Ostolakossa muuttunut
En voi olla ainoa, jota ärysttää. Virve hehkuttaa jatkuvasti omaa erinomaisuuttaan ja ahkeruuttaan sekä jaksaa muistuttaa opintojensa vaikeudesta ja Lontoossaa saamaansa opetuksen korkeasta tasosta. Kehujen aiheeksi kelpaavat myös (videon perusteella hyvin keskinkertainen) kielitaito, ruotsalainen poikaystävä, Tukholman-asunto... Postauksista paistaa läpi se, että Virve pitää itseään huippuälykkäänä ja kuvittelee olevansa jo asiantuntija niin kosmetiikan kemiassa, lainsäädännössä ja markkinoinnissakin. Mitäs ne opinnot ovat kestäneet, reilun vuodenko? Varsinaista kemian asiantuntijuutta, kun lukion ykköskurssin asioitakin piti tankata kuukausikaupalla. Eivät ne banaanidieettikoulutehtävätkään varsinaisesti saa vakuuttuneeksi.
Ikävä sitä Virveä, jonka blogin pääpaino oli oman ylivertaisuuden korostamisen sijaan kosmetiikkatuotteiden arvioinnissa.
Kommentit (11296)
Virve tässä kerran kertoi maksaneensa jonkun matkan ja lennot ja kertoi saavansa siitä sitten rahat takaisin myöhemmin. Ajattelinkin, että oliko vanhemmilleen varannut matkan. Eli varmasti vanhemmat kustantavat Virven osuuden.
Vierailija kirjoitti:
Virve tässä kerran kertoi maksaneensa jonkun matkan ja lennot ja kertoi saavansa siitä sitten rahat takaisin myöhemmin. Ajattelinkin, että oliko vanhemmilleen varannut matkan. Eli varmasti vanhemmat kustantavat Virven osuuden.
Tää on just niin suloista että se totuus aina lipsahtaa Virveltä vahingossa.
Se, että Virve mahdollistaa vanhemmilleen matkan Espanjaan, ei tarkoita rahallista mahdollistamista. Kuten tuli esille, Virve saa lennoista rahat takaisin.
Eiköhän mahdollistaminen tarkoita vain sitä, että Virve voi olla kauppa-apuna Espanjassakin ja kantaa matkalaukkuja ja ruokaostoksia.
Kiinnostaisi tietää millaisia perhesuhteita teillä on, jos teille tulee täysin loiseläin-fibat siitä, että Virven vanhemmat maksavat 30 euron edestä ruokaostoksia kuukaudessa tai maksavat tyttärensä kuluja jossain Torreviejassa? Kuulostaa meinaan omaan korvaan ihan tavalliselta vanhempi-tytär -suhteelta, jossa vanhemmat on aina vanhempia ja lapset aina lapsia.
Mulla ei itsellä ole vanhempia eikä lapsiakaan, mutta silti ajattelen olevan ihan normaalia tai tavallista, että vanhemmat maksaa jotain lastensa menoja. Usein se toki valuu lasten ohi lastenlapsille, mutta ihan tasapuolista että joskus maksetaan ja ostetaan sille lapsettomallekin lapselle jotain.
Ja samalla tätä voisi sanoa vaikka sellaiseksi kevyeksi ennakkoperinnöksi. Ne rahathan on lapsille tulossa anyway ennemmin tai myöhemmin.
Kävin muuten just ulkomailla reissussa puolison ja hänen eläkkeellä olevien vanhempiensa kanssa. Eivät enää tykkää kahdestaan käydä, vaan saavat meistä henkistä ja fyysistä tukea reissailuun. Osan ajasta tehtiin yhdessä asioita, osan ajasta omiamme. Kivaa ajanviettoa ja elämyksiä, kun muuten arjessa nähdään aika vähän ja asutaan kaukana toisistamme. Maksoivat meille pari illallistakin! Kääk! Me ei saatu maksaa/tarjota heille takaisin. Kukaan ei tullut hyväksikäytetyksi, mutta hyvä mieli oli meillä kaikilla.
