Päästäisittekö viidesluokkalaisen kulkemaan yksinään puoli tuntia Helsingin keskustaan ja takaisin?
Olisi yksi tosi kiva harrastus keskustassa, mutta on meidän työaikaan, ei päästä viemään.
Onko ihan turvallista antaa viidesluokkalaisen kulkea yksinään puoli tuntia suuntaansa bussilla edestakaisin? On siis ihan keskustassa, olisi isoja kadunylityksiä ilman liikennevaloja ja muuta..
Olenko ylisuojelevainen?
Kommentit (18)
Meillä lapsi kulkenut 3. Luokalta asti sujuvasti julkisilla eri puolelle kaupunkia, myös keskustaan. Ongelmia ei ole ollut, toisaalta on opastettu, ettei epämääräisten tyyppien kanssa kannata alkaa keskustelemaan
Pääseekö lapsesi yhdellä bussilla perille asti, vai joutuuko vaihtamaan kulkuneuvoa? En välttämättä tykkäisi, että 10-11-vuotias (sen ikäisiähän vasta viitosen aloittavat lapset ovat) odottelisi pitkään jossain seuraavaa kulkuneuvoa. Vaikka nyt onkin vielä valoisaa, marras-tammikuussa on jo puoli neljältä pimeää, ja yksinään seisoskelevalle lapselle voi tulla kuka tahansa mussuttamaan.
Joutuuko kävelemään pitkän matkan keskustassa ja jos joutuu, niin millä alueella? Ihan keskustassa, rautatieaseeman, Kampin, Espan kolmiossa on aina ihmisiä, mutta jos joutuu vaikkapa kulkemaan jossain Kaapelitehtaan alueella illalla, niin en olisi ihan niin innoissani.
Eli ei se nyt mikään "totta kai" ole, edes näin stadilaisen silmin. Riippuu olosuhteista ja riippuu toki myös lapsesta, kuinka omatoiminen on ja miten reagoi ongelmatilanteisiin.
aina sen verran kansoitettu että täällä on hyvin turvallista liikkua.
Pääseekö lapsesi yhdellä bussilla perille asti, vai joutuuko vaihtamaan kulkuneuvoa? En välttämättä tykkäisi, että 10-11-vuotias (sen ikäisiähän vasta viitosen aloittavat lapset ovat) odottelisi pitkään jossain seuraavaa kulkuneuvoa. Vaikka nyt onkin vielä valoisaa, marras-tammikuussa on jo puoli neljältä pimeää, ja yksinään seisoskelevalle lapselle voi tulla kuka tahansa mussuttamaan.
Joutuuko kävelemään pitkän matkan keskustassa ja jos joutuu, niin millä alueella? Ihan keskustassa, rautatieaseeman, Kampin, Espan kolmiossa on aina ihmisiä, mutta jos joutuu vaikkapa kulkemaan jossain Kaapelitehtaan alueella illalla, niin en olisi ihan niin innoissani.
Eli ei se nyt mikään "totta kai" ole, edes näin stadilaisen silmin. Riippuu olosuhteista ja riippuu toki myös lapsesta, kuinka omatoiminen on ja miten reagoi ongelmatilanteisiin.
tottunut edes kulkemaan bussilla, saati yksinään. Nyt pitäisi koulun jälkeen kävellä bussipysäkille ja mennä keskustaan itse.
Yhdellä bussilla menisi, ei vaihtoja. Kampissa jäisi pois. Kampin kauppakeskuksen vieressä on teitä, joissa ei ole valoja (MIKSI??) jalankulkijoille. Itsekin pitää aina katsoa tosi tarkkaan, mihin väliin puikkaa kävelemään.
