G: Ovatko lastenne isovanhemmat tasapuolisia kaikkia lastenlapsia kohtaan?

Anoppi auttaa lastenhoidossa tytärtään 365 pv vuodessa. Meillä käy kerta vuoteen pikakahveilla, sitten onkin kiire jo tytärtä taas auttamaan. Tyttärellä 1 lapsi, meillä 3.



Anoppi ei ole auttanut tai hoitanut ikinä meidän lapsia, ei siis kertaakaan. Ei voinut edes synnytyksien ajaksi tulla, eli piti synnyttää nuoremmat lapset yksin. Anopin kun "piti auttaa tytärtään" juuri silloinkin. Äkkiseltään laskien anoppi on hoitanut tyttären lapsia yli 2000 tuntia ja meidän lapsia nolla.



Anopille on muutaman kerran nätisi sanottu, mutta anoppi on omasta mielestä täysin oikeudenmukainen. Tyttären luona vietett aika on yhdessäoloa, jota ei lasketa!! Sanojensa mukaan on oikeudenmukainen kun kaikista välittää yhtä paljon.



Ja v***t! Tyttären lapsi on sr henki ja elämä, pojan lapsen nimiä ei edes muista. Ps. Pojalleen soittaa vain kerta vuoteen, ja tyttären kanssa yhteydessä joka ikinen päivä, hoitaa tyttären lasta ihan joka päivä!!!

Eivät todellakaan ole tasapuolisia!

toiset isovanhemmat huomioivat eniten tytärtäni joka on heille ainoa tyttö-lapsenlapsi. Meidän pojat tai suvun muut poikalapsenlapset jäävät selvästi tytön varjoon.



Toisen puolen isovanhemmat ovat melko tasaisia, mutta hitusen eniten huomiota saa lähimpänä asuva lapsenlapsi - joka on tavallaan ihan luonnollista.

Appivanhemmille on tärkeimpiä tyttären lapset, joihin myös lastenlasten esikoinen kuuluu, sekä toisen pojan lapset, jotka on adoptiolapsia ja siten tarvitsee appivanhempien mielestä erityishuomiota.

Miehen sisko saa kaiken huomion.



Omat vanhemmat ovat tasapuolisia.

Mieheni äiti suosii tyttärensä jälkikasvua, etenkin vanhinta tyttärentytärtään, joka käytännössä asuu mummolassaan. (Pentu ei tule kinkkisen uusperhekuvion takia toimeen kotonaan. Ja on muuten eukon ensimmäinen lapsenlapsi.) Poikien lapset ovat ilmeisen yhdentekeviä, sillä asuvatkin matkojen päässä.

Eivät ole. Appivanhemmille miehen siskon poika on tärkein. Hänestä puhutaan, häntä kehutaan ja häntä hoidetaan usein.



Meidän lapset tulee sitten seuraavina, sen kyllä huomaa.

Veljeni on aina ollut se paapottava ja täten myös hänen lapsensa. Olen kyllä saanut myös osakseni apua aina kun sitä olen tarvinnut. Itseäni ei niinkään haittaa veljen suosio, sillä onhan veljeni minulle myös tärkeä. Toivon vain, että oma lapseni ei tule huomaamaan tätä eriarvoisuutta. Isovanhemmat rakastavat varmasti siis lastani, veljeni lasta vaan hieman enemmän.

niin ei tule riitaa.