Lue keskustelun säännöt.
Taas se alkoi: koulu ja koulumatkoista säätäminen, huoh.
17.08.2012 |
Ollaan sovittu, että kaikkien kanssa pitää kulkea. No, tämä ok, mutta käytännössä hieman hankalaa. Kulmillamme asuu lapseni lisäksi neljä luokkakaveria, jotka ovat ottaneet tavaksi soittaa aamuisin minun lapselleni ja sopia kulkemisista. Tänään hän puhui kolmen kaverin kanssa yhteensä kuusi kertaa puhelimessa. Yksi soitti ensin ja kysyi, voitko kulkea. Sitten soitti toinen ja kysyi samaa. Sitten soitti tämä eka soittaja ja pyysi, josko lapseni soittaisi kun on aika lähteä. Sitten lapseni soitti kolmannelle, jolle oli luvannut soittaa jo edellisiltana. Tämä ei vastannut ekalla vaan vasta toisella yrittämällä. Kohta tämä kolmas soittaa taas ja kysyy, että miksi olit soittanut kaksi kertaa. Ja sitten lapseni soitti tälle ekalle, että nyt pittä lähteä.
Olen yrittänyt ohjeistaa, että sopisivat pysyväksi käytännöksi sen, että kulkevat yhdessä ja tapaavat aamuisin tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Hankalaa se vaan tuntuu olevan; kyseessä siis tokaluokkalaiset, joista kaikki ei osaa vielä kelloa ja kuitenkin joutuvat yksin kouluun lähtemään. Sitten on näitä, jotka ovat kroonisesti myöhässä ja kaikki joutuu odottamaan. Ja jos yrittävät sopia tietyn risteyksen, missä tapaavat, niin sekään ei onnistu koska ympäristön hahmottaminen on vielä hakusessa eikä tiedetä teiden nimiä (ehkä juuri se oman tien nimi mutta siihen se tietämys rajoittuu).
Tästä on muodostunut jo nyt alkupäivinä stressiä mun lapselle. Itse menen töihin ensi viikolla oltuani tähän saakka kotona. Silloin myös minun lapseni joutuu lähtemään aamulla yksin kouluun. Täytynee varmaan olla yhteydessä vanhempiin mutta en usko, että se siltikään toimii ellei lapsi osaa kelloa eikä pitää aikatauluista kiinni ja joutuu yksin lähtemään.
Olisiko törkeätä sanoa, että lapseni ei tarvitse kulkea kuin sen yhden kaverin kanssa, jonka kanssa voi sopia kellonajan ja tapaamispaikan pysyvästi ja tietää, että molemmat on sovitussa paikassa sovittuna aikana. Minun lapseni vastuulla ei voi olla se, että luokkakaverit ehtivät ajoissa kouluun.
Kommentit (27)
Voi halleluujaa näitä uusavuttomien ongelmia nykyään! Kiitos päivän parhaista nauruista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko kaikki täällä asuu porvoossa tai on jotenkin jälkeenjääneitä vajakkeja. Ei edes uusavuttomien lapset oo noin tyhmii ku ap:n lapsen kaverit. Käyvät ilmeisesti jotain tarkkista.
Soittorumaba pitää saada katki. Jos ei onnistu tai et halua sitä läpikäydä kaikkien lasten vanhempien kanssa tai jos olette erimieltä asioista, niin sitten kannattaisi miettiä miten lapsi teillä toimii niiden muiden kavereiden kanssa koulumatkatilanteissa.
-Kertooko lapsi että vanhempien kanssa on sovittu että kulkee vain kahdestaan jonkun kanssa?
-Sopiiko lapsi kulkemisen vain jonkun tietyn kanssa?
-Miten lapsi kertoo muille miten tuo pari on valittu?
-Jos kulkeminen sovitaan pareittain, niin sanooko lapsi muille suoraan ettei kulje koulumatkoja heiden kanssaan?
