Ostolakossa muuttunut

Taas vähän nihkeää tarinaa, tällä kerralla rakkauden kielestä. Virve ei harrasta rakkauden kielenään lahjojen ostamista toisille (heh) tai fyysistä läheisyyttä, vaan hänen rakkauden kieltänsä ovat pienet palvelukset kuten ruokaostoksilla käynti ja huolehtiminen että pyykki on pesty. 🤣 Virve, joka ei tee mitään kotitöitä ja joutuu uusimaan vaatevarastonsa kahdesti vuodessa kun on hikoilee vaatteet pilalle, kokee tekevänsä pieniä palveluksia aina kun tekee jotain. Ennemmin minusta on ollut vallankäyttöä huolehtia siitä, että minitalossa asuessa jääkaapissa oli vain kaalia, lanttua ja tummuneita banaaneja joita sai syödä yhden päivässä, mutta se onkin rakkauden kieltä ja palvelusten tekemistä. Ihan säälittää mitä jatsimies on saanut vuosikaudet kestää. 

Vierailija kirjoitti:

Virve kertoo, että jos toinen ei ilmoittele itsestään ja ota yhteyttä, niin ei sitten Virvekään ota koska unohtaa toisen sillä on keskittynyt niin vahvasti itseensä, eikä afantasian takia osaa kuvitella toisen olemassaoloa. Kuulostaa kyllä todella raskaalta ihmiseltä olla missään suhteessa, ei ikinä laita viestiä tai ehdota mitään, huh huh. Ei siis ihmekään että Virven ystävyyssuhteet ei kestä ja Virve kokee ne raskaiksi, kun toiseen pitäisi olla ylipäätään yhteydessä. Ehkä Virvelle tää tekoäly onkin sopivin suhde.

Kummasti se afantasia ei haitannut yhtään suhteen alkutaipaleella, kun asuivat eri maissa mutta olivat todella tiiviisti yhteyksissä. 

Vierailija kirjoitti:

Virve kertoo, että jos toinen ei ilmoittele itsestään ja ota yhteyttä, niin ei sitten Virvekään ota koska unohtaa toisen sillä on keskittynyt niin vahvasti itseensä, eikä afantasian takia osaa kuvitella toisen olemassaoloa. Kuulostaa kyllä todella raskaalta ihmiseltä olla missään suhteessa, ei ikinä laita viestiä tai ehdota mitään, huh huh. Ei siis ihmekään että Virven ystävyyssuhteet ei kestä ja Virve kokee ne raskaiksi, kun toiseen pitäisi olla ylipäätään yhteydessä. Ehkä Virvelle tää tekoäly onkin sopivin suhde.

Pihit ihmiset on just tällaisia! Siis ei suinkaan raha ole ainoa säästettävä, kyllä kaikkea muutakin pitää säännöstellä. Täytyy säännöstellä myös syötyjä kaloreita, kuinka usein pesee itseään ja vaatteitaan, kuinka paljon kämppää lämmittää tai viilentää. Asuinneliöiden vähentäminen minitaloon toimii myös hyvin. Toki näillä säästää useimmiten myös rahaa, mutta kyllä säännöstellä täytyy myös ihan säännöstelemisen vuoksi. 

Totta kai sama pätee myös hymyihin, kohteliaisuuksiin, kauniisiin sanoihin, yhteydenottoihin. Aina pitää näissäkin huolehtia, että jää vähän voitolle eikä koskaan anna itsestään yhtä paljon kuin muut. 

Jopa se Virven paha ummetus on suoraan kuin jostain Freudin mallista, jossa ihminen ei halua antaa mitään itsestään pois. 🤣

Todella outoa selittelyä Virveltä  Siis Virven rakkaudenkieli on sanat, mutta oikeastaan vain niin, että V ottaa niitä sanoja vastaan? Ei itse osoita rakkautta sanoilla ja pidä yhteyttä rakkaaseensa, koska unohtaa tämän olemassaolon, kun ovat erossa, koska afantasia? 

Ikävä sanoa, mutta Virvestä tulee kuva itsekkäästä minäminä-ihmisestä, joka odottaa itseään kohdeltavan prinsessana, mutta joka ei anna samaa kohtelua takaisin toiselle. 

Afantasialla voidaan kätevästi selittää tunnekylmyyttä. Kun ei vain muista, että toinen on olemassa!

Hitto, ihan niin kuin afantasia olisi jokin muistinmenetys? Nyt menee Virvellä puurot ja vellit sekaisin.