Virve esittelee uutta paitaansa stooreissa. Se on pinkki collegepaita tekstillä ”Glitter is my fav color”. Paidassa on kuulemma pussihihat ja malli on cropattu. Koko on 122 cm🙈 Ymmärrän, että pienikokoiset aikuiset voivat käyttää lasten vaatteita, mutta silti Virven jutut tuntuvat välillä menevän aivan överiksi. Olisi edes ostanut koon 158..
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää millaisia perhesuhteita teillä on, jos teille tulee täysin loiseläin-fibat siitä, että Virven vanhemmat maksavat 30 euron edestä ruokaostoksia kuukaudessa tai maksavat tyttärensä kuluja jossain Torreviejassa? Kuulostaa meinaan omaan korvaan ihan tavalliselta vanhempi-tytär -suhteelta, jossa vanhemmat on aina vanhempia ja lapset aina lapsia.
Mulla ei itsellä ole vanhempia eikä lapsiakaan, mutta silti ajattelen olevan ihan normaalia tai tavallista, että vanhemmat maksaa jotain lastensa menoja. Usein se toki valuu lasten ohi lastenlapsille, mutta ihan tasapuolista että joskus maksetaan ja ostetaan sille lapsettomallekin lapselle jotain.
Ja samalla tätä voisi sanoa vaikka sellaiseksi kevyeksi ennakkoperinnöksi. Ne rahathan on lapsille tulossa anyway ennemmin tai myöhemmin.
Kävin muuten just ulkomailla reissussa puolison ja hänen eläkkeellä olevien vanhempiensa kanssa. Eivät enää tykkää kahdestaan käydä, vaan saavat meistä henkistä ja fyysistä tukea reissailuun. Osan ajasta tehtiin yhdessä asioita, osan ajasta omiamme. Kivaa ajanviettoa ja elämyksiä, kun muuten arjessa nähdään aika vähän ja asutaan kaukana toisistamme. Maksoivat meille pari illallistakin! Kääk! Me ei saatu maksaa/tarjota heille takaisin. Kukaan ei tullut hyväksikäytetyksi, mutta hyvä mieli oli meillä kaikilla.
Kuulostaa hyvätuloisten puheelta. Ei rahalla ole niin kovin väliä, kun sitä on aina riittävästi. Matkustellaan ja maksellaan muiden juttuja ja jopa perintöäkin on vielä jäämässä.
Vierailija kirjoitti:
Syksyllä uudet kuviot lähtö ulkomaille kertoi Virve. Oliks tää vaan joku kesäheila sit tää poikkis?
Yksinkö ei voi lähteä? Hitto teitä mammoja, ette pätjää missään yksin.
Muistuikin mieleen se Virven siansaksa-paita intoilu Aasiassa. Ymmärrän että ironisesti on ehkä vähän hassua kun paitojen tekstit ovat sinne päin englantia, mutta Virve ihan sekosi innosta, kuvasi stooreja kymmenittäin ja tottakai myös osti itselleen tällaisen ratkiriemukkaan paidan, jota sitten ylpeänä käytti yhdessä tutuhameen kanssa 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää millaisia perhesuhteita teillä on, jos teille tulee täysin loiseläin-fibat siitä, että Virven vanhemmat maksavat 30 euron edestä ruokaostoksia kuukaudessa tai maksavat tyttärensä kuluja jossain Torreviejassa? Kuulostaa meinaan omaan korvaan ihan tavalliselta vanhempi-tytär -suhteelta, jossa vanhemmat on aina vanhempia ja lapset aina lapsia.
Mulla ei itsellä ole vanhempia eikä lapsiakaan, mutta silti ajattelen olevan ihan normaalia tai tavallista, että vanhemmat maksaa jotain lastensa menoja. Usein se toki valuu lasten ohi lastenlapsille, mutta ihan tasapuolista että joskus maksetaan ja ostetaan sille lapsettomallekin lapselle jotain.
Ja samalla tätä voisi sanoa vaikka sellaiseksi kevyeksi ennakkoperinnöksi. Ne rahathan on lapsille tulossa anyway ennemmin tai myöhemmin.