-Entä jos useampi lapsi yrittää kuitenkin samaan porukkaan tulemalla samaan paikkaan samaan aikaan, niin kertooko lapsi että eivät kulje muiden kanssa vai kiirehtivätkö nuo pari edelle kävellemään kahdestaan vai kulkevatko muiden jäljessä?Itse pitäisin järkevänä noita tiettyyn kellonaikaan sopimisia, mutta siinä olisin kieli keskellä suuta miten asia muille ilmaistaisiin, sekä miettisin vielä että onko oikeasti tarpeellista kulkea pareittain. Nopeasti voi käydä niin että joku tuntee että ei olekaan lapsesi niin hyvä kaveri ja vuorostaan jättää lastasi ulkopuolelle leikkikuvioista tms. Erityisesti jos muut vanhemmat ovat tästä yhdessä/pareittain kulkemisesta eri mieltä, niin se varmaan heijastuu näihin lastenkin mielipiteisiin.
En voi mitään sille, että mua naurattaa... Siis MITEN VAIKEAKSI voi aikuiset ihmiset asiat tehdä?! Toki on hyvä, että asiaa koetetaan ratkoa, mutta jotenkin tää on niin taas tätä tyttötouhua: sipistään ja supistaan kuka tekee mitäkin kenen kanssa ja miten se asia sanotaan muille ja mitähän se ja se siitä sanoo ja eiks oo kauheeta.
Eiköhän ne muksut koko lailla samoihin aikoihin kouluun lähde, jos haluavat ehtiä ajoissa eivätkä olla koulun pihassa puolta tuntia ennen, joten luultavasti törmäävät matkalla joka tapauksessa edes yhteen kaveriin. Ja tokaluokkalainen selviytynee hätätapauksessa kouluun yksinkin. Asioista saa kyllä vaikeita jos niin haluaa mut ei oo pakko.
Ilmoittakaas vaikka lapsille montako puhelua päivässä saa soittaa (hätätapaukset päälle), niin sekin voi vähentää puhelinrumbaa.
Soittorumaba pitää saada katki. Jos ei onnistu tai et halua sitä läpikäydä kaikkien lasten vanhempien kanssa tai jos olette erimieltä asioista, niin sitten kannattaisi miettiä miten lapsi teillä toimii niiden muiden kavereiden kanssa koulumatkatilanteissa.
-Kertooko lapsi että vanhempien kanssa on sovittu että kulkee vain kahdestaan jonkun kanssa?
-Sopiiko lapsi kulkemisen vain jonkun tietyn kanssa?
-Miten lapsi kertoo muille miten tuo pari on valittu?
-Jos kulkeminen sovitaan pareittain, niin sanooko lapsi muille suoraan ettei kulje koulumatkoja heiden kanssaan?
-Entä jos useampi lapsi yrittää kuitenkin samaan porukkaan tulemalla samaan paikkaan samaan aikaan, niin kertooko lapsi että eivät kulje muiden kanssa vai kiirehtivätkö nuo pari edelle kävellemään kahdestaan vai kulkevatko muiden jäljessä?Itse pitäisin järkevänä noita tiettyyn kellonaikaan sopimisia, mutta siinä olisin kieli keskellä suuta miten asia muille ilmaistaisiin, sekä miettisin vielä että onko oikeasti tarpeellista kulkea pareittain. Nopeasti voi käydä niin että joku tuntee että ei olekaan lapsesi niin hyvä kaveri ja vuorostaan jättää lastasi ulkopuolelle leikkikuvioista tms. Erityisesti jos muut vanhemmat ovat tästä yhdessä/pareittain kulkemisesta eri mieltä, niin se varmaan heijastuu näihin lastenkin mielipiteisiin.
En voi mitään sille, että mua naurattaa... Siis MITEN VAIKEAKSI voi aikuiset ihmiset asiat tehdä?! Toki on hyvä, että asiaa koetetaan ratkoa, mutta jotenkin tää on niin taas tätä tyttötouhua: sipistään ja supistaan kuka tekee mitäkin kenen kanssa ja miten se asia sanotaan muille ja mitähän se ja se siitä sanoo ja eiks oo kauheeta.