Tosi selittelyltä tuntui kaikki tää rakkauden kieli -selostus. Tuli vaikutelma että ennen uusien miehien tapaamista Virven (etä)suhde muka toimi (koska ei varmaan tiennyt paremmasta) mutta sitten joltain reissubestiksistä kuuli millaista etäsuhde tiiviimmällä viestittelyllä voisi olla (reaktiona muka hyi), ja varmaan tajusi mistä kaikesta on jäänyt paitsi. 

Ehkä tuli myös kohdelluksi vielä enemmän prinsessana tms kuin oman miehensä kanssa ja nyt heti eron jälkeen kirjoittaa jo miehestään mielestäni tosi rumasti työnhakumetaforalla että "suosittelen aiemman kaltaisiin työtehtäviin ja potentiaalia uusien oppimiseenkin on". Siis Virve hengaili ehkä reilun kuukauden tj näiden uusien miesten kanssa ja siinä ajassa tajusi että saa heiltä jotain mitä oma mies ei voi edes opetella ("toista ei voi pyytää muuttumaan") ja päätti sitten että nyt on eron paikka. Oon ihan satavarma että ero olisi tullut jo aiemmin jos Virve olisi aiemmin saanut muilta ihmisiltä ideoita siitä millainen suhde voisi olla.

Ja itse ei ole tosiaan näemmä juuri rikkaan ristiin suhteen eteen laittanut...

Vierailija kirjoitti:

Todella outoa selittelyä Virveltä  Siis Virven rakkaudenkieli on sanat, mutta oikeastaan vain niin, että V ottaa niitä sanoja vastaan? Ei itse osoita rakkautta sanoilla ja pidä yhteyttä rakkaaseensa, koska unohtaa tämän olemassaolon, kun ovat erossa, koska afantasia? 

Ikävä sanoa, mutta Virvestä tulee kuva itsekkäästä minäminä-ihmisestä, joka odottaa itseään kohdeltavan prinsessana, mutta joka ei anna samaa kohtelua takaisin toiselle. 

Minä luulen kanssa, että kun jatsimies on sanonut Virveä prinsessaksi, niin se on tosiaan ollut ruotsalaisen kohteliasta feedbackia. Virve on sen sitten ymmärtänyt kehuna eikä että vihjaillaan lapsenomaisesta minäkeskeisyydestä ja etuoikeuksien vaatimisesta. 🤷🏻

Kuten täällä jo moni ihmetellyt: mitä nyt helvettiä Virve, rakkauden kielesi on sanat ja pienet arjen teot ja sitten oletat että etäsuhde toimii kun et itse kommunikoi mitään ("koska fokusoidun omaan mahtavaan elämääni yksin") ja hankala kai niitä arjen tekojakaan on toiselle etänä tehdä, jos niillä tosiaan viitataan jogurtin ostoon jääkaappiin. Samaan aikaan toki reissubestisten kaa onnistui päivittäinen tiivis flirttaileva viestintä ja meemien vaihto, jne. Ihan älytöntä selittelyä ja menoa taas 🙄

"Ja niin! Vaikka omista tarpeista on tärkeä kommunikoida toiselle en silti ajattele, että olisi mun tehtävä yrittää opettaa kenellekään toiselle, kuinka sen kuuluu mua naisena kohdella, vaan ne asiat joko tulee luonnostaan kun toinen tuntee mut ja mun tarpeet ja haluaa huomioida mut tai sitten ei tule ja jos ei tule, niin sitten en vain koe, että oltaisiin toisillemme oikeat henkilöt."

Eikö tossa nyt aivan selvästi sanota että jonkun näistä reissubestiksistä kanssa Virve sai kokea olevansa NAINEN tavalla jota oli kaivannut tai josta nyt tajusi pitävänsä. Perään taas varmistelut että häntä on kyllä kohdeltu suhteessa erinomaisesti, mutta näemmä erinomainen ei nyt riittänyt kun toisaalta löytyi syvällisempää ymmärrystä pussy powerista ja satiinin tunteesta iholla, jne.

Miten vaan, kyllä jatsimies on se, joka tässä erossa lopulta voittaa. Hyvä että pääsee Virvestä eroon.

Niin eli sai huomiota muilta miehiltä, oma mies ei huomioinut samalla tavalla, ja loppu on historiaa. Reissubestis jaksaa eri maassa ollessaankin viestitellä ja jakaa Virvestä muistuttavia kuvia ja meemejä, oma mies ei. Reissubestiksessä on sellaisia ominaisuuksia, joita Virve on tajunnut tarvitsevansa, jazzmiehessä ei.

