Ostolakossa muuttunut
En voi olla ainoa, jota ärysttää. Virve hehkuttaa jatkuvasti omaa erinomaisuuttaan ja ahkeruuttaan sekä jaksaa muistuttaa opintojensa vaikeudesta ja Lontoossaa saamaansa opetuksen korkeasta tasosta. Kehujen aiheeksi kelpaavat myös (videon perusteella hyvin keskinkertainen) kielitaito, ruotsalainen poikaystävä, Tukholman-asunto... Postauksista paistaa läpi se, että Virve pitää itseään huippuälykkäänä ja kuvittelee olevansa jo asiantuntija niin kosmetiikan kemiassa, lainsäädännössä ja markkinoinnissakin. Mitäs ne opinnot ovat kestäneet, reilun vuodenko? Varsinaista kemian asiantuntijuutta, kun lukion ykköskurssin asioitakin piti tankata kuukausikaupalla. Eivät ne banaanidieettikoulutehtävätkään varsinaisesti saa vakuuttuneeksi.
Ikävä sitä Virveä, jonka blogin pääpaino oli oman ylivertaisuuden korostamisen sijaan kosmetiikkatuotteiden arvioinnissa.
Kommentit (7409)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa että haluaa tehdä saman kuin se joku toinen bloggaaja joka teki menestyneen kirjan uupumuksesta. Hän ehti ensin!
Onkohan tuollaisilla nettikursseilla oikeasti paljon kysyntää? En yhtään tiedä onko ne suosittuja. Oon varmaan vaan ihan out koko internetistä mutta ite en kyl menis millekään nettivalmennukselle.
Onhan olemassa sellainenkin kuluttamisen sektori, jossa ihmiset ostaa toinen toisensa perään kaikkia verkkovalmennuksia. Eiväthän ne Suomessa mikään iso business ole. Eikös Belorfin yms. treeniohjelmatkin olleet lähinnä rahanpesua. Siihenhän ne ovat oivallisia, kun voi ostaa vaikka 10 000 verkkovalmennusta ilman että tarvitsee mitään fyysistä tavaraa lähettää.
Minusta Virve on tässä ennemminkin se kuluttaja, joka on jo käyttänyt tonneja noihin ohjelmiin ja verkkovalmennuksiin. Siellä sitten opetetaan isoja termejä et oikea mindset, investointi, hakukoneoptimointi, parviäly ja mitä näitä nyt Virve toisteleekaan. Useimmissa noissa tuntuu olevan ideana saada asiakas uskomaan, että kotoa poistumatta miljoonat tulee vaivatta valumaan tilille just tämän kurssin avulla. Puhelinmyynnilläkin kuulemma tienaa muuten 12 000 € joka kuukausi poistumatta kotoaan, on vaan kato oikea mindset ja pari pikku trikkiä, jotka joku edullisesti myy.
Mua huolestuttaa Virven uupumus-verkkokurssiasiantijuudessa Virven kyvyttömyys nähdä asioita muiden silmin. Virve toistuvasti tuo esiin kuinka hämmästelee kun lukee kirjoista (!!!) että on muitakin tapoja elää ja olla kuin Virven tapa.
Idiootit ympärilläni -kirja opetti aika vasta Virvelle että on ihmisiä, jotka ovat harkitsevaisia ja pitävät rutiineista. Kirja opetti Virvelle että kaikki eivät ole suoraan asiaan meneviä ja holtittomasti ideoita heitteleviä kuten Virve vaan että muilla voi olla esimerkiksi halu pohtia ja ratkoa asioita rauhassa ja tehdä pitävät suunnitelmat, joita sitten toteuttaa.
Edelleen viimepäivienkin stooreissa Virve tuo esiin uutena asiana kuinka hämmästyttävästi ihmiset voi ajatella eri tavalla kuin Virve. En saa oikein kiinni että miten ihmeessä Virve on voinut elää noin ”vanhaksi” ymmärtämättä että ihmisten ajatusradat on erilaisia ja ihmiset näkee maailman eri tavoin. Virve analysoi itseään mielellään mutta on juuttunut siihen kapeaan käsitykseensä että muilla ihmisillä voi ja onkin ihan eri tavat ajatella, hahmottaa maailmaa, toimia...
