Minkä kirjan luit viimeksi? Voitko suositella?
Kommentit (55)
Suomalaisen naisen tuntemuksia lähihistoriasta.
Surujenkerääjää ja vaikka teksti on groteskia, niin viehättää silti. Uskoisin uusimman teoksen olevan samantyyppinen.
Hulvaton kirja, luen varmaan sadatta kertaa.
Henrik VIII Englantiin sijoittuva jännäri, suosittelen. Hyllyssä odottaa sarjan eka, Luostarin varjot.
rikos ja rangaistus, nykysuomennoksena yllätti positiivisesti. Myös jens Lapiduksen kirjoittama stockholm noir (trilogia) oli hyvä (dekkarisarja). Paras kirja ikinä oli Ken Folletin taivaan pilarit, joka taisi hiljattain tulla telkkarista sarjanakin.
Lukeminen vain on niin tylsää ja mielikuvituksetonta touhua, että minua oksettaa pelkkä ajatuskin jonkun kirjan lukemisesta. Ja teille ketä luette kirjoja, niin hankkikaa elämä!
Lukeminen vain on niin tylsää ja mielikuvituksetonta touhua, että minua oksettaa pelkkä ajatuskin jonkun kirjan lukemisesta. Ja teille ketä luette kirjoja, niin hankkikaa elämä!
Kokeilepas joskus, ai niin, ei sulla kärsivällisyys riitä.
Hulvaton kirja, luen varmaan sadatta kertaa.
Loistavaa huumoria tässäkin, uppoaa minuun kaikesta kauheudestaan huolimatta.
t: se aikaisempi Frankin lukija
Lukeminen vain on niin tylsää ja mielikuvituksetonta touhua, että minua oksettaa pelkkä ajatuskin jonkun kirjan lukemisesta. Ja teille ketä luette kirjoja, niin hankkikaa elämä!
aikasi kuluksi? Miten rentoudut? Mitä on se "oikea elämä", joka voittaa hyvän kirjan lukemisen?
Mesimarjani, pulmuni, pääskyni
http://bookingitsomemore.blogspot.fi/2011/05/mesimarjani-pulmuni-paasky…
Tähän astisista paras lukemani kirja, rankka aihe mutta hyvin kirjoitettu tarina!
Hitsi nää on jotenkin menny multa ohi kokonaan. Loistavia dekkareita!!
Kuulostaa just sellaselta josta tykkään,tilasin jo ;)
Ostin varmaan vuosi sitten jostain alekorista ja unohdin koko kirjan,nyt luin ja olikin tosi hyvä!
Tarkasti kuvattu alussa mm.nälänhätää ja mitä se on aiheuttanut neuvostomaissa.
"Lapsi 44 on kammottavan tarkka kuvaus vainoharhaisesta yhteiskunnasta ja hirveästä, todellisuuspohjaisesta rikosten ketjusta.
Eletään Stalinin ajan Neuvostoliitossa, jossa rikollisuutta ei valtion mukaan ole. Silti kansalaiset pelkäävät, valtiota. Väärä sana, mielipide, kielletyn kirjan omistaminen tai pelkkä epäilys vievät tuhansia ihmisiä leireille tai suoraan teloitettavaksi.
Päähenkilö Lev Demidov on kuitenkin idealisti, vaikka työskentelee valtion turvallisuuspalvelussa. Hän uskoo, että vain valtion viholliset sortuvat rikoksiin. Näin hän onkin päässyt hyvään asemaan, saanut kunnollisen asunnon ja elää hyvää elämää. Lev kuitenkin törmää rikollisuuteen, sellaiseen, jota Neuvostoliitossa ei pitäisi olla.
Hän aloittaa tutkimukset lasten murhista, useita kymmeniä lapsia on löytynyt murhattuina. Kukaan ei vain ole kiinnittänyt asiaan huomiota, onhan maa suuri eikä tiedonkulku ole toiminut. Lev alkaa jäljittää sarjamurhaajaa rataverkkoa pitkin Moskovasta Siperiaan ja samalla hän näkee maansa ja ihmisten muuttuneen, itsekin hän muuttuu äkkiä epätoivotuksi henkilöksi. Murhaaja on pakko saada kiinni — jo lastenkin vuoksi!
Kirja on jännittävä, todenoloinen, kiero ja kavala. Murhaaja ja motiivit selviävät lopussa, mutta tämäkin tarina on kovin surullinen. Ehdotonta luettavaa hieman erilaisen jännityksen ystäville, tätä ei malta laskea käsistään."
Historiasta pitäville mielenkiintoinen, ja aika helppolukuinenkin. Opin paljon uutta Suomen lähihistoriasta.
Lukeminen vain on niin tylsää ja mielikuvituksetonta touhua, että minua oksettaa pelkkä ajatuskin jonkun kirjan lukemisesta. Ja teille ketä luette kirjoja, niin hankkikaa elämä!
Hei, lukijaäitisi täällä.
Jo Nesbon Aave. Tykkäsin, mutta niin olen tykännyt muistakin Nesbon kirjoista.
Toi on kirjasarjan uusin kirja ja suosittelen aloittamaan vanhemmista. Kaikki kirjat ovat omia kokonaisuuksiaan, mutta tietyt taustatarinat etenevät eli täyden jännityksen saa kun lukee järjestyksessä. Ensimmäinen kirja on Lepakkomies, mutta voit aloittaa myös Torakoista. Kyseessä on siis palkittu norjalainen dekkaristi.
Lukeminen vain on niin tylsää ja mielikuvituksetonta touhua, että minua oksettaa pelkkä ajatuskin jonkun kirjan lukemisesta. Ja teille ketä luette kirjoja, niin hankkikaa elämä!
Provo. Ihan liian vähän kirjoitus virheitä :)
Sattumuksia Brooklynissa.
Jotenkin vanhanaikaisella tavalla mukava ja kodikas kirja.