Kävin muuten just ulkomailla reissussa puolison ja hänen eläkkeellä olevien vanhempiensa kanssa. Eivät enää tykkää kahdestaan käydä, vaan saavat meistä henkistä ja fyysistä tukea reissailuun. Osan ajasta tehtiin yhdessä asioita, osan ajasta omiamme. Kivaa ajanviettoa ja elämyksiä, kun muuten arjessa nähdään aika vähän ja asutaan kaukana toisistamme. Maksoivat meille pari illallistakin! Kääk! Me ei saatu maksaa/tarjota heille takaisin. Kukaan ei tullut hyväksikäytetyksi, mutta hyvä mieli oli meillä kaikilla.
Kuulostaa hyvätuloisten puheelta. Ei rahalla ole niin kovin väliä, kun sitä on aina riittävästi. Matkustellaan ja maksellaan muiden juttuja ja jopa perintöäkin on vielä jäämässä.
Virven vanhemmathan varmaan ovat olleet tarpeeksi hyvätuloisia ja sitä kautta edelleen hyväosaisia? Joskus sitä miettii että onko äärimmäisten nuukien (Virve) ihmisten elämässä aina takana jotain taloudellisesta traumaa vaikkapa 90l lamasta, mutta tuskin Virven kohdalla kun on kuitenkin kertonut että aina matkusteltiin lapsuudessa paljon, ja myös kaukokohteisiin joihin ei todella kaikilla ollut varaa. Toisaalta kun tuntemiaan ihmisiä miettii, niin hyväosaisuus ja nuukuus eivät ole mikään harvinainen kombo.
Aivan normaaliahan tuokin on että vanhemmat välttämättä haluavat tarjota, ja ehkä niin on tässäkin tapauksessa. Sellainen mielikuva vain on jäänyt että Virven osallistuminen perheeseen (millään tavalla, edes läsnäolollaan tai vaikka puhelimitse) on tätä ennen ollut hyvin pientä, ja siksi tulee helposti se olo että nyt sopivassa elämäntilanteessa perhe yhtäkkiä kiinnostaakin ja kun siitä myös taloudellisesti pääsee hyötymään, niin mikäs sen mukavampaa.
Olen muusikko, ja hyvin harvoin puolisoni tulee keikoille mukaan. Yksityisten juhliin ei edes saa tulla (häät, syntymäpäivät jne.). Jos on julkinen keikka ja mennään yhdessä, paikalla pitää odotella, kun ensin laitetaan kamat, sitten tehdään soundcheck ja odotellaan keikkaa. Keikan jälkeen onkin sitten purku. Oma keskittyminen menee keikkapaikalla enimmäkseen kaikkeen muuhun kuin yhdessäoloon, joten puoliso saa pitkälti viihdyttää itseään. Koen tästä huonoa omaatuntoa, joten minullekin on monesti mukavampaa, että puoliso on kotona tai omissa menoissaan.
Keikka on tottakai sinänsä kiinnostava, mutta saman ohjelmiston jaksaa kuunnella ehkä pari-kolme kertaa. Virven eksällä on varmasti laaja ohjelmisto ja monenlaista keikkaa, mutta väistämättä samat biisit toistuvat jonkin verran. Veikkaan, että ulkomailla ohjelmisto on painottunut enemmän jazziin, ja se ei muutenkaan taida olla niin mieluisa genre Virvelle.
Bändistä muodostuu myös usein aika tiivis yksikkö, jolla on omat sisäpiirijutut ja ylipäätään sellainen muusikkojen välinen yhteys. Vaatii aika rautaista itsetuntoa olla mukana, kun olet ikäänkuin osa porukkaa, mutta et sitten kuitenkaan.