En mitenkään näe että Virven kaltainen ihminen, jolla on kyvyttömyyttä asettua muiden ihmisten asemaan ja ymmärtää miten erilaisia ihmiset ovat, pystyy tekemään toimivaa verkkovalmennusta niin sensitiivisestä aiheesta kuin uupumus. Ei se ”vaihda mindset ja lähde reissaamaan ulkomaille uusiin ympyröihin ” -neuvo auta kuin niitä harvoja jotka sattuvat olemaan kuin Virve. Tai jos heitäkään, koska Virven kaltaiset ihmisethän eivät nimenomaan halua ottaa muilta neuvoja vastaan vaan haluavat tehdä ihan oman versionsa...
Virve tuntuu näkevän uupumuksenkin tosi kapeasta näkökulmasta eli siitä miksi hän itse uupui. Uupumisen syitä on todellisuudessa muitakin kuin se ettei työssä ollut vaikuttamismahdollisuuksia ja että ferritiini laski matalaksi.
Moni uupuu esimerkiksi henkisesti raskaiden asioiden vuoksi. Paahdetaan menemään kun lähipiirissä on raskaita tai traumaattisia kokemuksia, ei osata tunnistaa ja käsitellä tunteita ja ne ajanmyötä kasautuvat jne. Joku kantaa kaikkien murheita harteillaan, joku ei koskaan tunne riittävänsä vaikka niska limassa raataa.
Suhtaudun tosi skeptisesti siihen että Virve pystyy auttamaan omalla rajallisella kokemuksellaan ja hyvin kapealla näkemyksellään ihmisiä joilla uupumisen syy on niin tunneperäistä ja jotka tarvitsevat asioiden käsittelyä ja oivaltamista, tunteiden työstämistä ja itseensä tutustumista.
Virve näkee itsensä mielellään asiantuntijana ja osaa ja voi tuoda itseään esiin, mutta suhtaudun varauksella siihen että verkkokurssista oikeasti uupuneet saisivat varsinaisesti apua. Huonolla tuurilla verkkovalmennukset vaikuttaa päinvastoin eli pahentaa oloa kun itseään ei saa mindsetin muuttamisella pirteäksi ja eloisaksi Virveksk joka vain raahautui kerran lentokoneeseen ja selätti sillä lentomatkalla Espanjaan uupumuksensa.
Vierailija kirjoitti:
Itse sairastin aikoinani 15 vuotta bulimiaa ja olin hoidossa monissa eri paikoissa (mm. HUS:n syömishäiriöpoliklinikalla) eli sain todellakin asiantuntijahoitoa. En kuitenkaan parantunut ennen kuin löysin netistä erään australialaisen ohjelman, jossa maksoin muistaakseni muutaman kympin. Kyseisessä ohjelmassa onnistuttiin sanoittamaan ongelman ratkaisu tavalla, joka kolahti just muhun, ja pääsin vihdoin eroon bulimiastani. Ohjelman oli tehnyt maallikkoaviopari (vaimoa tosin voisi kutsua kokemusasiantuntijaksi, koska hän oli myös sairastanut pitkään bulimiaa).
Kun puhutaan päänsisäisistä, käyttäytymiseen ja ajatusmalleihin liittyvistä ongelmista, on todella tärkeää, että lähestymiskulma on oikea. Siksi maallikonkin, kuten Virven, ohjeet voivat toimia jollekin paremmin kuin virallinen ammattiapu. Virve on kuitenkin matkan varrella perehtynyt uupumuksen ns. oikeaan viralliseen hoitotapaan, joten tuskin hänen ohjeensa olisivat haitallisia. Toki ensisijaisesti on kannatettavaa, että ihmiset hankkivat hoitonsa kouluttauneilta ammattilaisilta, mutta joskus apu voi todellakin tulla paremmin muualta.
Ihana että olet parantunut! Jos kyseinen nettikurssi olisi ollut sun ihka ensimmäinen ”hoitokontakti” niin olisiko tulos ollut sama? Syömishäiriöistä toipuminen on pitkä prosessi, kuten varmasti tiedät. Se ei myöskään ole suoraviivaista vaan prosessiin liittyy usein edistymisiä ja takapakkeja. On ehkä vähän vaarallista väittää että tarvitaan tasan se yksi just mulle toimiva interventio, ja kaikki lopulta muuttuu. Se on itseasiassa just sitä maallikkojen tapaa viestiä asioista. Mielenterveydenongelmien hoidossa (joista syömishäiriö on yleisimpiä) tällaisen kuvitelman ruokkiminen on minusta tuhoisaa.
