Olen yli nelikymppinen ja haluaisin juristiksi. Onko jo auttamatta liian myöhäistä?
Kommentit (55)
Mä itse opiskelen tällä hetkellä uutta ammattia ja voin sanoa että ei ole ollut helppoa. Perheeltä on vaatinut paljon, minulta paljon enemmän.
Ryhmätyöt ovat kaikkein pahimpia, niitä kun tehdään ja paljon nuorten kanssa, jotka kuvitellevat vaikka mitä itsestään. Itselläni on työkuri aikamoinen, mutta kun pitää opintojen keskellä parikymppiselle selittää että nyt oikeesti sun pitää tehdä sun osuutes tästä työstä. Tai toiselle joka höpöttää vieruskaverin kanssa luennolla.
Mä annan saman vinkin kun edelläkin, mene avoimeen ja käy pari kurssia läpi. Voithan sä aina käydä kokeilemassa pääsykoetta, läpipääseminen ei ole helppoa, kuten varmaan tiedät sen itsekin.
Meidän ryhmässä on yksikin, joka on kuulemma aikoja sitten täyttänyt 50 v ja on jo eläkepaperit saanut. Kivahan hänen on elämäänsä saada enemmän sisältöä, mutta harmittaa kun vie paikan toiselta, joka olisi sitä ehkä enemmän tarvinnut.
Se on ihan varma että aina kannattaa opiskella. Rappeutuminenkin alkaa hitaammin.
Olen yli kolmekymppinen, alla toinen tutkinto ja reippaasti työkokemusta, valmistuminen OTMksi häämöttää, mutta en hakemuksista/haastatteluista huolimatta saa töitä (siis opiskeluvaiheessa olevan töitä). Paperit on hyvät ja työkokemus ollut hakeemiini paikkoihin jopa ns substanssialalta, mutta silti aina mennyt ohi joku jolla on takana (yksi!) harjoittelu/ tms avustavan työ asianajotoimistossa. Mikään muu työkokemus kuin juristin työstä saatu työkokemus ei tunnu merkitsevän yhtään mitään.
Mitenhän niitä töitä sitten valmistumisen jälkeen saa, kun ei opiskeluaikanakaan? Aina on sitten vastassa näitä jo opiskeluaikana alan töitä tehneitä nuorempia. Ihan aidosti, olen yllättynyt. Ala alkaa vaikuttaa todella putkiaivoiselta. Ajattelin, että kokemus, ihan elämänkokemuskin, ja tietysti työkokemus jne olisivat vain eduksi..
Kannattaa opiskella, tekemista aina riittaa, parasta ehka perustaa oma toiminimi.
Ap:lle vaan inhorealistiset tsempit, että sitten JOS pääset sisään lukemaan niin sen jälkeen voit murehtia onko ikää liikaa vai ei ja kuinka nopeasti aikoo valmistua.
Ihan varmasti ehdit juristin hommia tehdä, jos saat paperit ja järkevää työkokemusta tullut tähän mennessä. Kohtahan se menee niin, että joka vuosi eläkeikää nostetaan eli työvuosia on jäljellä 25-45 riippuen kestävyysvajeen paikkauksen keinoista.
Siinä mielessä jaat vääräät tietoa että juristin tutkintoa EI VOI suorittaa missään Suomessa kahdessa vuodessa, ei vaikka olisi ennestään Oikeustieteen tohtori. Ja miksei voi? Sen vuoksi, että tutkintorakenteessa tutkinto on jaettu tiettyihin perioideihin, joita järjestetään vain määrätyissä jaksoissa. Samoin pelkästään kieliopinnot kestävät kolme vuotta vaikka nesuorittaisi yhteen putkeen. Lisäksi ns. erikoistumisjaksoille pitää hakea ja niihin valitaan opintomenestyksen perusteella pieni osa hakijoista. Joten sanoisin että 2010-luvulla aivan minimi teoreettinen valmistumisaika on nelisen vuotta, ja itse en pidä sitäkään realistisena. Tervetuloa opiskelemaan ja sittenhän se selviää aika nopeasti että mitenkä ne opinnot etenee.