Kaikkialle ei myöskään pääse ilmaiseksi sisään, vaikka olisikin muusikon kanssa, ja liput voivat olla kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Olen muusikko, ja hyvin harvoin puolisoni tulee keikoille mukaan. Yksityisten juhliin ei edes saa tulla (häät, syntymäpäivät jne.). Jos on julkinen keikka ja mennään yhdessä, paikalla pitää odotella, kun ensin laitetaan kamat, sitten tehdään soundcheck ja odotellaan keikkaa. Keikan jälkeen onkin sitten purku. Oma keskittyminen menee keikkapaikalla enimmäkseen kaikkeen muuhun kuin yhdessäoloon, joten puoliso saa pitkälti viihdyttää itseään. Koen tästä huonoa omaatuntoa, joten minullekin on monesti mukavampaa, että puoliso on kotona tai omissa menoissaan.
Keikka on tottakai sinänsä kiinnostava, mutta saman ohjelmiston jaksaa kuunnella ehkä pari-kolme kertaa. Virven eksällä on varmasti laaja ohjelmisto ja monenlaista keikkaa, mutta väistämättä samat biisit toistuvat jonkin verran. Veikkaan, että ulkomailla ohjelmisto on painottunut enemmän jazziin, ja se ei muutenkaan taida olla niin mieluisa genre Virvelle.
Bändistä muodostuu myös usein aika tiivis yksikkö, jolla on omat sisäpiirijutut ja ylipäätään sellainen muusikkojen välinen yhteys. Vaatii aika rautaista itsetuntoa olla mukana, kun olet ikäänkuin osa porukkaa, mutta et sitten kuitenkaan.
Kaikkialle ei myöskään pääse ilmaiseksi sisään, vaikka olisikin muusikon kanssa, ja liput voivat olla kalliita.
Itse ainakin ihmettelin ettei Virve ikinä (?) käynyt itseksensä tai vaikka jonkun oman kaverin kanssa edes joitain jatsimiehen keikkoja katsomassa, en suinkaan kuvitellut että keikoille mentäisiin yhdessä jo soundcheckiin tai muuten hengailemaan, koska muusikko luonnollisesti menee keikoillensa töihin :)
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää millaisia perhesuhteita teillä on, jos teille tulee täysin loiseläin-fibat siitä, että Virven vanhemmat maksavat 30 euron edestä ruokaostoksia kuukaudessa tai maksavat tyttärensä kuluja jossain Torreviejassa? Kuulostaa meinaan omaan korvaan ihan tavalliselta vanhempi-tytär -suhteelta, jossa vanhemmat on aina vanhempia ja lapset aina lapsia.
Mulla ei itsellä ole vanhempia eikä lapsiakaan, mutta silti ajattelen olevan ihan normaalia tai tavallista, että vanhemmat maksaa jotain lastensa menoja. Usein se toki valuu lasten ohi lastenlapsille, mutta ihan tasapuolista että joskus maksetaan ja ostetaan sille lapsettomallekin lapselle jotain.
Ja samalla tätä voisi sanoa vaikka sellaiseksi kevyeksi ennakkoperinnöksi. Ne rahathan on lapsille tulossa anyway ennemmin tai myöhemmin.
Kävin muuten just ulkomailla reissussa puolison ja hänen eläkkeellä olevien vanhempiensa kanssa. Eivät enää tykkää kahdestaan käydä, vaan saavat meistä henkistä ja fyysistä tukea reissailuun. Osan ajasta tehtiin yhdessä asioita, osan ajasta omiamme. Kivaa ajanviettoa ja elämyksiä, kun muuten arjessa nähdään aika vähän ja asutaan kaukana toisistamme. Maksoivat meille pari illallistakin! Kääk! Me ei saatu maksaa/tarjota heille takaisin. Kukaan ei tullut hyväksikäytetyksi, mutta hyvä mieli oli meillä kaikilla.
En mä todellakaan ole ottanut vanhemmiltani rahallista tukea vastaan täytettyäni kolmekymmentä. Olen kyllä maksanut mm heidän ja appivanhempien matkakuluja ja ravintolalaskuja, kun ollaan oltu perheenä liikkeellä. Koen näin töissäkäyvänå aikuisena olevani perheen taloudesta päävastuussa. Eläkeläisille ei ole samalla tavalla tuloja kuin meillä työikäisillä. Virve on jo neljäkymppinen. Tuossa iässä olisi syytä ottaa aikuisen rooli perheessä ja yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virve tässä kerran kertoi maksaneensa jonkun matkan ja lennot ja kertoi saavansa siitä sitten rahat takaisin myöhemmin. Ajattelinkin, että oliko vanhemmilleen varannut matkan. Eli varmasti vanhemmat kustantavat Virven osuuden.