Vierailija kirjoitti:
Oisin valmis lyömään vetoa sen puolesta, että Virve tekisi nykyelämäänsä sata kertaa mieluummin töitä Ruotsinlaivan kempparissa kuten aikoinaan. Työ, jossa tehtiin viikko töitä ja sitten sai viikon vapaata, ja pääsi vaikka reissaamaan vapailla jatkuvasti. Hyvä liksa, hauska työympäristö, matala stressitaso ja hyvä työn hallittavuus. Bonuksena työviikoilla oli myös talon puolesta kaikki Virven tärkeimmät jutut eli rajattomasti kosmetiikkaa käytössä, paljon ilmaisia kosmetiikkanäytteitä ja ruokakin talon puolesta. Virve on kuitenkin toistuvasti sanonut, ettei eläessään voinut kuvitellakaan mitään muuta ammattia kuin kosmetiikan parissa olemisen - paitsi lentoemännän ammatin, ja senkin vain siksi että siinä työssä pääsee kosmetiikan pariin. Laivatöissä jäi myös kivasti ylimääräistä rahaa ostella luksustavaroita, joista oli vuodesta toiseen nii-in kiva postata jatkuvasti kuvia blogiin.
Virve toki puhuu paljon mukavuusalueelta poistumisesta, mutta samaan aikaan keräilee noita diagnoosejaan varmistaakseen sen, ettei siltä todelliselta mukavuusalueelta tarvitse koskaan poistua. Päivätyöt ei käy, koska utmattningsferritin vaatii nukkumaan puolillepäivin ja ruokajätteen vähentäminen vaatii asumaan jossain halvan elämän maassa. Hapokasta, kuten kettu nykyään pihlajanmarjoista sanoo.
Mikä sut saa kuvittelemaan että tossa hehkuttamassasi työssä olisi hyvä liksa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisin valmis lyömään vetoa sen puolesta, että Virve tekisi nykyelämäänsä sata kertaa mieluummin töitä Ruotsinlaivan kempparissa kuten aikoinaan. Työ, jossa tehtiin viikko töitä ja sitten sai viikon vapaata, ja pääsi vaikka reissaamaan vapailla jatkuvasti. Hyvä liksa, hauska työympäristö, matala stressitaso ja hyvä työn hallittavuus. Bonuksena työviikoilla oli myös talon puolesta kaikki Virven tärkeimmät jutut eli rajattomasti kosmetiikkaa käytössä, paljon ilmaisia kosmetiikkanäytteitä ja ruokakin talon puolesta. Virve on kuitenkin toistuvasti sanonut, ettei eläessään voinut kuvitellakaan mitään muuta ammattia kuin kosmetiikan parissa olemisen - paitsi lentoemännän ammatin, ja senkin vain siksi että siinä työssä pääsee kosmetiikan pariin. Laivatöissä jäi myös kivasti ylimääräistä rahaa ostella luksustavaroita, joista oli vuodesta toiseen nii-in kiva postata jatkuvasti kuvia blogiin.
Virve toki puhuu paljon mukavuusalueelta poistumisesta, mutta samaan aikaan keräilee noita diagnoosejaan varmistaakseen sen, ettei siltä todelliselta mukavuusalueelta tarvitse koskaan poistua. Päivätyöt ei käy, koska utmattningsferritin vaatii nukkumaan puolillepäivin ja ruokajätteen vähentäminen vaatii asumaan jossain halvan elämän maassa. Hapokasta, kuten kettu nykyään pihlajanmarjoista sanoo.
Mikä sut saa kuvittelemaan että tossa hehkuttamassasi työssä olisi hyvä liksa?
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1296905
Ja sanotaanko näin, että kun Virve oli tuossa työssä niin ei ns. pitänyt kynttiläänsä vakan alla silloinkaan. Virve mainitsi kyllä useasti, kuinka hänet kesäsijaisesta suoraan paitsi vakinaistettiin myös sai suoraan pomon paikan. Myöskin se, että yhdestä laivalla tehdystä työpäivästä sai yhden palkallisen vapaapäivän, tuli suhteellisen tutuksi. 😊 Lisäksi saavat vielä satoja euroja kuussa provikkapalkkaa myynnin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisin valmis lyömään vetoa sen puolesta, että Virve tekisi nykyelämäänsä sata kertaa mieluummin töitä Ruotsinlaivan kempparissa kuten aikoinaan. Työ, jossa tehtiin viikko töitä ja sitten sai viikon vapaata, ja pääsi vaikka reissaamaan vapailla jatkuvasti. Hyvä liksa, hauska työympäristö, matala stressitaso ja hyvä työn hallittavuus. Bonuksena työviikoilla oli myös talon puolesta kaikki Virven tärkeimmät jutut eli rajattomasti kosmetiikkaa käytössä, paljon ilmaisia kosmetiikkanäytteitä ja ruokakin talon puolesta. Virve on kuitenkin toistuvasti sanonut, ettei eläessään voinut kuvitellakaan mitään muuta ammattia kuin kosmetiikan parissa olemisen - paitsi lentoemännän ammatin, ja senkin vain siksi että siinä työssä pääsee kosmetiikan pariin. Laivatöissä jäi myös kivasti ylimääräistä rahaa ostella luksustavaroita, joista oli vuodesta toiseen nii-in kiva postata jatkuvasti kuvia blogiin.
