Yliopisto-opiskelijan aikataulusta

mulla oli demoja joskus ilta 8 asti. Luentoja oli 8-16, ja siis iltaisin myös laskuharjoituksia, joissa oli pakko olla paikalla.

Onko opiskelijoiden lapset vai yleensä vuoropäiväkodissa? Onko kellään kokemuksia siitä, voiko suoritettavia opintoja ja niihin liittyviä luentoja jotenkin valita sopimaan ihan sinne 8-16 väliin? Mä kun olisin halunnut jo noin klo 15 lähteä hakemaan lapsia hoidosta, kun tunti melkein menee matkaankin :(

tiedekunnasta, valitsemastasi opiskelutahdista jne. Muista myös että yliopistolla ei ole pakko yleensä töröttää joka luennolla, vain osa on läsnäolopakollisia. Mutta kyllä meillä ainakin jotain laskuharjoituksia oli joskus klo 8 illalla saakkakin ja niissä oli läsnäolopakko.



Mä opiskelin maisteriksi kolmessa vuodessa ja siksi pidin sen verran tiukkaa tahtia että oli pakko käyttää paljon tuota mahdollisuutta jättää luentoja väliin, koska eri aineiden luentoja oli monia päällekkäin. Hyvin se opiskelun niinkin onnistui.

Ei ne päivät AINA ole sinne kasiin ja alasta riippuen voi olla hyvin vähän läsnäolopakollisia luentoja/harjoituksia tai sitten paljon. Demoryhmiä on aina eri aikoihin mutta nopea pitää olla että mahtuu niihin keskelläpäivää oleviin.

eli 8-10, 10-12, 12-14 ja 14-16.

itse olin luennolta pois vain mikäli ei voinut olla kahdessa paikassa yhtä aikaa.

Jos haluaa valmistua nopeasti, on otettava lukujärjestykseen kaikki mitä vaan voi, koska kaikkia kursseja ei ole joka vuosi ja joitain ei voi suorittaa ennenkuin edeltävät kurssit on suoritettu jne. Tenttipäiviäkin on rajallinen määrä ja niitä ei kannata tuhlata yhtäkään.

ja jos niillä on läsnäolopakko niin paikalla on oltava.

Aikataulu riippuu paljon siitä mitä opiskelet - osassa oppiaineita aikataulu on kevyempi, osassa koulumaisempi.



Ko 8-16 saat joka tapauksessa varata, klo 16-18 on vielä ihan tavallinen luentoaika.

Itse opiskelin maisteriksi viidessä vuodessa - eli melko pitkän kaavan mukaan. Lapsia oli opintojen alkaessa 3, loppuessa 4. Opiskelin kuitenkin aika tasaiseen tahtiin eli tein kesällä kursseja avoimessa (ilmaisia HY:n perusopiskelijoille), kun opinnot jakautuivat tasaisesti, se helpottaa arkea. Tämä tietysti vatii tilanteen, jossa kesällä ei ole pakko työskennellä.



Iltaluentoja oli mullakin vaikka niitä yritin parhaani mukaan vältellä. Se kuuluisa tukiverkko... ilman avuliaita isovanhempia en luultavasti olisi pärjännyt.



Olen itse suorittaja, joten henk.koht. mulle vaikeinta oli hyväksyä se, etten ehtinyt aina opiskella niin hyvin ja perinpohjaisesti kuin olisin halunnut. Joka kurssista ei siis tutkintotodistuksesta ole vitosta eikä gradusta ällää. Onneksi jatko-opinnot pääsee aloittamaan vaatimattomimmillakin tuloksilla.

mutta kuten jo kerrottiin, tärkeintä on olla hukkaamatta tenttipäiviä. yliopistoissa suuri osa opiskeluvaikeuksista tulee joustamattommudesta - pääasia on "tieteenteko", ei suinkaan perustutkinto-opiskelijat. se on isoin ero aiempaan koulunkäyntiin. opiskelija ei olekaan enää se keskipiste.

mutta hänen työaikansa tekee hoitopäivistä aika pitkiä. Olin utopistisesti ajatellut päättäväni opiskelupäivän joskus 15 ja hakevani sen jälkeen lapset neljäksi kotiin.



No, onneksi mies voi jonkun verran joustaa työpäivien pituudesta ja tehdä osan hommista kotoa käsin koneella, ja mä voin joinain päivinä edes hakea lapset aiemmin.



Kiitos vastauksista!

repas opiskelutahti ja lasten lyhyet hoitopäivät = mahdoton yhtälö. Valitse jompi kumpi eli jos haluat opiskella ripeästi, on lapsilla pitkät hoitopäivät + joudut tekemään paljon myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.



Kannattaa myös muistaa, että vaikka sinulla ei olisi paljon opetusta niin tarvitset aikaa omalla ajalla tehtäviin opintoihin (tenttiin luku, esseet, raportit, kirjalliset työt) - eli senkin ajan tarvitset lapsille hoitopaikan. Käytännössä useimmat perheelliset opiskelijat yrittävät tehdä yliopistolla klo 8-16/17 (lukevat/kirjoittavat kirjastossa silloin kun ei ole opetusta, harva pystyy kotona lasten läsnäollessa tekemään hommia) ja hakevat sitten lapset hoidosta.



Mitä olet menossa opiskelemaan?

käytännössä tämä tarkoitti, että olin jo etukäteen tehnyt perus- ja aineopinnot ja noiden kahden vuoden aikana tein kieliopinnot, syventävät ja sivuaineet.

Päivät olivat todella pitkiä ja viikonloput menivät myös opiskellessa. Ei olisi onnistunut ilman osallistuvaa puolisoa, joka käytännössä pyöritti arjen noiden kahden vuoden aikana.

Tosin ei koko lukukautta. Eli tunnit voivat ajoittua välille 8.15. - 20.45.

Hei!

Itse olen saanut kolme lasta yliopistoaikanani. Aikataulut riippuvat tietenkin hyvin paljon siitä mitä opiskelet ja mitä sivuaineita valitset. Ainakin meidän yliopistossa esim.yhteiskuntatieteellisessä pystyy suorittamaan paljon opintoja ihan kirjatenteillä, kun taas esim. lääketieteellisessä on uskoakseni pitkiä ja tiiviitä päiviä läsnäolopakolla. Osan opinnoista voi suorittaa myös avoimessa yliopistossa, jolloin luennot taitavat vallan olla iltapainotteisia. Joka päivälle ei välttämättä luentoja ole.



Itse olen huomannut, että realistisen ja selkeän aikataulun avulla opiskelu ei pientenkään lasten kanssa ole mahdotonta. Kannattaa kuitenkin antaa itselle armoa, eikä asettaa tavoitteita liian korkealle. Luentojen jälkeen voi olla järkevämpää jäädä tekemään hommia vielä yliopistolle, niin kotona voi sitten rauhassa keskittyä lapsiin. Itse sorrun siihen, että saatan koko päivän olla tekemässä jotain esim. koneella, mutta en saa juuri mitään aikaiseksi kun saan puoli tuntia kerralla omaa aikaa. Kesken jääneet työt ahdistavat koko päivän. Siksi mahdollisuuksien mukaan kannattaa kirjata aikatauluihin, että nyt opiskelen sitä ja sitä esim. 3h ja sitten kone kiinni. Sitten on lasten ja kotitöiden vuoro, jolloin olet "suorittanut päivän opiskelusi" ja voit hyvillä mielin keskittyä lasten kanssa olemiseen. Onnea opintoihisi!

vaikka ei ole yhtään lasta hoidettavana.

Itse olen saanut kolme lasta yliopistoaikanani.