Tää on just niin suloista että se totuus aina lipsahtaa Virveltä vahingossa.
Eikö tässä lentojen maksamisessa ollut kyse siitä että V osti lennot kaikille samalla ja jokainen maksoi oman osuutensa sitten V:lle?
Eiköhän tällainen ole ihan normaalia milloin mitäkin ostaessa?
Itse olen useasti ostanut just vaikka ne lennot tai maksanut mökin vuokran koko porukalle ja muut on myöhemmin maksaneet osuutensa mulle. Tämä siksi että minä olen kaveriporukan se tyyppi kenellä on sen verran rahaa että voin kerralla maksaa isompia summia
Ihme tarve täällä joillakin lukea V:n juttuja kuin piru raamattua ja joka asiasta etsiä "valheita" tai epäloogisuutta.
Eiköhän ihan jokaisen puheista tai jutuista löydy kummallisuuksia tai ajatukset/näkemykset muuttuu ajan myötä jos niitä selostais ilman filtteriä nettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virve tässä kerran kertoi maksaneensa jonkun matkan ja lennot ja kertoi saavansa siitä sitten rahat takaisin myöhemmin. Ajattelinkin, että oliko vanhemmilleen varannut matkan. Eli varmasti vanhemmat kustantavat Virven osuuden.
Tää on just niin suloista että se totuus aina lipsahtaa Virveltä vahingossa.
Hoksasitko mitä itseltäsi lipsahti samalla? Vai pitääkö kuitenkin jäädä miettimään asiaa.
"Valheiden" bongaaminen Virven jutuista on vaan toimivaksi osoittautunut lukuohje jos haluaa jo reaaliajassa arvailla miten asiat oikeasti ovat. Halutessaan voi toki ottaa todesta Virven "meillä menee todella hyvin emmekä ole eroamassa" -tyyppiset vakuuttelut, paljastuuhan se totuus sitten yleensä kuitenkin aina lopulta.
Appivanhemmat on tarjonneet meille hotellit ulkomailla ja kotimaassa moneen kertaan, sekä tietty illallisia ja kaikkea muutakin. He tarjoavat (omasta tahdostaan) koska rahaa on, elämä on lyhyt ja perintönä se tulisi kuitenkin. Ei kaikki eläkeläiset elä pelkällä eläkkeellä kädestä suuhun, vaan voi olla tilillä paljonkin täytettä vaikka olisi ollut ihan duunari. Näin varmaan ainakin jossain määrin myös Virven vanhemmilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää millaisia perhesuhteita teillä on, jos teille tulee täysin loiseläin-fibat siitä, että Virven vanhemmat maksavat 30 euron edestä ruokaostoksia kuukaudessa tai maksavat tyttärensä kuluja jossain Torreviejassa? Kuulostaa meinaan omaan korvaan ihan tavalliselta vanhempi-tytär -suhteelta, jossa vanhemmat on aina vanhempia ja lapset aina lapsia.
Mulla ei itsellä ole vanhempia eikä lapsiakaan, mutta silti ajattelen olevan ihan normaalia tai tavallista, että vanhemmat maksaa jotain lastensa menoja. Usein se toki valuu lasten ohi lastenlapsille, mutta ihan tasapuolista että joskus maksetaan ja ostetaan sille lapsettomallekin lapselle jotain.
Ja samalla tätä voisi sanoa vaikka sellaiseksi kevyeksi ennakkoperinnöksi. Ne rahathan on lapsille tulossa anyway ennemmin tai myöhemmin.
