Ostaisitko lapsipuolelle

konsolipelejä voi pelata kaverilla tai kirjastossa. Tuskin se äiti haluaa kodistaan mitään peliluolaa.



Toisaalta monissa ohjeissa korostetaan sitä että lapselle ei pitäisi hankkia omaa läppäriä vrt Myyrmannin pommittaja.



Oma 7-vuotias tykkää kyllä katsella tietsikalla youtubesta beybladeja ja pokemoneja.

konsolipelejä voi pelata kaverilla tai kirjastossa. Tuskin se äiti haluaa kodistaan mitään peliluolaa. Toisaalta monissa ohjeissa korostetaan sitä että lapselle ei pitäisi hankkia omaa läppäriä vrt Myyrmannin pommittaja. Oma 7-vuotias tykkää kyllä katsella tietsikalla youtubesta beybladeja ja pokemoneja.

Voisin hyvin ostaakin, mutta mitkä on täydet elarit? 150 euroa? Miten se meneekin aina näin, että lähi saa 150 euroa elareina ja 148 euroa lapsilisiä, mutta sen pitäisi riittää ostaa oma huone, fillari, harrastukset, ruuat, vaatteet, synttärilahjat kavereille, sälää ja tilpehööriä, Linnanmäet ja matkat. Lähi maksaa lapsesta monin verroin enemmän kuin etä. Ja etä saa kilarit jostain polkupyörästä. Ehkä äidillä ei vaan ole rahaa kaikkeen. Netissä on niin paljon p*skaa, että oman koneen lapseni tulee saamaan vasta todella isona, enkä yhtään ilahtuisi jos saisi sen lahjaksi.

Ihan ihmeellisiä käsityksiä täällä.

Elarit kattavat OSAn lapsen kuluista ja ne suhteutetaan vanhempien tulojen mukaan.

Esim. 150 euroa elatusmaksua + 148 euroa lapsilisää = € 298 / kk / tenava.

Oletetaanpa, että lähivanhempi laittaa tuon saman 150 euroa pottiin... Saadaan siis 298 + 150 = 448.

Kuluttaako ala-asteikäinen JOKA KUUKAUSI yli 400 euroa? Vaikka kuinka laskisi tuohon asumiskuluja ja ruokakuluja.

Tietenkin, jos tenava harrastaa jotain lätkää, jonka kausimaksu on pari tonnia, niin se on sitten asia erikseen.

Polkupyörä ON PERUSASIA! Mun eksäni todellakin varmaan saisi kilarit (ja ihan syystä), ellen hankkisi lapsille pyöriä...

Ihmeellistä itkemistä.

Oma tietokone on tietty asia, josta vanhempien pitää sopia yhdessä. Netissä on tosiaan niin paljon paskaakin, että en tiiä, milloin on sopiva ikä "päästää lapsi vapaasti" surffailemaan...

jos haluaa, voi ostaa ilman av-raadin mielipidettä vaikka naapuruston lapsille aivan kaiken mitä heillä ei ole, mutta mitä "pitäisi" olla tietyn ikäisillä lapsilla.



Minusta täällä on ollut aikaisemminkin samanlaista ketjua. Aloittaja on "äitipuoli", joka surkuttelee kun lasten lähiäiti ei osta eikä maksa lapsille mitään, ei kunnolla edes vaatteitaakaan, isä / puoliso maksaa kituuttaa huimat elarit, raha ei riitä yhteiselle lapselle kun etälapsille pitää kustantaa fillarit ja kaikki muutkin...



nyt on sama asia, aloitus taas vähän eri kulmasta katsottuna.



Jos isä haluaa, hän voi ostaa lapsilleen ihan mitä huvittaa niiden erlareiden lisäksi. Jos sinä ap haluat, sinä saat ostella niille miehesi lapsille vaikka omat ferrarit, vain tilin saldo ja mielikuvitus ovat rajana.



Itse en tällä uusperheviisaudella enää ostaisi edes sitä kirpparilta löydettyä t-paitaa, enkä yrittäisi leikkiä mitään perheyhteyttä edes tapaamisten aikana,v aan sanoisin miehelle, että tänne eivät enää tule kiusaamaan meidän yhteisiä lapsiani, voit tavata vaikka joka päivä, mutta jossain muualla, ja meidän kotiin voi tulla vasta sitten, kun oppivat käyttäytymään edes sen verran, että vauvaa ei kiusata eikä itketetä, ja minua totellaan kun kauniisti ihan tavallisesta asiasta sanon - eikä naureta päin naamaa, syytetä varkaaksi kun itse on tavaransa hävittänyt jne. eikä isi tee mitään.

minulla olisi siihen helposti varaa. Muutoin olen sitä mieltä että vanhempien kuuluu huolehtia lapsensa menoista.

