Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia soluasumisesta
17.08.2012 |
Moni kokee opintojensa aikana tätä. Millaista elämää sinä ja kämppäkaverit vietitte? Tuliko riitaa tai saitko ystäviä? Oliko yksinäisen ikävä herätä kuuntelemaan suositumman naapurin muhinointia?
Kommentit (27)
Seksi ennen avioliittoa on syntiä, nyt vuosi huomenna 2019 ja jeesus tulee pian, vielä ei myöhäistä tulla uskoon ja päästä taivaaseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä pitänyt soluasumisesta. Mutta nyt kun miettii jälkikäteen niin ainakin ulkoisesti elämässäni oli sillon kaikki paremmin. Nykyisinhän taitaa jo puolet kansasta asua yksiöissä. En tiedä kuinka hyödyllistä tämä yksinään mätäneminen on? Vaikka ihan kivaltahan tämä tavallaan tuntuu.
Oli se normaali asumismuoto opiskelijalle vuonna - 85, kun opinnot aloitin. Sain kaksi tosi mukavaa kämppäkaveria, joista toinen oli sattumalta kurssikaverini.
Keittiö, kylppäri ja tietenkin eteinen oli yhteisiä, ja olihan meillä pieni parvekekin.
Oli oma rauha, mutta myös kivoja yhteisiä iltapaloja ja joskus telkkarin katsomista yhdessä. Minulla oli pieni mustavalkea matka-tv 😄
Asuin kesän.
Kämppiksiä ei juuri näkynyt.
Rasittavin oli vakkariasukkaan katti, joka roikkui lahkeessa koko ajan.
"Vahingossa" katti pääsi livahtamaan ovesta eikä sitä sen koommin näkynyt 😀
Vierailija kirjoitti:
Oli se normaali asumismuoto opiskelijalle vuonna - 85, kun opinnot aloitin. Sain kaksi tosi mukavaa kämppäkaveria, joista toinen oli sattumalta kurssikaverini.
Keittiö, kylppäri ja tietenkin eteinen oli yhteisiä, ja olihan meillä pieni parvekekin.Oli oma rauha, mutta myös kivoja yhteisiä iltapaloja ja joskus telkkarin katsomista yhdessä. Minulla oli pieni mustavalkea matka-tv 😄
On vuosi kahdeksan viis. Kauan on aikaa siis. Siitä kun viimeksi ylös päin. Pyörähdin pyörässä näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta pitää itse sellaiseen muuttaa.. hope so on kivat kämppikset!
Asuin soluasunnossa Otaniemen teekkarikylässä koko opiskeluaikani ulkomaan vaihtoaikaa lukuunottamatta. Ekassa solussa oli kolme kahden hengen huonetta, joilla oli yhteinen olohuone ja keittiönurkkaus (siis solussa asui yhteensä 6 henkeä). Jokaisessa huoneessa oli oma wc. Muistan vieläkin, kuinka mukavaa oli tenttikaudella, kun kaikki tulivat tenttikirjojen kanssa olohuoneeseen katsomaan telkkaria. Siinä sitten mukamas luettiin ja katsotiin telkkaria sekä juteltiin samalla. Pientä säpinääkin oli yhdessä välissä yhden vastakkaista sukupuolta olevan solukaverin kanssa, mutta ei sentään muhinointia tai vastaavaa.
Toisessa solussa oli myös kuusi asukasta, mutta jokaisella oli oma huone. WC oli yhteinen naapurihuoneen kanssa. En ikinä kuullut kenenkään muhinointia, vaikka viereiseenkin huoneeseen tuli asukkaan poikakaveri käymään ulkomailta. Ehkä sitten äänieristys oli tarpeeksi hyvä huoneiden välillä. Tässä solussa asui yksi tyttö, jonka siisteystaso keittiössä (tai oikeastaan sen puute) ärsytti meitä muita (myös solun poikia) välillä, mutta muuten minulla ei ole mitään valittamista. Ihan oikeasti säälin niitä opiskelukaverita, joille vanhemmat olivat ostaneet oman asunnon jostain Otaniemen ulkopuolelta ja jotka joutuivat asumaan yksin ja tulemaan aina kauempaa niin opiskelujuttuihin kuin opiskelijarientoihin.