Virve toki puhuu paljon mukavuusalueelta poistumisesta, mutta samaan aikaan keräilee noita diagnoosejaan varmistaakseen sen, ettei siltä todelliselta mukavuusalueelta tarvitse koskaan poistua. Päivätyöt ei käy, koska utmattningsferritin vaatii nukkumaan puolillepäivin ja ruokajätteen vähentäminen vaatii asumaan jossain halvan elämän maassa. Hapokasta, kuten kettu nykyään pihlajanmarjoista sanoo.
Mikä sut saa kuvittelemaan että tossa hehkuttamassasi työssä olisi hyvä liksa?
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1296905
Ja sanotaanko näin, että kun Virve oli tuossa työssä niin ei ns. pitänyt kynttiläänsä vakan alla silloinkaan. Virve mainitsi kyllä useasti, kuinka hänet kesäsijaisesta suoraan paitsi vakinaistettiin myös sai suoraan pomon paikan. Myöskin se, että yhdestä laivalla tehdystä työpäivästä sai yhden palkallisen vapaapäivän, tuli suhteellisen tutuksi. 😊 Lisäksi saavat vielä satoja euroja kuussa provikkapalkkaa myynnin mukaan.
Noihin aikoihin kun Virve oli töissä laivalla ihailin ja kadehdin häntä, tuntui niin hienolta tuo työ. :D Tuntuu edelleen, mielelläni menisin töihin laivalle, tuo tiiviit työviikot ja pitkät vapaat kiehtoo.
Nuuka nyky-Virve ei tietenkään raaski aurinkovoiteita käyttää, ja nyt on poltettu itseä auringossa. Hankittu ruotsalaisen kanarianmamman rinnustaa, kuten aiempi Virve legendaarisessa tissipostauksessaan aiheesta kirjoitti.
https://www.virvefredman.com/ostolakossa/suojelipoliisista-paivaa/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sairastin aikoinani 15 vuotta bulimiaa ja olin hoidossa monissa eri paikoissa (mm. HUS:n syömishäiriöpoliklinikalla) eli sain todellakin asiantuntijahoitoa. En kuitenkaan parantunut ennen kuin löysin netistä erään australialaisen ohjelman, jossa maksoin muistaakseni muutaman kympin. Kyseisessä ohjelmassa onnistuttiin sanoittamaan ongelman ratkaisu tavalla, joka kolahti just muhun, ja pääsin vihdoin eroon bulimiastani. Ohjelman oli tehnyt maallikkoaviopari (vaimoa tosin voisi kutsua kokemusasiantuntijaksi, koska hän oli myös sairastanut pitkään bulimiaa).
Kun puhutaan päänsisäisistä, käyttäytymiseen ja ajatusmalleihin liittyvistä ongelmista, on todella tärkeää, että lähestymiskulma on oikea. Siksi maallikonkin, kuten Virven, ohjeet voivat toimia jollekin paremmin kuin virallinen ammattiapu. Virve on kuitenkin matkan varrella perehtynyt uupumuksen ns. oikeaan viralliseen hoitotapaan, joten tuskin hänen ohjeensa olisivat haitallisia. Toki ensisijaisesti on kannatettavaa, että ihmiset hankkivat hoitonsa kouluttauneilta ammattilaisilta, mutta joskus apu voi todellakin tulla paremmin muualta.
Ihana että olet parantunut! Jos kyseinen nettikurssi olisi ollut sun ihka ensimmäinen ”hoitokontakti” niin olisiko tulos ollut sama? Syömishäiriöistä toipuminen on pitkä prosessi, kuten varmasti tiedät. Se ei myöskään ole suoraviivaista vaan prosessiin liittyy usein edistymisiä ja takapakkeja. On ehkä vähän vaarallista väittää että tarvitaan tasan se yksi just mulle toimiva interventio, ja kaikki lopulta muuttuu. Se on itseasiassa just sitä maallikkojen tapaa viestiä asioista. Mielenterveydenongelmien hoidossa (joista syömishäiriö on yleisimpiä) tällaisen kuvitelman ruokkiminen on minusta tuhoisaa.
