa muihin töihin. Se on huolestuttavaa.

kyllä hoitoalalle pitää mennä omasta halusta ei se käy että väkisin työnnetään jos ei yhtään kiinnosta toisten paskat ja eritteet. Myös sähköasentajiksi ja hitsareiksi pistetään työkkäristä kun niissä on muka työntekijöistä pulaa.

Niin ei tarvitse haaskata kalliita verovaroja väärien ihmisten kouluttamiseen ja pilvilinnojen ja haihattelujen elättelyyn.

Kyllä kylmää persettä lukea tätä. Huomenna alkaa koulu, sairaanhoitajaksi pitäisi valmistua jossain vaiheessa.



Työolot tiedän, kokemusta ei ole. Palkallakin pärjää, eikä se varmaan vituta niin kauan kun ei ala vertailemaan siistiä ja kevyttää sisähommaa tekevien palkkoihin.

Koulun tekotieteellisyydenkin tiedän ja se potuttaa. Tuntuu että väkisin on tungettu sh-koulutus täyteen poikkitieteellistä liibalaabaa, paljon vähemmälläkin pärjäisi. Kun tosiaan se sairaanhoitajan työ on hyvin käytännönläheistä, ei siinä tutkimustyötä juuri ehdi harrastaa. Resursseja tuhlataan ihan turhaan, koulutus on kalllista ja näin siitä saadaa vielä kalliimpaa. Todennäköisesti luopumalla turhasta saataisiin koulutukseen kuluvaa aikaa supistettua ja pieniä säästöjä siitäkin. Mutta, näillä mennään...

Sekä sairaanhoitajat että lääkärit ovat julkisuudessa ja tutkimuksissa valittaneet, että liikaa aikaa menee käiken maailman tietojärjestelmien kanssa "pelleilyssä" ja varsinaiseen hoitotyöhon jää vähemmän aikaa.



Tuon atk-hurahduksen päälle kun tehdään organisaatiuudistus joka toinen vuosi ja palavereissa jumpataan työpaikan arvoilla, tavoitteilla ja muilla oikeata työtä haittaviilla jutuilla, niin soppa on valmis.



Tältä se ulkopuolisesta näyttää.

Sekä sairaanhoitajat että lääkärit ovat julkisuudessa ja tutkimuksissa valittaneet, että liikaa aikaa menee käiken maailman tietojärjestelmien kanssa "pelleilyssä" ja varsinaiseen hoitotyöhon jää vähemmän aikaa.

Tuon atk-hurahduksen päälle kun tehdään organisaatiuudistus joka toinen vuosi ja palavereissa jumpataan työpaikan arvoilla, tavoitteilla ja muilla oikeata työtä haittaviilla jutuilla, niin soppa on valmis.

Tältä se ulkopuolisesta näyttää.

Todellakin, se mikä alunperin tarkoitettiin avuksi vie nyt leijonanosan kaikkien ajasta. Ja siitä kärsii työntekijät, lääkärit ja hoitajat, sekä potilaat.

Arvot ja tavoittee.Do not get me started...

- lapsettomanakin vuorotyön uuvuttavuus tuli yllätyksenä,varsinkaan jos listojen tekijällä ei ole taitoa/mahdollisuutta laatia listoja järkevästi ettei esim. illasta aamuun vuoroja olisi kovin usein.



- palkkaus on kehno,pääkaupunkiseudulla sillä saa ainakin miettiä miten asuu ja missä.Säästöön jos haluaisi niin halvasti saisi asua,joka on melkein mahdotonta pk-seudun hinnoilla



- aikaa menee vähintään puolet kaikkeen muuhun kuin potilaiden kanssa olemiseen,eli tietokone hommiin,paperiasioiden päivitykseen ja kodinhoidollisiin asioihin



- kaikki pitää tehdä kiireellä,ei ole aikaa keskittyä hoitamaan potilasta niin kuin on opetettu eli kuntouttavalla työotteella,ei ole oikeasti aikaa odottaa että potilas yrittää itse nousta vaikkapa tuolilta,nopeiten sujuu kun autat ja jos alkaisit odottamaan että jokainen tekee kaiken sen minkä pystyy itse niin jäisi puolet potilaista hoitamatta (kuulostaa kurjalta ja väärältä mutta ei voi mitään)



- työ-olot,apuvälineiden ym. puutteellisten tavaroiden saaminen on työn ja tuskan takana,oma ruumis kärsii tästä



- sijaisten puute,joutuu usein joustamaan jos joku sairastuu kun ei yksinkertaisesti riitä sijaisia,niitä ei ole saatavilla



- omaiset,ei arvostusta,jatkuvaa valitusta ja "minä tiedän paremmin" (vaikka kävisi vain tunnin viikossa/kuukaudessa katsomassa läheistäsi)



- ei aikaa kunnolliseen tiedonjakoon,eli tärkeiden asioiden läpikäyminen,siihen ei aikaa löydy osaston kesken



- arvostuksen puute,täällä palstallakin näkyy kuinka pohjasakkana hoitajia pidetään



- ei ehdi pitää taukoja tai ne keskeytyvät jatkuvasti



- huonosti suomea puhuvien hoitajien määrä on valtava,saat suomenkielisenä hoitaa paljon asioita,kielitaidottomat taas voivat/saavat keskittyä vain potilaiden hoitoon



Tulkaa itse kokeilemaan ja arvostelkaa vasta sitten,

en tosiaan tajunnut millaiseen painajaiseen sitä on joutunut,vanhusten olot on suomessa kaameat!



mielenkiinnolla odotan lakia jossa määrätään hoitajien määrästä,hoitajia ei nimittäin tulla alalle saamaan niin että olisi 7 hoitajaa 10 asukasta kohden,ellei ulkomailta oteta tänne hoitajia lisää,joka taas saa suomenkieliset,loputkin lähtemään alalta



tiedän,itse olen alani valinnut,mutta en tiennyt millaista tämä on,luulin voivani itse vaikuttaa toiminnallani siihen,että teen työni niin hyvin kun voin,mutta ei sitä jaksa näissä oloissa

Kaikki syyt on mainittu miksi minäkin vaihdoin alaa. Tyhjän saa pyytämättäkin.



T. Ex-hoitaja

maa täynnä työttömiä maistereita ja tohtoreitakin. tiede on niiden työtä eikä riitä heille kaikille. miksi joku palkkaisi hoitajan siihen.



osalla hoitajista syttyykin koulussa kiinnostus tieteentekoon ja sitten lopetetaan käytännön hoitotyö ja lähdetään yliopistoon jatkamaan. parempi olis ollut mennä heti nuorena eikä viedä jonkun hoitajaksi sopivan paikkaa. siksi olisi syytä selkeästi erottaa hoitajakoulut tiedekorkeakouluista.

toinen on se, että kun heidät koulutetaan AMK:ssa TEKEMÄÄN TUTKIMUSTYÖTÄ mutta työelämässä he tekevät paskaista työtä (kirjaimellisesti). tuo ristiriita voi olla joillekin liikaa. kolmen vuoden ajan käännytetään hoitajaksi haluavat tutkijoiksi ja sitten valmistuttuaan pitäisikin tehdä taas sitä mitä alun perin halusikin... siihen ei vain ole saanut valmiuksia opinnoissa.

tässä on ISO ongelma. Päälle vielä t urhauttavan huono palkka, niin se on siinä. Pelkään tulevaisuutta. Hoitoalalla on jo nyt niin huono maine, että sisarhentovalkoinen-fantasiat eivät enää tuo tulevaisuuden tyttösukupolvia hoitoalalle. Menevät niille aloilla, joilla tienaa.