Minä olen seonnut

ja päätepysäkkiä ei tule vastaan. On päivittäin suuren työn takana nousta vuoteesta ja uskoa, että tähänkin päivään kannatti nousta.



Olen ylivelkaantunut todella pahoin, laskut ja maksut menossa ulosottoon.

Mielenterveyteni vuoksi en kykene enää harjoittamaan entistä ammattiani.



Olen sairauslomalla parhaillaan, päättymisestä ei tietoa. Kylä jossa asun on työttömiä täynnä, ei mitään mahdollisuuksia saada koskaan töitä.



Tilanteeni on toivoton. Oman alan töitä en mielenterveystilanteeni vuoksi tee koskaan, nähtäväksi jää miten Kelan kuntoutus saa minut jaloilleen, vai saako koskaan?



Vai putoanko mielenterveyspotilaana joskus työvoimahallinnon pitkäaikaistyöttömäksi? Siellähän sitten osallistutaan kursseille ja täytellään lippulappuja..