Mietityttää bussimatkat, jolloin viereen saattaa tulla ties mikä idiootti ja puhua ties mitä. Tyttö on aika arka ja ujo. Mietityttää, jos bussi yhtäkkiä hajoaa kesken matkan ja pitääkin vaihtaa bussia. Toki voin neuvoa kännykällä, mutta ei kovinkaan hauskaa opastaa puhelimessa. Tai jos vahingossa jääkin väärällä pysäkillä pois, niin ei osaa perille.
Äh. Ehkä olen ylisuojelevainen. Olen itse helsinkiläinen ja asunut kävelyetäisyyden päässä keskustassa aina, kunnes aikuisena muutin kauemmas. Keskusta oli takapihani, osasin kulkea ja tiesin, että siellä liikkuu kaikenlaista väkeä koko ajan ja ettei tarvitse puhua kenellekään mitään.
ap
aina sen verran kansoitettu että täällä on hyvin turvallista liikkua.
mulla on itselläni aika kafkamaisia kokemuksia Kaapelitehtaalla arki-iltana klo 17 hortoilemisesta talvipimeällä...
Pääseekö lapsesi yhdellä bussilla perille asti, vai joutuuko vaihtamaan kulkuneuvoa? En välttämättä tykkäisi, että 10-11-vuotias (sen ikäisiähän vasta viitosen aloittavat lapset ovat) odottelisi pitkään jossain seuraavaa kulkuneuvoa. Vaikka nyt onkin vielä valoisaa, marras-tammikuussa on jo puoli neljältä pimeää, ja yksinään seisoskelevalle lapselle voi tulla kuka tahansa mussuttamaan.
Joutuuko kävelemään pitkän matkan keskustassa ja jos joutuu, niin millä alueella? Ihan keskustassa, rautatieaseeman, Kampin, Espan kolmiossa on aina ihmisiä, mutta jos joutuu vaikkapa kulkemaan jossain Kaapelitehtaan alueella illalla, niin en olisi ihan niin innoissani.
Eli ei se nyt mikään "totta kai" ole, edes näin stadilaisen silmin. Riippuu olosuhteista ja riippuu toki myös lapsesta, kuinka omatoiminen on ja miten reagoi ongelmatilanteisiin.
tottunut edes kulkemaan bussilla, saati yksinään. Nyt pitäisi koulun jälkeen kävellä bussipysäkille ja mennä keskustaan itse.
Yhdellä bussilla menisi, ei vaihtoja. Kampissa jäisi pois. Kampin kauppakeskuksen vieressä on teitä, joissa ei ole valoja (MIKSI??) jalankulkijoille. Itsekin pitää aina katsoa tosi tarkkaan, mihin väliin puikkaa kävelemään.
Mietityttää bussimatkat, jolloin viereen saattaa tulla ties mikä idiootti ja puhua ties mitä. Tyttö on aika arka ja ujo. Mietityttää, jos bussi yhtäkkiä hajoaa kesken matkan ja pitääkin vaihtaa bussia. Toki voin neuvoa kännykällä, mutta ei kovinkaan hauskaa opastaa puhelimessa. Tai jos vahingossa jääkin väärällä pysäkillä pois, niin ei osaa perille.
Äh. Ehkä olen ylisuojelevainen. Olen itse helsinkiläinen ja asunut kävelyetäisyyden päässä keskustassa aina, kunnes aikuisena muutin kauemmas. Keskusta oli takapihani, osasin kulkea ja tiesin, että siellä liikkuu kaikenlaista väkeä koko ajan ja ettei tarvitse puhua kenellekään mitään.
ap
sen verran täällä on hörhöjä liikenteessä.
Mutta jos pääsee ilman vaihtoja perille ja kulkee Kampissa, niin sinuna uskaltaisin päästää. Voitko järjestää niin, että ainakin ekalla kerralla saatat ja selität, mihin pitää kiinnittää huomiota. Älä liikaa varoittele, tai tyttäresi säikkyy etukäteen turhaan - käyt vaan olennaiset kohdat lävitse, eli mistä ylitetään katu ja missä jäädään pois. Ja jos teillä on aikaa, tulkaa pois sieltä harrastuksesta niin, että näytät seuraavankin pysäkin, eli että tyttäresi tietää, miten sieltä mennään harrastuspaikalle, jos sattuu vahingossa menemään pysäkkiä kauemmas.