Kertoisitko missä ja miten suoritit mm. kolmen vuoden kieliopinnot ja kaikki vaadittavat erikoistumisjaksot sekä vielä gradun alle kolmessa vuodessa??
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:56"]Kertoisitko missä ja miten suoritit mm. kolmen vuoden kieliopinnot ja kaikki vaadittavat erikoistumisjaksot sekä vielä gradun alle kolmessa vuodessa??
[/quote]
Kyllä korvauksia saa hyvin juuri kieliopinnoista ja muustakin, jos alla on jo korkeakoulututkinto. Ainakin maisterin tutkinto. Gradu ei ole mikään ongelma, kun sellaisen on jo tehnyt.
Tuskin Suomessa pääsee mihinkään töihin. Itse olen yli 40 v. ja en varmaan pääse ikinä töihin vaikka on korkeakoulututkinto ja 15 v työkokemusta. Ei oikeastaan olisi väliksikään mennä jonnekin joka aamu ja sitten saada muutama satanen tilille. Onneksi säästin jo eläkerahat ulkomailla. Nyt elellään siihen saakka valtion varoilla.
opiskelleet uuden ammatin viisikymppisinä. Kaikki toteuttivat nuoruuden haaveensa ja lähtivät päiväopiskelemaan.
Korkeakoulututkinto kaikilla sekä taustalla että se, mitä opiskelivat.
Opiskelu vie vuosia ja ei lähemmäs 50-vuotiasta vastavalmistunutta juristia kukaan palkkaa.
t. juristi
Opiskelu vie vuosia ja ei lähemmäs 50-vuotiasta vastavalmistunutta juristia kukaan palkkaa.
t. juristi
Kaikilla ei mene yhtä pitkään eikä kaikkien tarvise odotella sitä, että "joku palkkaisi".
Aloitan nyt avoimessa ja keväällä olisi tarkoitus hakea yliopistoon.
Siitä se sitten lähtisi, jos vaan pääsen sisään.
Pitää vaan päästä tiedekuntaan sisään. Jos vanha koulutus ja työkokemus tukee ammattitaitoa, niin sitten voi olla tosi hottia työmarkkinoilla, jos tuplatutkinto.
Opiskelu vie vuosia ja ei lähemmäs 50-vuotiasta vastavalmistunutta juristia kukaan palkkaa.
t. juristi
Kaikilla ei mene yhtä pitkään eikä kaikkien tarvise odotella sitä, että "joku palkkaisi".
voihan tutkinnon suorittaa vaikka parissa vuodessa, mutta harvassa ovat siihen kykenevät (jos se nyt meriitiksi lasketaan) etenkin, jos sivussa käy töissä.
Ja lakimiehen on aika mahdotonta palkata itseään vastavalmistuneena.
Voihan sitä opiskella mitä tahansa ja missä iässä tahansa, mutta hieman realismia peliin, jos työllistyäkin haluaisi.
t. aiemmin vastannut juristi
Aiemmin vastannut kollegani on nyt suorastaan inhorealisti. Juristien työttömyys on kohtalaisen alhaalla (noin 300 työtöntä työnhakijaa per kuukausi). Jos olet valmis työskentelemään pk-seudulla ja hoidat opiskelut nopeasti, niin uskon että saisit töitä. Huippu-uraa ei kuitenkaan ehkä enää kannata havitella - ellei aiempi työkokemuksesi tue juristin tutkintoa hyvin.
Vähintään oman toimiston perustamalla saanet voita leivälle, vaikka huippuansioihin sitä kautta harva pääsee.
toinen juristi
Aiemmin vastannut kollegani on nyt suorastaan inhorealisti. Juristien työttömyys on kohtalaisen alhaalla (noin 300 työtöntä työnhakijaa per kuukausi). Jos olet valmis työskentelemään pk-seudulla ja hoidat opiskelut nopeasti, niin uskon että saisit töitä. Huippu-uraa ei kuitenkaan ehkä enää kannata havitella - ellei aiempi työkokemuksesi tue juristin tutkintoa hyvin.
