Miten jaksaa eteenpäin kun haikaraa ei vaan kuulu?
Pari vuotta ollaan miehen kanssa yritetty lasta, tuloksetta. Mulla endometrioosi, muuta ei tutkimuksissa selvinnyt. Tämä on ollut aika raskasta. Joka kuukausi toivo ensin elää ja sitten kuitenkin kuolee... Vaikka kuinka yrittäisi itselleen selittää ettei kannata liikoja toivoa niin silti se pettymys on kova.
Elämä ei pyöri pelkän lapsen odotuksen ympärillä, mutta kun ikää sekä mulla että miehellä alkaa jo olla niin kyllä tämä synkäksi vetää. Miten jaksaa kannustaa sekä itseä että miestä eteenpäin? Alkaa voimat olla loppu, monta kertaa ollaan sanottu että nyt ei yritetä enää mutta silti se pettymys on aikamoinen kun ei koskaan plussaa tule.
Kohtalotovereita?
Kommentit (5)
Heti kun keskittyy johonkin muuhun kuin lapsentekoon, alkaa tapahtua. Paras konsti raskautua on hommata uusi työpaikka.
paskin neuvo ikinä lapsettomuudesta kärsiville!
Täällä yks kohtalotoveri. Meillä 5 vuotta yritystä takana. Ei se suru oikeen koskaan helpota. Joka päivä mietin näitä asioita. Lapsettomuusblogeista ja keskustelupalstoilta olen saanut paljon vertaistukea. Jos elämän suurin haave on tulla äidiksi, ei sitä noin vain voi olla ajattelematta ja "lakata yrittämästä".
Tsemppiä!
Meillä yritystä kesti 5,5v ennen kuin saatiin elävä lapsi syliin. Hoidoissa oltiin nelisen vuotta. Raskasta se oli ja vaati 7IVF hoitoa mutta kyllä kannatti!
Omasta näkökantistani ajateltuna teillä on vielä hyvinkin toivoa. Helppoa se ei henkisesti tosiaankaan ole mutta älkää antako vielä periksi! Meillä myös endometrioosini taustalla.
Heti kun keskittyy johonkin muuhun kuin lapsentekoon, alkaa tapahtua. Paras konsti raskautua on hommata uusi työpaikka.
Näin minulle sanoi aina kertalaakista raskautunut kaverini kun itse koitin saada lasta. Teki mieli sanoa sama hänelle kun yrittivät 3v pikkukakkosta. En sitten viitsinyt koska oikeasti tänne neuvo on täysin turha ja alentuvasävyinen.
Heti kun keskittyy johonkin muuhun kuin lapsentekoon, alkaa tapahtua. Paras konsti raskautua on hommata uusi työpaikka.