Tytölle voi opettaa, että oudoille mussuttajille voi sanoa kuuluvalla äänellä: Äiti kielsi puhumasta oudoille ihmisille.
Ja kääntymään pois.
kulkee nyt 45 min matkan kouluun Helsingin keskustan kautta. Mutta en laskisi vielä tuon ikäistä huitelemaan pitkin kaupunkia, 11-12v ok.
myös keskustaan. On ensin pari kertaa yhdessä harjoiteltu reitti, katsottu turvalliset kadunylityskohdat ja mietitty miten menetellä jos eksyy tai myöhästyy bussista.
Miten se lapsi oppii koskaan itsenäisesti kulkemaan , jollei 11v vielä saa ?
mikä siihen oikein on syynä? Meidän tuttavaperheissä lapset kulkevat jo kolmasluokkalaisina kouluun julkisilla. Ja oma samanikäinen lapsikin kulki koko viime vuoden jo harrastuksiinsa yksin.
Kyllä tuon kouluikäinen voi kulkea itsenäisesti kaupungilla päiväaikaan ja käydä harrastuksissa illallakin. Ensin kävisin yhdessä monta kertaa reitit läpi ja opettaisin maamerkit, että lapsi tietää, missä on, vaikka joutuisi hiukan syrjään reitiltä. Kaupungissa lapset oppivat välttämään ikävyyksiä ihan itse. Sitä paitsi ne oudot tyypit, jotka pelottavat aikuisia, eivät tee skideille mitään.
Pääseekö lapsesi yhdellä bussilla perille asti, vai joutuuko vaihtamaan kulkuneuvoa? En välttämättä tykkäisi, että 10-11-vuotias (sen ikäisiähän vasta viitosen aloittavat lapset ovat) odottelisi pitkään jossain seuraavaa kulkuneuvoa. Vaikka nyt onkin vielä valoisaa, marras-tammikuussa on jo puoli neljältä pimeää, ja yksinään seisoskelevalle lapselle voi tulla kuka tahansa mussuttamaan.
Joutuuko kävelemään pitkän matkan keskustassa ja jos joutuu, niin millä alueella? Ihan keskustassa, rautatieaseeman, Kampin, Espan kolmiossa on aina ihmisiä, mutta jos joutuu vaikkapa kulkemaan jossain Kaapelitehtaan alueella illalla, niin en olisi ihan niin innoissani.
Eli ei se nyt mikään "totta kai" ole, edes näin stadilaisen silmin. Riippuu olosuhteista ja riippuu toki myös lapsesta, kuinka omatoiminen on ja miten reagoi ongelmatilanteisiin.
tottunut edes kulkemaan bussilla, saati yksinään. Nyt pitäisi koulun jälkeen kävellä bussipysäkille ja mennä keskustaan itse.
Yhdellä bussilla menisi, ei vaihtoja. Kampissa jäisi pois. Kampin kauppakeskuksen vieressä on teitä, joissa ei ole valoja (MIKSI??) jalankulkijoille. Itsekin pitää aina katsoa tosi tarkkaan, mihin väliin puikkaa kävelemään.
Mietityttää bussimatkat, jolloin viereen saattaa tulla ties mikä idiootti ja puhua ties mitä. Tyttö on aika arka ja ujo. Mietityttää, jos bussi yhtäkkiä hajoaa kesken matkan ja pitääkin vaihtaa bussia. Toki voin neuvoa kännykällä, mutta ei kovinkaan hauskaa opastaa puhelimessa. Tai jos vahingossa jääkin väärällä pysäkillä pois, niin ei osaa perille.