Ehkä näissä Virven asioiden kääntämisessä oman edun mukaan eli että itse näyttää niissä hyvältä näkyy että Virve käy näitä keskusteluja tekoälyn kanssa. Sieltä saa aina sopivan vastauksen ihan kaikkeen kun kysyy jotain spesifiä, esim just tää afantasia. Oikea ihminen haastaisi Virveä ihan eri tavalla.

Tuo suosituskirjeen laatiminen eksälle kuvastanee kyllä Virven mielenmaisemaa. Parisuhde nähdään Virve yrityksenä, ja puoliso on siellä työntekijänä joka irtisanotaan kun se ei enää tuota tarpeeksi, tai tulee tarpeettomaksi kun Virven yritystoiminnan päätyttyä ei ole enää tarvetta Ruotsin maajohtajalle. 🤣 Toki bosslady-toimitusjohtaja yhä oletti voida jatkaa asumista entisen työntekijänsä äidin kotona ja muisti mielensä pahoittaa tämän edun päättymisestä. 🤣

Virve on kyllä täydellinen esimerkki siitä, millaiseksi ihminen tulee kun elämän sisältönä ei ole ihan mikään muu kuin minä, minä, minä ja vielä kerran minä.

Minä ja minun toiveet, tunteet ja tarpeet. Sinä on vain näiden tarpeiden täyttäjä, ihailija, kannustaja, tuki ja tuttipullo pienelle taaperolle.

Sitten ryvetään neurooseissa ja käydään elämänmittaista terapiaa minästä ja millainen se minä aina sattuu olemaan. Etsitään ja löydetään loputtomasti diagnooseja ja teorioita minästä. Uudestaan ja uudestaan. 

Voisiko joskus, edes kokeiluna, olla fokus jossakin muussa kuin minussa? 

Vierailija kirjoitti:

Hitto, ihan niin kuin afantasia olisi jokin muistinmenetys? Nyt menee Virvellä puurot ja vellit sekaisin.

Virvellä on ihan aina joka asiaan joku selitys, jolla kaikki mahdollisesti Virveen kohdistuvat negatiiviset asiat ulkoistetaan jonkun Virven ulkopuolisen asian syyksi.  

Afantasia ei todellakaan heikennä tai estä emotionaalista kiintymystä, kykyä muistaa ja kokea läheisiä ihmisiä silloin kun he eivät ole läsnä (object permanence kehittyy jo pienille lapsille), läheisten muistamista, kiintymyssuhteista muodostamista tai parisuhteen ylläpitämistä. Miljoonat ihmiset elävät onnellisessa avioliitossa vaikka heillä on afantasia. 

Tämä on nyt vain uusi utmattningssyndrom, viivästynyt vuorokausirytmi, matala ferritiini ja liiallisesta maitotuotteista rampautuvat polvet - tukiriepu jota ilman psyyke ei ole valmis kohtaamaan koko elämää. Kannattaa yrittää ymmärtää että Virve tarvitsee tuon tarinan, mutta ei niihin kannata mennä mukaan eikä varsinkaan ruokkia niitä. 

Nyt alkaa olla ihmeellistä kiertelyä nuo selitykset hänen ja exänsä suhteen lopusta, siis kuulostaa että mies on toiminut kuten Virve on tahtonut eli antanut hänelle tilaa ja vapautta. Mutta se onkin ollut VÄÄRIN. Siis miehen olisi pitänyt vastoin hänelle kerrottua työntää itseään Virven tietoisuuteen. Kiva, hyvää jatkoa miehelle, varmasti lopulta hyvä juttu hänelle tämä ero.

Miehen olisi pitänyt ymmärtää kohdella Virveä naisena eri tavalla kuin kohteli, vaikka Virve ei ole edes muistanut pitää mieheensä yhteyttä. Selvä, miehen vika.

Jos miehen olisi pitänyt kohdella Virveä eri tavalla, miksei Virve koittanut kommunikoida tätä miehelle? Miksi eivät voineet vielä yrittää uudelleen, ns. uusin ohjein? Ei tainnut olla avioliitossa enää mitään pelastettavaa, tai sitten mies oli myös vahvasti eron kannalla. Virvehän nyt antanut käsityksen että ero oli täysin Virven päätös.

Todella pieneksi kuihtuneelta näyttää taas Virven kroppa puolimaratonista kertovassa stoorissa.