Lapsia itkettää kun meillä ei ole varaa Angry Birds...

...ryyppäämisen ja röökit vähäksi aikaa vähemmälle.

menee äkkiä ohi. Sellaistahan se on että kaikkea ei voi saada eikä minusta ole edes hyvä opettaa lasta semmoiseen että saisi, ja että tahtonsa saa läpi mm. joukosta ulos joutumisella uhkaamisella ja vinkumisella. Tosiasiassa ei suosittu koululainen mitenkään pysyvästi pois suosiosta joudu kun ei ole jotain hittituotetta mitä muilla ehkä on, pientä naljailua voi tulla toki.

...lapsenne eivät syrjäydy. A.B. on vähän niin kuin kengät: ilman niitä olet todella pahasti ulkona ja Sosiaalitapaus ja LUUSERI. Haluaako kukaan lapsensa olevan Luuseri?



Siispä: ottaa nyt vaikka pikavippiä ja ostaa kiltisti sitä A.B.kamaa, hopi hopi.



t. äiti Ullanlinnasta

kirppiksiltä saa ihan hyviä tavaroita, siellä on Nalle Puh ja My little ponyt, kyllä ne kelpaa.

...etsii kuumeisina Angry B. kamaa. Kaikki pyörii A.B. ympärillä. Tällaista olen havainnut.



nimim. "ilmassa on idioottiäitien lietsomaa ahdistusta, kyynärpäitä, vihaa ja surrealismia A.B.n ympärillä"

Ihan ovat sitten luusereita.



Aina on lapsia, joilla ei ole sen hetken hittituotetta, mutta siitä tilanteesta selvitään.



T. Äiti Töölöstä



Ps. Toivottavasti on provo, mutta uskon että on perheitä, joilla ei ole euroakaan ylimääräistä.



Ap voi lähettää lapset keräämään pulloja, niin niillä rahoilla saa ehkä kynän tai kumin.

Nykyään valinnanvara ja brändäys jo pikkulapsille on mennyt -kiitos markkinavoimien- niin pitkälle, että aina löytyy joku hittituote, -lelu, -vaate, -koulureppu, -peli joka on ihan p-a-k-k-o saada.



Vanhempien tehtävä on sitten järkeistää nämä must-tuotteet, mitä ostetaan ja mitä ei, mitä tarvitaan ja mitä ei. Ja tarkkailla, ettei hölmöyksissään makseta mitään ylihintaa jostakin pojan pehmolelusta, jolla ei oikeasti leikikään sitten koskaan.



Lasten lelut ja niiden mainonta suunnitellaan hyvin tarkkaan, brändäyskin on taitolaji. Hetken päästä ylihintainen tuote onkin ihan OUT ja ne brändipaidat jäävät sitten kaappeihin lojumaan.



Kannattaa totuttaa lapset jo pienestä saakka siihen, että kaikkea ei voi saada, ei edes niitä tosi mageita juttuja, joita muka kaikilla kavereilla on! Jokainen perhe tietää itse parhaiten mihin on varaa, ja mihin vetää rajan näille hittituotteiden hankinnalle. Itse en ainakaan halua opettaa lastani kritiikittömälle kuluttamiselle, vaan ostetaan järkipäässä. Ja meillä siis lapsilla on myös joitakin "hitti"juttuja, mutta kaikkiin vinkumisiin ei mennä mukaan, vaikka se olisi kovapala välillä lapsille.



Ajattele, että pienten kouluikäisten vanhempana pääset vielä helpolla: miten sitten kiukuttelevan ja huutavan murrosikäisen kanssa, joka haluaa kaikenmaailman I Padit, taulutelevisiot, uusimmat tietokoneet, kännykät ja läppärit, DVD:t, pelit, todella kalliita muotivaatteita (esim. lippis, joka kaverilla, maksoi 50 euroa). Siis koululaisethan painivat vielä kevyessä kenttäsarjassa näiden teini-ikäisten vaatimusten suhteen! Meidänkin pojalla paras kaveri on erittäin rikkaasta perheestä (me taviksia) ja heillä on rahaa ja mahdollisuutta kuluttaa näihin härpäkkeisiin surutta, mutta meillä ei ole. Teinin on vain sopeututtava tähän.



