Lue keskustelun säännöt.
Luovutin nyt tuon 4v kanssa
15.08.2012 |
Saa tehdä tästä eteenpäin mitä haluaa, pukea ne vaatteet päälleensä, mitkä haluaa, syödä milloin haluaa tai olkoot syömättä. Kulkekoot pihalla valvomatta, nukkukoot milloin lystää tai valvokoot vaikka aamuyön tunneille. En vaan jaksa enää. Ei mulla muuta.
Kommentit (5)
kaksivuotiaan kanssa. Saa järjettömiä raivokohtauksia ellen ole viihdyttämässä, hauskuuttamassa ja palvelemassa neitiä 24/7. Ja koska olen niin tyhmä etten pysty tietämään mikä on tarpeellista huolenpitoa ja mikä liikaa passaamista, saa kersa jatkossa tehdä ihan mitä huvittaa.
Pilalla se on joka tapauksessa. Kerhoissa ja puistoissa kaikki muut kakarat käyttäytyvät aina hyvin, paitsi meidän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
semmosta se on kun itsepäinen lapsi. ja vahvatahtoinen.
Pitäisi osata antaa tarpeeksi löysää ja omaa päätäntävaltaa. ja sitten sopivasta sitä, että aikuinen sanoo ja niin myös tehdään.
Olen itse ollut lapsena, olen edelleenkin, hyvin vahvatahtoinen ja itsepäinen ja sitä ovat lapsenikin.
Ruokailu:
en tee sellaista ruokaa, mistä tiedän ettei lapset pidä.
Joskus kyllä; koululauinen ei tykkää makkarakeitosta, mutta puurosta kyllä, ja päiväkoti-ikäisellä asia on toisinpäin. Joskus teen kummallekin lempiruokansa, ja joskus vaadin että syödään tällä kertaa vaikkei pidäkään ruuasta.
Mutta yleensä ottaen meillä on aina pahaa ruokaa, vaikka viime kerralla se sama ruokai olisi ollut NAMMM !!!
Jos et jaksa taistella: ruoka-aika on nyt, jos ei syö, ei sitten, maitoa 1 lasillinen, sitten vettä (ettei täytä maidolla vatsaa ja nälkää) ja seuraavan kerran ruoka seuraavalla aterialla. Jälkirauoka tai herkku tulee kun on syöty se ruoka. Kaapeilla roikkuminen kielletty.
Vahdittava on koko ajan.
Nukkuminen:
Nyt on sänkyynmenon aika. Jos et nuku, ei sitten, mutta vuoteessa ollaan hiljaa. Valvo vaikka läpi yön, mutta tee se hiljaa, me muut nukutaan.
Ulkona on tietyt rajat, niitä vaan ei ylitetä, jos jos, ollaan sitten sisällä.
Eli annetaan aika paljon löysää niiden raamien sisällä. Mutta ne raamit on oltava.
Kuulostaa helpiolta ja sitä onkin silloin, kun itse ei ole väsynyt eikä nälkäinen kiukuttele.
onneksi se yleensä menee ohi aika pian, sitten jaksaa taas jatkaa äitinä oloa...
onneksi se yleensä menee ohi aika pian, sitten jaksaa taas jatkaa äitinä oloa...
Paitsi että meillä 4-vuotias kävi melkein kuukauden erilaisissa hahmovaatteissa päiväkodissa, koska mä en vaan enää jaksanut tapella sen kanssa aamuisin kun perheessa oli silloin pahasti sairastellut 1-vuotias. Oli yhden viikon teinimutanttininjakilpikonnana, seuraavan spidermanina ja loput kaks viikkoa kulki suurinpiirtein eriparisukissa ja samassa paidassa. Yhtenä päivänä sillä oli isosiskonsa hame.
Kun päiväkodin henkilökunta valitti, sanoin että siitä vaan tervetuloa pukemaan se aamulla, sopii yrittää. Yrittivät kyllä siten siellä päiväkodissa vaihtaa sen vaatteita, mutta lapsi veti itsensä lattialle jäykäksi ja päästi jumalattoman ulinan. Kun olivat pari päivää koittaneet, eivät puhuneet enää sanaakaan sen vaatteista.
Ihan tervepäinen tuosta kovapäisestä on kasvanut. Nyt on 14-vuotias melkein kympin oppilas ja suorastaan taipuisa luonteeltaan.
:=DD
Ajattelin, että kyseinen 4v poika on menetetty, parempi keskittyä muihin lapsiini.
Näin en kuitenkaan tehnyt ja nyt jo hymyilyttää. Kauhukakara on nyt kuudesluokkalainen, aivan ihana ja lahjakas poika!