Itsemurha lähipiirissä, niin paska olo
onko näissä joku logiikka tai teoria, miten tunteet menee? Alun äimistyksestä ja ihmetyksestä olen päätynyt epämääräiseen paskaan oloon.
Oon vihanen ja surullinen ja epäuskoinen ja ärtynyt ja jotain muuta, vähän kuin kutiaisi ihon sisäpuolelta, yhtä epämiellyttävä olo.
Kommentit (23)
kyllä vika on niissä läheisissä, jotka eivät auttaneet silloin kun vielä olisi ollut mahdollisuus.
Jos on yrittänyt auttaa läheistään, niin sitten voi sentään ajatella, että mä yritin mutten osannut enempää.
Ihmiset vaan niin mielellään jättää toiset yksin ja ajattelee, että selvitköön jokainen vaan itse, toisten asiat ei kuulu mulle. Valitettavasti sitä saa mitä tilaa. Eihän sellainen ihminen osaa toisiakaan helposti auttaa, joka ei itse ole koskaan apua saanut.
olin yllättynyt, epäuskoinen, peloissani, tunsin syyllisyydentuntoja, häpesin, sitten vihainen, surullinen, erittäin vihainen, kunnes nyt vihdoinkin huomaan että ikävöin henkilöä joskus, mutta en ajattele häntä enää päivittäin tai edes viikoittain.
Kesti kauan, mutta siitä toipuu. Pahinta oli kun kaikki tunteet vyöryivät joskus yhtäaikaa päälle todella voimakkaina. Ei niitä pystynyt silloin analysoimaan. Oli vain epämääräinen lamaannuttava olo.