olen siis neljän lapsen (lähi)äiti, lapsista isoimmat ovat nyt neljännellä ja toisella koulussa. Enkä tosiaan osaisi arvostaa, jos näiden isä (tai hänen uusi puoliskonsa) hankkisi näille omat (tai edes yhteiset) läppärit. Nämäkään lapset eivät kotona saa mitään hemmottelua, pakolliset tarvikkeet hankitaan (vaatteista urheilukamppeisiin, pitäen sisällään pyörät yms.), mutta kaikki "spessu" jätetään välistä. Haluamisensa lapset voivat saada synttäreinä/jouluna tai sitten tosiaan voivat jutella isälleen. En silti hyväksyisi esim läppäreitä tänne noin vain, koska meillä koneen käyttöä valvotaan ja sen kanssa noudatetaan tiettyjä sääntöjä. En myöskään halua tänne pelikonsoleita tms. yhteisiin tiloihin pyörimään. (Jos ne konsolit on pakko hankkia, niin käsikonsolit edes!) Mielestäni minulla on täysi oikeus päättää mitä tekniikkaa kodistani löytyy ja kuinka paljon ja opettaa lapset arvostamaan jotain muuta kuin ruudun edessä vietettyä aikaa. Vanhemmuus ei voi toimia yhdessä, jos kasvatuksesta ollaan eri linjoilla ihan näin perusasioiden osalta. Mikäli edelleen haluat lapsille hankkia tuon tason lahjoja, harkitsisit edes niiden antamista synttäreinä tai jouluna.

lähtöisin ja suoraan pahuuden ylistystä, toista se oli meitin aikana kun leikittiin käpylehmillä eikä alettu mihinkään hullutuksiin! Nih!

Kirjoitinkin jo aiemmin, että meidän perheessä ei edes teinitytöllä ole omaa läppäriä, kun ei sitä tarvitse. Kyllä minusta vanhemmilla on täysi oikeus päättää, millaista tekniikkaa, mitä leluja yms. kotiin tulee. Kyllä meillä lapset osaa sen verran tietokoneen käyttöä mitä tarvii, mutta eipä paljon tarvi. Elämässä on heillä muutakin, onneksi, eivätkä ole mitenkään syrjäytyneitä. Edelleen olen sitä mieltä, että pyörän ostaminen oli kiva juttu, mutta en kyllä tykkäisi, jos ulkopuoliset ostelisi lapsilleni tavaraa, jota en kotiini kaipaa ja nimenomaan asenteella "kun ei teillä raukkaparoilla ole sen äidin kanssa mitään kivaa, tässä teille vähän lohdutusta surkeaan elämäänne". Toki nyt jossain synttärilahjoissakin on joskus aika älytöntä kamaa, mutta kun on kyse leluista, ei se ole niin vakavaa (usein ne uunoimmat lahjat unohtuu lapsilta itsestään aika pian).

Musta on vanhempien tehtävä valvoa mitä lapset tekevät, ja tätä samaa se on sukupolvesta toiseen, vaikka tavara vaihtuu. Oli munkin lapsuudessa jotain hassuja elektroniikkapelejä, joita naputeltiin silmät tapilla, kunnes äiti tuli huomauttamaan, että jotain muutakin voisi tehdä :) Ja varmaan mun äitiäkin on hänen äitinsä joskus patistanut pois jostain hommasta. Tietysti maailma on muuttunut, mutta ei musta ihminen perustaltaan. Muistaakseni Keijo Tahkokallio on osuvasti kirjoittanut, kuinka nykynuorten villityksiin suhtaudutaan niin paheellisina, ja ihan samaahan se on aiemmilla sukupolvillakin ollut, että nuorten tekemisiä aliarvioidaan ja ihan hyviä aikuisia on tullut. Ja tämän ajattelun seurauksena ei nyt rajoitetakaan suotta vaan ollaan nuorten kanssa kivoja kavereita ja yritetään vaan pysyä perässä tietokonepeleissä yms. Eli ollaan eka sukupolvi, joka yrittää tarkoituksella hämärtää sukupolvien kuilun. Tahkokallio kirjoitti, että ehkä juuri se rajoittaminen ja kuilun pitäminen teki sen, että niistä "villeistä" nuorista tuli kunnollisia aikuisia. Nuoret ovat aina olleet levottomia ja vaikeita, mutta nykyiset vanhemmat ovat eka sukupolvi, joka ei yritä tehdä asialle mitään. Ehkä siinä on jotain perää.

http://www.buzzfeed.com/mjs538/violent-pictures-from-occupy-wall-street…



Jäivät kiinni siitä ja pornosta. Joten en haluaisi koneita!