Kävin muuten just ulkomailla reissussa puolison ja hänen eläkkeellä olevien vanhempiensa kanssa. Eivät enää tykkää kahdestaan käydä, vaan saavat meistä henkistä ja fyysistä tukea reissailuun. Osan ajasta tehtiin yhdessä asioita, osan ajasta omiamme. Kivaa ajanviettoa ja elämyksiä, kun muuten arjessa nähdään aika vähän ja asutaan kaukana toisistamme. Maksoivat meille pari illallistakin! Kääk! Me ei saatu maksaa/tarjota heille takaisin. Kukaan ei tullut hyväksikäytetyksi, mutta hyvä mieli oli meillä kaikilla.
En mä todellakaan ole ottanut vanhemmiltani rahallista tukea vastaan täytettyäni kolmekymmentä. Olen kyllä maksanut mm heidän ja appivanhempien matkakuluja ja ravintolalaskuja, kun ollaan oltu perheenä liikkeellä. Koen näin töissäkäyvänå aikuisena olevani perheen taloudesta päävastuussa. Eläkeläisille ei ole samalla tavalla tuloja kuin meillä työikäisillä. Virve on jo neljäkymppinen. Tuossa iässä olisi syytä ottaa aikuisen rooli perheessä ja yhteiskunnassa.
Liekö vanhempasi köyhiä? Monella meistä vanhemmilla tuossa kohtaa pois maksetut asunnot, oman työuralla kerrytetyn omaisuuden lisäksi omilta vanhemmiltaan perityt rahat jne, joten tarvetta sille että lapset maksaisivat ravintolalaskun ei todellakaan ole & päin vastoin he proaktiivisesti pitävät huolen siitä, että lasku tulee heille. Tienasin itse sitten kuinka paljon hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää millaisia perhesuhteita teillä on, jos teille tulee täysin loiseläin-fibat siitä, että Virven vanhemmat maksavat 30 euron edestä ruokaostoksia kuukaudessa tai maksavat tyttärensä kuluja jossain Torreviejassa? Kuulostaa meinaan omaan korvaan ihan tavalliselta vanhempi-tytär -suhteelta, jossa vanhemmat on aina vanhempia ja lapset aina lapsia.
Mulla ei itsellä ole vanhempia eikä lapsiakaan, mutta silti ajattelen olevan ihan normaalia tai tavallista, että vanhemmat maksaa jotain lastensa menoja. Usein se toki valuu lasten ohi lastenlapsille, mutta ihan tasapuolista että joskus maksetaan ja ostetaan sille lapsettomallekin lapselle jotain.
Ja samalla tätä voisi sanoa vaikka sellaiseksi kevyeksi ennakkoperinnöksi. Ne rahathan on lapsille tulossa anyway ennemmin tai myöhemmin.
Kävin muuten just ulkomailla reissussa puolison ja hänen eläkkeellä olevien vanhempiensa kanssa. Eivät enää tykkää kahdestaan käydä, vaan saavat meistä henkistä ja fyysistä tukea reissailuun. Osan ajasta tehtiin yhdessä asioita, osan ajasta omiamme. Kivaa ajanviettoa ja elämyksiä, kun muuten arjessa nähdään aika vähän ja asutaan kaukana toisistamme. Maksoivat meille pari illallistakin! Kääk! Me ei saatu maksaa/tarjota heille takaisin. Kukaan ei tullut hyväksikäytetyksi, mutta hyvä mieli oli meillä kaikilla.
En mä todellakaan ole ottanut vanhemmiltani rahallista tukea vastaan täytettyäni kolmekymmentä. Olen kyllä maksanut mm heidän ja appivanhempien matkakuluja ja ravintolalaskuja, kun ollaan oltu perheenä liikkeellä. Koen näin töissäkäyvänå aikuisena olevani perheen taloudesta päävastuussa. Eläkeläisille ei ole samalla tavalla tuloja kuin meillä työikäisillä. Virve on jo neljäkymppinen. Tuossa iässä olisi syytä ottaa aikuisen rooli perheessä ja yhteiskunnassa.
