Voiko n. kuukauden tuntemisen jälkeen tietää löytäneensä sen oikean?

Tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta miehen nähdessäni, että tuo on minun, vaikken tiennyt kuka on. Miehelle oli tullut sama tunne kun näki minut, että tuossa on hänen tuleva vaimo. Jatkotutustuminen vahvisti näkemystä.

ja alettiin suunnitella häitä, jotka olivat 5 kk seurustelun alkamisesta.



Juuri vietettiin 15-vuotishääpäivää neljän lapsen kanssa.



En minä tosin vieläkään tiedä, miten tiedetään onko joku oikea...

Tosin sen kuukauden aikana ehdimme oikeasti olla yhdessä noin 1½ viikkoa, koska opiskelimme eri paikkakunnilla. Puolen vuoden kihlauksen jälkeen menimme naimisiin ( ja taas sen puolen vuoden aiakna ehdimme olla yhdessä 3-4kk). Yhteen pääsimme muuttamaan 3kk naimisissa olon jälkeen.



Kaksi viikkoa sitten vietimme 28v hääpäivää. Lapsia on kolme, joista vanhin täyttää huomenna 16v. Eli tätä lapsiaskelta piti sitten miettiä pitkään.

ja sen jälkeen silmät avautuvat: paras lähteä kun vielä voi.

olinpa niiiin väärässä. Mies oli narsisti ja törkeä valehtelija.



Mikäs kiire teillä on tehdä tuollaisia päätöksiä.

Kolmen kuukauden päästä tapaamisesta muutettiin yhteen ja yhdessä on oltu 15v, naimisissa ja lapsiakin on. Parempi, kun ei liikaa tiedä toisesta. Rakastuminen ja rakkaus auttaa monen vaikean asian yli.

Tosin mielipide voi muuttua ajan myötä.

Nyt kymmenen vuotta myöhemmin olen alkanut harkita eroa. Ei tosin ole mitenkään päätetty vielä, mies ei innostu asiasta yhtään.

Ei senhetkinen tunnetila vielä kerro lopullista totuutta, sikäli kuin sellaista on olemassakaan - en usko mihinkään yhteen oikeaan.



Yhteensopimattomuus voi paljastua vähitellen hiukan pitemmän ajan kuluessa. Jos taas sovitaan hyvin yhteen, silloin näin ei käy. Kummassakin tapauksessa on siinä yhden kuukauden kohdalla voinut vallita vakuuttuneisuus siitä, että on löytynyt hyvä kumppani.

sitä ei toki voi tietää, miksi tunteet muuttuvat.



Itsellänikin oli ollut lukuisia poikaystäviä aiemmin ja heidän kanssaan milloin minkäkinlaista tunteiden vuoristorataa.



Mieheni kohdalla tilanne oli toinen. Näin miehestä heti, että hänen ajatuksensa, arvonsa ja toiveensa elämästä käyvät hyvin yksiin omien toiveideni kanssa ja että hänestä tulisi lapsille juuri sellainen isä kuin halusin. Ei minulla itse asiassa ollut edes heti mitään suuria tunteita, vaan nimenomaan ajattelin järjellä, että ukkossa on juuri ne ominaisuudet, joita mieheltä olen halunnut.



Tunteet tulivat vasta myöhemmin tutustumisen myötä, mutta sen päättämiseen että tuon miehen kanssa minä HALUAN elämäni viettää ei mennyt kauaa. Loppujen lopuksi väitän, että ne tunteetkin ovat loppujen lopuksi jossain vaiheessa kuitenkin lähinnä tahdon asia. Alamäkiä tulee kaikille ja jos perustaa koko elämänsä pelkille tunteille, niin vaikeaa on.



t. 3

Joten en voi sanoa ensinäkemältä tienneeni.

Muutettiin yhteenkin ennenkuin edes olimme seurustelleet päivääkään.



Mutta vuosia 15, yhteisiä lapsia 3 ja vakaa aikomus vanheta yhdessä =)

eli tiesin ennen kuin olis edes nähnyt. Olin nähnyt vain kuvassa ja kuullut luonteesta.



Nyt ollaan oltu 10 vuotta yhdessä.

, jos tietää, mitä haluaa.



Minä tunsin ja tiesin varmasti tuon kuukauden allekin, että nyt tuossa on se oikea. Yhdessä ollaan oltu 16 vuotta ja onnellisia olemme edelleen.

että itse asiassa aloittaessani seurustelun mieheni kanssa seurustelin vielä vanhan poikaystäväni kanssa. Meillä oli mennyt huonosti jo jonkin aikaa ja kun aloitin seurustelun nykyisen mieheni kanssa, oli poikaystävä matkalla, enkä saanut heti pistettyä hänen kanssaan poikki ;-) Hän tuli matkalta vasta kun olin jo seurustellut viikon mieheni kanssa ja pääsin vasta silloin kertomaan hänelle, että juttu on loppu.



Lisäksi minun piti salata vanha seurustelu mieheltäni, koska tiesin, ettei hän olisi ikinä alkanut seurustella kanssani jos olisi tiennyt, että olin juuri pistänyt poikki edellisen kanssa. Itse asiassa kerroin tämän asian miehelleni vasta vuosien avioliiton jälkeen ;-)



Mutta niin varma siis olin siitä, että mies on se oikea, etten hetkeäkään epäröinyt kun tilaisuus tuli.



Yhdelle ystävälleni on muuten käynyt melkein samalla tavalla. Hän lähti ulkomaille kurssille asuessaan Suomessa avoliitossa. Tapasi sitten siellä elämänsä miehen ja Suomeen palatessaan kävi keräämässä tavaransa yhteisestä asunnosta. Häät olivat parin kuukauden päästä ja nyt ovat olleet yli 20 vuotta yhdessä.

jos toinen tuntuu jotenkin tosi tutulta jo heti alusta asit..

Tervieisin kymmenen vuotta yhdessä "sen oikean" kanssa.

Siinä menikin sitten reilu vuosi ennenkuin oikeesti tajusin, että tässä se on ja pidä kiinni.



Kohta 19 vuotta yhdessä.

Mutta ei voi. Ihmiset esittävät ja valehtelevat. Esitin kysymyksen 2,5 vuoden jälkeen, että "Miksi", entiselle poikaystävälleni. Ja hän sanoi, ettei uskonut että oltais niin pitkään, että pitäis kertoa tai ilmenis jotenkin. Oikeuteen todistajaksi joutuessaan, nimittäin ilmeni, että oli ollut useita vuosia linnassa. Ryöstöistä, pahoipitelyistä, huumesista, viinamyynnistä ja vaikka mistä. Kyllä mureni prinssi käsitykset.