Eiköhän ne muksut koko lailla samoihin aikoihin kouluun lähde, jos haluavat ehtiä ajoissa eivätkä olla koulun pihassa puolta tuntia ennen, joten luultavasti törmäävät matkalla joka tapauksessa edes yhteen kaveriin. Ja tokaluokkalainen selviytynee hätätapauksessa kouluun yksinkin. Asioista saa kyllä vaikeita jos niin haluaa mut ei oo pakko.
Ilmoittakaas vaikka lapsille montako puhelua päivässä saa soittaa (hätätapaukset päälle), niin sekin voi vähentää puhelinrumbaa.
No jos aikuinen sanoo että pareittain mennään, niin se aiheuttaa juuri muiden lasten sipinää ja supinaa kuka tekee mitäkin kenenkin kanssa. Sehän tuossa pareittain säännössä juuri ääliömäisintä juuri onkin, että tuskin helpottaa lapsen elämää vaan vaikeuttaa. Ja tämäkin pareittain sääntö oli ap:n ratkaisu ongelmaan.
Mutta kuten normaalisti aikuiset sanelevat, eivätkä mieti asiaa lapsen kannalta. Kaikki kakkosluokkalaiset kun eivät ole tosiaan niin isoja että osaisivat selvittää tuollaiset ongelmatilanteet itse. Tilanteen vähättely tai aikuisen sanelupolitiikka harvoin ovat kovin hyviä ratkaisuja lasten kannalta.
Ja tosiaan aikuisesta mitätön pikkujuttu voi tuntua lapsesta maailman suurimmalta ja vaikuttavimmalta asialta.
Aikuiset olivat sopineet että lapset kulkevat yhdessä, mutta lapsille se oli vaikeaa. Lapset riitelivät ja stressasivat koulumatkasta, varsinkin se yksi joka yritti toteuttaa aikuisten sääntöä kulkea yhdessä.
Nyt kun kyseiset lapset menivät toiselle luokalle, niin homma toimii kun lapset itse sopivat matkansa. Menevät pienemmissä porukoissa.
Tarinan opetus että lapset itse tiesivät paremmin miten homma heillä toimii. Aikuiset monimutkaistavat usein kuvioita ihme säännöillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun minä olin lapsi 70-luvun lähiössä, käytiin pimputtamassa toisen ovikelloa, ja sitten yhdessä kolmannen jne. jne.
Kuka haluaa heti aamusta oven taakse lapsia pimputtelemaan ovikelloa.
jonkun kaveri kanssa. Ja mitä kauheaa siinä ovikellon soimisessa on, aikuisethan on joka tapauksessa hereillä tai jo lähteneet töihin.
Soittorumaba pitää saada katki. Jos ei onnistu tai et halua sitä läpikäydä kaikkien lasten vanhempien kanssa tai jos olette erimieltä asioista, niin sitten kannattaisi miettiä miten lapsi teillä toimii niiden muiden kavereiden kanssa koulumatkatilanteissa.
-Kertooko lapsi että vanhempien kanssa on sovittu että kulkee vain kahdestaan jonkun kanssa?
-Sopiiko lapsi kulkemisen vain jonkun tietyn kanssa?
-Miten lapsi kertoo muille miten tuo pari on valittu?
-Jos kulkeminen sovitaan pareittain, niin sanooko lapsi muille suoraan ettei kulje koulumatkoja heiden kanssaan?
-Entä jos useampi lapsi yrittää kuitenkin samaan porukkaan tulemalla samaan paikkaan samaan aikaan, niin kertooko lapsi että eivät kulje muiden kanssa vai kiirehtivätkö nuo pari edelle kävellemään kahdestaan vai kulkevatko muiden jäljessä?
Itse pitäisin järkevänä noita tiettyyn kellonaikaan sopimisia, mutta siinä olisin kieli keskellä suuta miten asia muille ilmaistaisiin, sekä miettisin vielä että onko oikeasti tarpeellista kulkea pareittain. Nopeasti voi käydä niin että joku tuntee että ei olekaan lapsesi niin hyvä kaveri ja vuorostaan jättää lastasi ulkopuolelle leikkikuvioista tms. Erityisesti jos muut vanhemmat ovat tästä yhdessä/pareittain kulkemisesta eri mieltä, niin se varmaan heijastuu näihin lastenkin mielipiteisiin.