Kaikki eivät voi ratsastaa, saada omia hevosia, uusia kännyköitä tai Ipodeja, se on vaan sellaista se elämä. Ja arvokas opetus lapsillemme.

...mutta 7€ heijastimesta oli jo vähän liikaa...

4-5€ saa sukat, ihan kohtuullista.



Mä kyllä kanssa odotan, että villitys menee ohi. Toisaalta kaupassa on hauska pongailla noita juttuja, että mitä ne keksiikään... miesten kalsareita odotellessa.

Ei löydy tuota kamaa meiltäkään - vaikka varaa olisikin.

Parempi opettaa lapset heti tyylikkäämpien tuotteiden ystäviksi. Ja toisaalta ostaminen vain osatamisen vuoksi on todella typerää.

Ja lapset eivät meillä halua pelata edes sitä peliä. Myös pelikonsoli puuttuu - eikä tunnu haittaavan edes 8-vuotiasta esikoista yhtään. Hän leikkii mieluummin leluillaan ja on ulkona kavereiden kanssa.

Ja ei olla todellakaan mikään outsider-perhe, vaan sosiaalista elämää riittää niin lapsilla kuin aikuisillakin.

Eikös noi Hello Kittyt ja muut brändi-jutut ole enemmän rahvaan touhua muutenkin? ;)



t. äiti Uudeltamaalta

Kukaan ei ole kääntänyt selkäänsä, eikä pelätä kiusaamista.

tai muutkaan tavarat kiinnosta. Muutama pehmo taitaa olla, muttei niilläkään pahemmin leikitä. Sen sijaan kaverit ja niinden kanssa oleminen on tärkeämpää ja siihen olenkin heitä kannustanut.

ei osteta meilläkään mitään krääsää. Eivätkä lapset kyllä kamalasti vaatineetkaan onneksi. Rahastusta koko brändi. Peliä kyllä on pelattu...

eikä halua ab tavaroita, kun kaikilla on niitä, tyhmyyksissäni ehdotin kun oltiin koulutavaroita ostamassa. Halusi ihan perustavaraa, hyvä niin.

Meillä ei ole kukaan kiinnostunut noista, ei isoveli eikä pikkusisko. Kyläkoulussa ei todellakaan jotkut merkkivaatteet ja -kamat ole se tärkein juttu. =)

meidänkään muksut ole edes pyytäneet noita kamoja ja ihan niillä on kavereita ollut

t. toinen äiti uudeltamaalta

ja 3xlyijykynä, teroitin, viivoitin + kumi saman verran.



Ihan saman verran olisin joutunut maksamaan vaikka eivät olisi angry birdsiä olleetkaan.

kannattaisi alkaa kattella parempia kavereita. Ei kai nyt ketään aleta sen takia syrjiä ettei ole jotain yhtä tuotetta.



Mutta, kyllä ihan jokaisella on varaa ostaa pehmo joka maksaa 11€. Jos ei ole varaa täytyy sijoittaa lapset johonkin paikkaan missä eivät kärsi köyhyydestä tai mennä sosiaalitoimistoon.

No paljonko joku penaali tai kynä maksaa?

Kahdeksalla eurolla sai kyniä, kumin ja viivottimen.

Ei minunkaan lapseni koulussa kiusata vaatteista tai muista ihan pöhköistä jutuista ja on yhdessä Helsingin suurimmista kouluista.



Minä veikkaisin että tämmöiset asiat liittyvät enemmänkin asuinpaikan elintasoon ym.

kumi 1,99

Kaamean kallista?