Vähintään oman toimiston perustamalla saanet voita leivälle, vaikka huippuansioihin sitä kautta harva pääsee.
toinen juristi
mutta ei se oma toimisto ole mikään oikotie onneen. Sellaisen perustaminen tai sen voin saaminen leivälle vaatii jo työkokemusta, asiakkaita ja asiakassuhteita. Asianajotoimistoa ei edes voi perustaa ennen vuosien työkokemusta.
t. aiempi juristi
ei kukaan enää palkkaa vanhaa muijaa jos nuorempiakin on saatavilla
Itse olen nelikymppinen kun valmistun, tiedekunnassa on paljon minua vanhempiakin opiskelijoita.
Tässä sinulle muutama plussa ja miinus
+ Elämänkokemus auttaa todella paljon opiskelussa, asioilla on jo valmiiksi konteksti.
+ Opiskelu itsenäistä, joten mahdollista valmistua nopeastikin, itse valmistun alle kolmessa vuodessa ihan peruslöysällä tahdilla.
+ Aikaisempi työkokemus ja koulutus mahdollista nivoa mukaan ja auttaa työllistymisessä.
- Jos haaveilet urasta trendikkäässä huipputoimistossa, on auttamatta liian myöhäistä.
- Työllistyminen saattaa olla alussa vaikeaa, johtuen juuri alan kalkkiutuneista asenteista, mutta vanhemmatkin valmistuneet ovat tehneet ihan kelpo uraa.
- Opiskelu on suunniteltu kaksikymppisten näkökulmasta, joten valmistaudu joskus venyttämään hermoja ; )
Suurin kompastuskivi vanhemmille hakijoille näyttää olevan pääsykoe, siihen pitää ihan oikeasti lukea ja ajatella sen olevan pelkkää kettuilua, opinnoissa sitten pääsee pitkälle terveellä järjelläkin.
Opiskelu vie vuosia ja ei lähemmäs 50-vuotiasta vastavalmistunutta juristia kukaan palkkaa.
t. juristi
Kaikilla ei mene yhtä pitkään eikä kaikkien tarvise odotella sitä, että "joku palkkaisi".voihan tutkinnon suorittaa vaikka parissa vuodessa, mutta harvassa ovat siihen kykenevät (jos se nyt meriitiksi lasketaan) etenkin, jos sivussa käy töissä.
Ja lakimiehen on aika mahdotonta palkata itseään vastavalmistuneena.
Voihan sitä opiskella mitä tahansa ja missä iässä tahansa, mutta hieman realismia peliin, jos työllistyäkin haluaisi.
t. aiemmin vastannut juristi
kaikki eivät ole yhtä hitaita kuin sinä. Eikä kaikkien ole yhtä vaikeaa saada töitä kuin sinun.
Nämä realismista jauhajat eivät ole muuta kuin peloissaan lisääntyvästä kilpailusta. Sama ilmiö tulee aina, kun joku kysyy vaikka "Toimittajat! Miten toimittajaksi pääsee?", niin vastaus on "Ei mitenkään. Et saa töitä. Ei kannata."
Typerin on tuo "kukaan ei palkkaa" -juttu. Miten niin ei? Mistä te muka näette tulevaisuuteen??? Varsinkin kun ette tiedä kysyjän aikaisemmasta koulutuksesta ja työhistoriasta mitään.
Ristus!
Vauvapalstallako nuoret juristit pörräävät neuvoja antamassa?! Mihin tämä maailma on menossa.
No okei, niin pörrään minäkin, vaikka olen juristi. Mutta mulla on sentään hyvä syy: OLEN TYÖTÖN! Ja se, jos jokin on ihan perkeleestä. Vaikka mulla on tuplatutkinto, työkokemusta ja oon muutenkin mahtavan dynaaminen persoona. Niin ei silti heru duunia! Harkitsen vakavasti pullorotaksi ryhtymistä.
Eli kyllä kannatta miettiä sitä juristiksi kouluttautumista - varsinkin vanhemmalla iällä. Tämä ala osaa kyllä olla raadollinen. Varsinkin täällä Etelä-Suomen suunnilla.
UGH, olen puhunut.