mitä ajattelet 26-vuotiaan naisen ja 43-vuotiaan miehen parisuhteesta?
Kommentit (34)
entä sitten jos mun isä tykkää nuoremmista naisista...? sillä on meno jalka vipattanu ties kuinka monta vuotta ja se ei oo tähänkään päivään mennessä vielä rauhottunu eli tykkää kiertää baareja jne. on se parempi kun sun kotisohvalla löhöävä joka päivä kilo kilolta läskistyvä faijas
ja sitten niille lukutaidottomille vai onko ne laskutaidottomia. mulla ja mun äitipuolella ei oo ikäeroa 9-vuotta vaan 11-vuotta... koska mun äitipuoli on syntyny 13.1.1984 ja mä oon syntyny 20.6.1995........ ja ne tapas ollessaan 26v ja 43v, nykysin ovat jo 28v ja 45v, kuten tuolla varmaan selitin että ovat olleet jo päälle vuoden yhdessä, tämän vuoden marraskuussa 2vuotta jnejnejne. en tosiaan hae mun äitipuolesta mitään bestistä, kun ollaan ikämme ansiosta kuitenkin hyvin erillaisia.... hei se 28v ja mä 17v !!!! mutta onhan se toki nuori ja tullaan siitä syystä loistavasti nimenomaan toimeen, mut en osaa ees pitää sitä silleen minään ÄITIpuolena vaan ennemmin meidän välinen suhde on kaverillinen :)) mutta ne parhaat ystävät löytyy kyllä mulla lähemmäs omanikäsistä, että ei huolta.
ja ainakaan minusta mun isän ja sen naisystävän liitto ei ollu mikään salamaliitto, koska ne vaan seurusteli kuitenkin vuoden ajan ennen kun rupesivat mitään suurempaa rakentamaan
taitaa vaan haukkujat olla katkeria kun me ollaan onnellisia näin!
että sillä on kyllä itselläänkin ihan onnellinen lapsuus takana ja tasapainoinen perhe omasta takaa!
se ois kuule vähän eriasia jos mun isä ois alkanu deittailemaan 43-vuotiaana jotain 18-19vuotiasta... mutta ota huomioon että mun isä alkoi olemaan 26-VUOTIAAN KANSSA
18-19VUOTIAS / 26-VUOTIAS
^^ ETTEKÖ HUOMAAKIN NOISSA IHAN SELVÄN ERON KUN KATSOTTE LUKUJAKIN
hyvä että te nuoretkin arvostelijat vanhenette,katsotaan sitten onko elämänne noin mustavalkoista kun olette ikäisiäni,ikä on numero,rakkaus voittaa kaiken.
siis kun ne on seurustellu jostain marraskuusta 2010 lähtien, sit puhutaan vaikka et toi mun äitipuoli "jenni" täytti sit tammikuussa 13 päivä 27v ja isällä oli 19.3.2011 44v synttärit.
eli ne on nyt yhdessä ollu 1v 8kk ja kun ne oli vuoden seurustellu nii jenni muutti sit meille asumaan. 3kk kun jenni oli asunu meillä niin ne alko yrittämään mulle sit sisarusta nyt helmikuussa 2012 ja nyt mun äitipuoli on raskaana kolmannella kuulla eli mä saan ensimmäisen sisaruksen jos lasketun ajan mukaan menee niin 8.2.2013 :) < 3
Miehen osalta homma mennyt (taas?) pieleen. Mukava parisuhde muuttuu vaipan vaihdoksi ja naisen "hormonihöyryisten oikkujen" tyydyttämiseksi ja haukkujen kohteeksi.
Todennäköisyys, että parisuhdeja seksielämä jatkuu on av:n laajan aineiston pohjalta noin 25 %.
Mukavaa, että av uudistuu aloitusten suhteen. Nyt kotona asuvat nuoret tekevät kivoja aloituksia vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhteesta. Ihkukivaa :D
Miksikäs ei: Jos kaikki muu suhteessa toimii ja ihmiset ovat henkisesti saman ikäisiä ja tuntevat kuuluvansa yhteen niin kaikkihan on hyvin. Ei rakkaus kysy ikää tai vaikkapa ihonväriä. Ihmiset ihastuvat ja rakastuvat toisiinsa ja hyvä niin. Ainoa mikä tulevaisuudessa saattaa aiheuttaa kitkaa on se, että kun mies on 73 niin nainen on "vasta" 56: Tämä tarkoittaa sitä, että mitä luultavimmin nainen tulee puolison kuoltua viettämään jopa 20 vuotta ilman puolisoaan. Näin romanttisesti ajatellen se on aika kauhea skenaario jos rakkaus on vahvaa.
Kuten myös. Olen onnettomasti ihastunut itseäni 18 vuotta vanhempaan mieheen. Tätä on jatkunut vuosikausia, vastakaikua on, mutta ei tule onnistumaan :(
N26
Olen kateellinen t: M41
Toinen mies
helppoutta, mukautuvuutta, hauskuutta ja täyttä ohjailtavuutta. Parikymppisen oma tahto ja itsepäisyys on vain seksikästä tuittuilua, ei uhka aikuiselle miehelle. Ja eniten mies arvostaa tietenkin helppoa panoa ja nuorta lihaa. Aika ihanteellinen suhde etenkin sovinistisen miehen silmissä siis. Mies voi suhtautua nuoreen naiseensa suloisen vähättelevästi, ilman että nainen kokee sen vähättelynä vaan ainoastaan suloisen holhoavana puhetapana. Keskenkasvuisille miehille suhde on siis ihan unelma. Kurja puoli on se tuollaisessa suhteessa mies menettää arvokkuutensa fiksujen ihmisten silmissä, mutta vastapainoksi henkisesti samantasoiset miehet ja naiset kadehtivat, jopa ihailevat.
Ystäväni oli mennyt nuorena naimisiin samanikäisen miehen kanssa, mutta heillä ei ollut lapsia. Avioliitto ei ollut onnellinen ( me ystävät veikkailtiin häissä sen kestävän kolme vuotta, kestikin 6). Eron jälkeen ystäväni asusteli vuoden yksin kunnes tää vanhempi mies palais kuvioihin. Nyt ovat olleet naimisissa jo melkein 20 vuotta ja vanhin lapsi on lukion viimeisellä. Ovat erittäin tyytyväisen ja onnellisen oloisia.