Liekö vanhempasi köyhiä? Monella meistä vanhemmilla tuossa kohtaa pois maksetut asunnot, oman työuralla kerrytetyn omaisuuden lisäksi omilta vanhemmiltaan perityt rahat jne, joten tarvetta sille että lapset maksaisivat ravintolalaskun ei todellakaan ole & päin vastoin he proaktiivisesti pitävät huolen siitä, että lasku tulee heille. Tienasin itse sitten kuinka paljon hyvänsä.
Eivät ole köyhiä, mutta heidän varallisuutensa on putkälti sidottu mm kiinteistöihin ja heidän eläketulonsa on paljon pienemmät kuin meidän töissäkäyvien lapsien. Olen itse hyvätuloinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää millaisia perhesuhteita teillä on, jos teille tulee täysin loiseläin-fibat siitä, että Virven vanhemmat maksavat 30 euron edestä ruokaostoksia kuukaudessa tai maksavat tyttärensä kuluja jossain Torreviejassa? Kuulostaa meinaan omaan korvaan ihan tavalliselta vanhempi-tytär -suhteelta, jossa vanhemmat on aina vanhempia ja lapset aina lapsia.
Mulla ei itsellä ole vanhempia eikä lapsiakaan, mutta silti ajattelen olevan ihan normaalia tai tavallista, että vanhemmat maksaa jotain lastensa menoja. Usein se toki valuu lasten ohi lastenlapsille, mutta ihan tasapuolista että joskus maksetaan ja ostetaan sille lapsettomallekin lapselle jotain.
Ja samalla tätä voisi sanoa vaikka sellaiseksi kevyeksi ennakkoperinnöksi. Ne rahathan on lapsille tulossa anyway ennemmin tai myöhemmin.
Kävin muuten just ulkomailla reissussa puolison ja hänen eläkkeellä olevien vanhempiensa kanssa. Eivät enää tykkää kahdestaan käydä, vaan saavat meistä henkistä ja fyysistä tukea reissailuun. Osan ajasta tehtiin yhdessä asioita, osan ajasta omiamme. Kivaa ajanviettoa ja elämyksiä, kun muuten arjessa nähdään aika vähän ja asutaan kaukana toisistamme. Maksoivat meille pari illallistakin! Kääk! Me ei saatu maksaa/tarjota heille takaisin. Kukaan ei tullut hyväksikäytetyksi, mutta hyvä mieli oli meillä kaikilla.
En mä todellakaan ole ottanut vanhemmiltani rahallista tukea vastaan täytettyäni kolmekymmentä. Olen kyllä maksanut mm heidän ja appivanhempien matkakuluja ja ravintolalaskuja, kun ollaan oltu perheenä liikkeellä. Koen näin töissäkäyvänå aikuisena olevani perheen taloudesta päävastuussa. Eläkeläisille ei ole samalla tavalla tuloja kuin meillä työikäisillä. Virve on jo neljäkymppinen. Tuossa iässä olisi syytä ottaa aikuisen rooli perheessä ja yhteiskunnassa.
Liekö vanhempasi köyhiä? Monella meistä vanhemmilla tuossa kohtaa pois maksetut asunnot, oman työuralla kerrytetyn omaisuuden lisäksi omilta vanhemmiltaan perityt rahat jne, joten tarvetta sille että lapset maksaisivat ravintolalaskun ei todellakaan ole & päin vastoin he proaktiivisesti pitävät huolen siitä, että lasku tulee heille. Tienasin itse sitten kuinka paljon hyvänsä.
Eivät ole köyhiä, mutta heidän varallisuutensa on putkälti sidottu mm kiinteistöihin ja heidän eläketulonsa on paljon pienemmät kuin meidän töissäkäyvien lapsien. Olen itse hyvätuloinen.
Lisäksi olen jo itse velaton. Talo, autot yms. om maksettu jo nelikymppisenä.
Eikös Virven vanhemmat asu jossain pienessä kerrostaloasunnossa Korsossa? Eivät vaikuta varakkailta.
Ei kai se mikään uhkavaatimus tarvinnut olla? Varmaanhan aiheesta on puhuttu tyyliin olen miettinyt pitäisikö meidän erota koska x ja y. Siis ihan normaalia kommunikaatiota.