Äh. Ehkä olen ylisuojelevainen. Olen itse helsinkiläinen ja asunut kävelyetäisyyden päässä keskustassa aina, kunnes aikuisena muutin kauemmas. Keskusta oli takapihani, osasin kulkea ja tiesin, että siellä liikkuu kaikenlaista väkeä koko ajan ja ettei tarvitse puhua kenellekään mitään.
ap
Tänään olin pojan 9v kanssa bussissa, sinne asteli humalassa oleva nuori pariskunta koiran kanssa. Nainen kiroili ovea jo tullessaan sisään. Koko matkan möykkäsivät ja joivat lisää. Poika pelkäsi vaikka olin ihan vieressä ja 2 n 10v tyttöä jäivät pois seuraavalla etuovesta silmät pelosta ammollaan.
Tätä ei tietenkään usein tapahdu, mutta joskus ja silloin tuntuu, että mitä vain voi tapahtua. Tämä pariskunta oli kuitenkin onneksi vielä jotenkin hyväntuulisia.
Tällaisia tilanteita kannattaa ehkä käydä läpi ennalta.
hyvänen aika, onhan kyseessä viidesluokkalainen.
Siis jos lapsi ei itse koe matkustamista ahdistavaksi. Jos häntä ahdistaa, niin sitten ei ole hyvä idea.
Minä päästäisin mutta tietysti ensin harjoiteltaisiin reitti yhdessä. Meidän 9v. aloitti tänään koulun keskustassa, ja kulkee sinne yksin bussilla. Kesällä harjoiteltiin, enkä usko suurempia ongelmia syntyvän.
Paljon on tietysti myös lapsen halusta kiinni. Jos lapsi kokisi yksin liikkumisen pelottavkais, niin en tietenkään pakottaisi.
jos siis liikkuminen tapahtuu päivällä. Kyllä viidesluokkalaisen pitäisi pystyä jo kadut ylittämään - ellet sitten nimenomaan tiedä, että hänen tarkkaavaisuudessaan on jokin häriö.
Käykää reitti yhdessä läpi etukäteen ja kertaa liikennesäännöt nyt varmuuden vuoksi.
Mä olen aina halunnut asumaan Hesan keskustaan, miettinyt kuinka paljon kivoja harrastuksia ja tapahtumia siellä olis lapsille. Sitten kun täältä maalta lähdetään Helsinkiin, niin mä vahdin lapsiani ja komentelen aivan erilailla kuin kotona. Veikkaan, että jos lapsi on tottunut elämään isommassa kaupungissa, niin tuo matka sujuu tosi hyvin, vaikka jotain ongelmia ilmenisikin muiden ihmisten kautta. Täältä maalta katsottuna Helsinki on niin erilainen ja vilkas paikka, että sitä hieman pelkää ajatellen lasten turvallisuutta, mutta ihan samanlailla pienessä maalaiskunnassakin voi jäädä auton alle, jos ei noudata liikennesääntöjä.
Taidat olla HIUKAN ylisuojelevainen....
45min matkan Helsingin keskustaan 7v lähtien. Asumme kehyskunnassa - landella joten onhan tuo vähän eri asia ylitellä katuja kaupungin vilinässä. Mutta hyvin on mennyt, aina on tyttö selvinnyt.
Missä ei Hesan keskustassa ole liikennevaloja isojen katujen varrella??
saaneet käydä Keskustassa (Stockmann-Kamppi) yksinään, ovat liikkunet niin paljon vanhempien mukana että seutu on tuttu. Metrolla menevät kätevästi minne vain, ja onhan kännykkä aina mukava. Oikeesti on ihan lapsikohtaista, toiset huitelee fillarilla pitkin Kaivaria 6 vuotiaana, ja toinen taas menee yksin Kamppiin vasta 11 vuotiaana. Uskon että lapsi itse tietää milloin on valmis matkustamaan yksin. Mikä ap sinua tässä "pelottaa"?