Lue keskustelun säännöt.
Mielipiteesi naisesta, joka on ollut parisuhteissa 16-29v lähes putkeen.
12.08.2012 |
Noihin vuosiin mahtuu kolme vakaa suhdetta.
Eli alle kuukauden kuluttua erosta on löytänyt uuden.
Kommentit (14)
Mulla ikää 42v ja myös vain kaksi pitkää suhdetta takana alkaen 16v. Saat kyllä ihmettelyä osaksesi, av-mammoille ei mikään kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ikää 42v ja myös vain kaksi pitkää suhdetta takana alkaen 16v. Saat kyllä ihmettelyä osaksesi, av-mammoille ei mikään kelpaa.
Että edellinen suhde ollut varmaan jo pidempään huono kun pystynyt siirtyä niin pian uuteen. Itsekin "vaihdoin miestä lennossa". Ei tarvinnut erikseen mitään "yli pääsemis aikaa", koska suhde oli jo pitkään ollut niin huono (tai oikeastaan koko ajan) että eron hetkellä oli aika lailla jo käsitellyt kaikki eroon liittyvät tunteet ja oli valmis todelliseen rakkauteen uuden miehen kanssa.
Uuden kanssa olen nykyään onnellisesti naimisissa ja meillä on lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi koskaan olla yksin, jos tavoite kuitenkin on vakaa perhe-elämä, jossa olisi tarkoitus jatkaa kunnes kuolema erottaa??? En minä ainakaan kaipaa mitään sinkkuutta. Itse muutin suoraan lapsuuden kodista mieheni kanssa yhteen ja olen vain tyytyväinen ettei ole koskaan tarvinnut asua yksin. En koe sitä miksikään välttämättömäksi asiaksi kokea.
Jos joutuis joskus pakon edessä olemaan yksin, silloin varmasti oppisi siihen, vaikka kauhea ajatus se kyllä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"uskaltaisitko" tässä kohtaa? Ehkäpä sitä on tässä iässä jo tullut uskallettua yhtä jos toista. Esim. muutin pois kotoa 16v. yhteen poikakaverin kanssa ja rupesin elättämään itseäni.
"uskaltaisitko" tässä kohtaa? Ehkäpä sitä on tässä iässä jo tullut uskallettua yhtä jos toista. Esim. muutin pois kotoa 16v. yhteen poikakaverin kanssa ja rupesin elättämään itseäni.
Itse ihmettelen suuresti sitä, ettei aikuinen osaa olla yksin, mutta tosiaan jos ei nuorena aikuisena ole sitä kokenut niin kai se on raskas asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että yksin asuminen voisi olla avain onneen?
En pidä sitä mitenkään raskaana asiana, enkä ole edes koskaan ajatellut, eikä sitä ole koskaan ennen multa kukaan kysynyt.
Ihmisten elämä menee kai hiukan eri ratoja. Halusin käydä lukion (iltalinjalla), eikä sitä ollut asumassani pienessä kunnassa. Muutin sitten sinne opiskelupaikkakunnalle ja poikakaveri muutti mukana, siis muutimme silloin yhteen. Ei tullut mieleenkään, että olisi täytynyt asua yksin.
Välillä oli oma asunto, mutta olimme toistemme luona hyvin paljon, joten yksin ei ole tullut asuttua paria kuukautta enempää yhteen putkeen.
Mutta toisaalta esim. jenkeissä porukka asuu usein kämppiksen kanssa taloudellisista syistä koko ikänsä tai parisuhteiden välissä, joten en näe, miksi toisten ihmisten kanssa asuminen olisi sinänsä määrittelevä tekijä ihmisen itsenäisyydelle.
Enemmän laitan painoa taloudelliselle itsenäisyydelle ja sille, onko suhde terve vai onko henkilö hyväksikäytettynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä oli oma asunto, mutta olimme toistemme luona hyvin paljon, joten yksin ei ole tullut asuttua paria kuukautta enempää yhteen putkeen.
Mutta toisaalta esim. jenkeissä porukka asuu usein kämppiksen kanssa taloudellisista syistä koko ikänsä tai parisuhteiden välissä, joten en näe, miksi toisten ihmisten kanssa asuminen olisi sinänsä määrittelevä tekijä ihmisen itsenäisyydelle.
Enemmän laitan painoa taloudelliselle itsenäisyydelle ja sille, onko suhde terve vai onko henkilö hyväksikäytettynä.
Taloudellinen riippumattomuus esim. vanhemmista ja taito huolehtia omista asioista on minusta myös niitä ratkaisevia asioita.
mitään mieltä.
itse olen ollut putkeen 14 vuotiaasta 34 vuotiaaseen.
mitä tosta nyt pitäis ajatella?