En tippaakaan usko, että ensimmäisenä hoitokontaktina kurssi olisi auttanut, koska silloin mulla ei vielä ollut motivaatiota parantua. Oikea motivaatio parantumiseen tuli ehkä joskus 5-7 vuoden sairastamisen jälkeen, jonka jälkeen kului vielä tupla-aika siihen, että löysin tavan, joka toimi mulle. Kirjoitat, että toipuminen on pitkä prosessi ja siihen kuuluu myös takapakkeja. Toki näin, mutta parantumiseni ei ikinä päässyt edes alkuun ennen kuin löysin itselleni sopivan tavan. On ikävää, että et halua nähdä sitä, että joskus paras apu tulee muualta kuin auktorisoiduilta ammattilaisilta. Toivon, että jos välipiirissäsi kohtaat vastaanvanlaisia tilanteita, et suhtaudu silloin yhtä kapeakatsaisesti, koska sillä voi olla tuhoisat seuraukset.
Vierailija kirjoitti:
Nuuka nyky-Virve ei tietenkään raaski aurinkovoiteita käyttää, ja nyt on poltettu itseä auringossa. Hankittu ruotsalaisen kanarianmamman rinnustaa, kuten aiempi Virve legendaarisessa tissipostauksessaan aiheesta kirjoitti.
https://www.virvefredman.com/ostolakossa/suojelipoliisista-paivaa/
Ohoh! Tuossa postauksessa on kuva Virvestä tumma hiuksisena. Hänellä on aivan upeat hiukset olkoon tummat tai vaaleat, mutta nykyisessä luonnollisemmassa vaaleassa lookissa meikittömänä hän vaikuttaa vähän valjulta. Tuon postauksen kuvassa on kyllä reilusti meikkiäkin, mutta jessus hän on ollut upea ilmestys!
Kyllä virallisten hoitotahojenkin ulkopuolelta on mahdollista joissain tapauksissa saada ihan tehoavaa hoitoa. Tosin asiakas saa olla tarkkana sen suhteen, minkälaatuista hoito on. Uupumuksen hoidon taso on muutenkin aika vaihtelevaa.
Jo ylläkäsitellyistä syistä en silti usko, että Virvellä on tähän aiheeseen erityistä annettavaa. Ei hänellä oikein ole aiheen vaatimaa tietoa ja taitoa. Asiantuntemuksen pitäisi olla vähän syvällisempää, ja ihmistuntemuksen ja ajattelun laajempaa, jos aikoo näin vaativaa, monitahoista ja vastuullista aihetta käsitellä. Hirvittää kyllä ajatuskin, että joku vähän heikommalla arvostelukyvyllä varustettu ihminen käyttäisi Virven kurssiin rahojaan... Tämä on kyllä pohjanoteeraus Virveltä.
Nettivalmennuksista muutenkin valtaosa näyttää olevan pystätty tarkoituksena vain tienata helposti rahaa. Niin tämä Virvenkin. Ansaitsemislogiikka on suunnilleen sama kuin hänen hakukoneoptimoiduissa passiivisen tulon verkkosivuissaan: laitetaan rahavirta pystyyn, ilman että itse tarvitsee tehdä oikein mitään sitä ylläpitääkseen. Se, onko siitä hyötyä vai haittaa muille ihmisille on sivuseikka.
Vierailija kirjoitti:
Nuuka nyky-Virve ei tietenkään raaski aurinkovoiteita käyttää, ja nyt on poltettu itseä auringossa. Hankittu ruotsalaisen kanarianmamman rinnustaa, kuten aiempi Virve legendaarisessa tissipostauksessaan aiheesta kirjoitti.
https://www.virvefredman.com/ostolakossa/suojelipoliisista-paivaa/
Eikö todella käytä enää aurinkovoiteita?? Nyt on kyllä tultu todella kauas korealaisesta kosmetiikasta kirjoittaneesta ja yli kymmenvaiheisesta rutiinista intoilleesta Virvestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuuka nyky-Virve ei tietenkään raaski aurinkovoiteita käyttää, ja nyt on poltettu itseä auringossa. Hankittu ruotsalaisen kanarianmamman rinnustaa, kuten aiempi Virve legendaarisessa tissipostauksessaan aiheesta kirjoitti.
https://www.virvefredman.com/ostolakossa/suojelipoliisista-paivaa/
Eikö todella käytä enää aurinkovoiteita?? Nyt on kyllä tultu todella kauas korealaisesta kosmetiikasta kirjoittaneesta ja yli kymmenvaiheisesta rutiinista intoilleesta Virvestä.
Toivottavasti raaskii kesäksi ostaa, jos helmikuussa saa jo itsensä komeasti poltettua. Muuten on juhannukseen mennessä jo synnytetty pilkkaamassa ruotsalaisen kanarianmamman vastine, suomalainen torreviajalaismamma. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuuka nyky-Virve ei tietenkään raaski aurinkovoiteita käyttää, ja nyt on poltettu itseä auringossa. Hankittu ruotsalaisen kanarianmamman rinnustaa, kuten aiempi Virve legendaarisessa tissipostauksessaan aiheesta kirjoitti.
https://www.virvefredman.com/ostolakossa/suojelipoliisista-paivaa/
Eikö todella käytä enää aurinkovoiteita?? Nyt on kyllä tultu todella kauas korealaisesta kosmetiikasta kirjoittaneesta ja yli kymmenvaiheisesta rutiinista intoilleesta Virvestä.
Postaus on vuodelta 2013, eli melkein 10 vuoden takaa.
Ai että mulla ottaa hermoon tuo ”viattomien ohikulkijoiden” kuvaaminen! Ei kukaan halua päätyä jonkun randomin instafeediin karnevaalikulkuetta seuratessaan!
Tuntuu tosi ikävältä senkin kadunkulmassa yksinään pienen lapsensa kanssa kahdestaan jammanneen naisen ja pojan näkeminen Virven videolla. Tuntuu tosi inhottavalta jos itse hassuttelen vaikka pienen lapsen kanssa ja lapsen vuoksi kadulla ja joku ottaa asiakseen kuvata sen videolle ja jakaa netissä...
Toivon että voin itse hassutella ilman että sitä tuntematon videoi ja jakaa tai vaikka fiilistellä paikoillani hytkyen kulkueen musiikin tahdissa samaten ilman että joku heti kääntää kameransa minuun ja jakaa sen tuhansille ihmisille.
Siis kuinka väritön, hajuton ja mauton pitää olla ettei päätyisi Virven videoille?
Oli pitkä, hieno kulkue, mutta sen sijaan Virve kuvasi ennemmin sen katsojia.
Virvenä oleminen on kyllä ihan hitonmoinen projekti. Mua alkaa ihan ahdistaa, kun luen Virven stooreja. Jotenkin tulee mieleen, että eikö elämää vois elää vähemmällä suunnittelulla ja suorittamisella...
Nyt lennetään korkealla ja lujaa. Jossakin vaiheessa sitten maataan kotona uupuneena.
Oisin valmis lyömään vetoa sen puolesta, että Virve tekisi nykyelämäänsä sata kertaa mieluummin töitä Ruotsinlaivan kempparissa kuten aikoinaan. Työ, jossa tehtiin viikko töitä ja sitten sai viikon vapaata, ja pääsi vaikka reissaamaan vapailla jatkuvasti. Hyvä liksa, hauska työympäristö, matala stressitaso ja hyvä työn hallittavuus. Bonuksena työviikoilla oli myös talon puolesta kaikki Virven tärkeimmät jutut eli rajattomasti kosmetiikkaa käytössä, paljon ilmaisia kosmetiikkanäytteitä ja ruokakin talon puolesta. Virve on kuitenkin toistuvasti sanonut, ettei eläessään voinut kuvitellakaan mitään muuta ammattia kuin kosmetiikan parissa olemisen - paitsi lentoemännän ammatin, ja senkin vain siksi että siinä työssä pääsee kosmetiikan pariin. Laivatöissä jäi myös kivasti ylimääräistä rahaa ostella luksustavaroita, joista oli vuodesta toiseen nii-in kiva postata jatkuvasti kuvia blogiin.
Virve toki puhuu paljon mukavuusalueelta poistumisesta, mutta samaan aikaan keräilee noita diagnoosejaan varmistaakseen sen, ettei siltä todelliselta mukavuusalueelta tarvitse koskaan poistua. Päivätyöt ei käy, koska utmattningsferritin vaatii nukkumaan puolillepäivin ja ruokajätteen vähentäminen vaatii asumaan jossain halvan elämän maassa. Hapokasta, kuten kettu nykyään pihlajanmarjoista sanoo.