Lue keskustelun säännöt.
Haitko yliopistoon, mutta et koskaan päässyt?
07.08.2012 |
Mitä opiskelemaan hait? Ja mikä sinusta sitten lopulta tuli?
Kommentit (24)
mutta mistä ihmeestä ne haastattelijat tiesivät, että sinulla on pieniä lapsia? =O
Ongelmani oli se, että jokaiseen oli erikseen soveltuvuushaastattelu ja olin joko raskaana tai korkeintaan vuoden ikäisen lapsen äiti. Joka paikassa sanottiin suoraan, ettei heidän kokemuksensa perusteella pienten lasten äidit pysty täyspainoiseen opiskeluun, eivätkä siksi voi ottaa opiskelijaksi.
Seitsemän pettymyksen vuoden jälkeen (ja neljän lapsen) hain ammattikorkeakouluun ja opiskelin 4,5 vuoden nuoriso-opinnot kolmessa vuodessa. Että se siitä, ettei pienten lasten äidit muka pysty täyspainoiseen opiskeluun!!
Haluaisin edelleen yliopistoon, mutta pitänee odottaa lasten täysi-ikäisyyttä, että ottavat sisälle :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämä ei liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta olen kyllä päässyt haastattelun kautta yliopistoon niin, että minulla on ollut pieni lapsi ja tästä puhetta haastattelussakin- samoin oli aika monella muista sisäänpäässeistä. Ja läsnäoloa vaaditaan paljon. Ilmeisesti ei heillä huonoja kokemuksia. Ja kyllä minun nähdäkseni pienten lasten vanhemmat suoriutuvat opinnoista hyvin keskimäärin. Lapset kyllä sairastavat ym, mikä tekee toisinaan opiskelusta rankkaa, mutta yleensä myös pienten lasten vanhemmilla on vahva motivaatio valmistua, mikä kompensoi lasten aiheuttamia hankaluuksia.
Jonoon jäin joka kerta (varasijalle). Avoimessa tuli opiskeltua appro ja yleisopintoja, ja kun sitten pyrin (ja pääsin eka yrittämällä) AMK:hon, pyrin vielä pari kertaa, lopulta päätin käydä ne opinnot loppuun ja miettiä yliopistoa myöhemmin.
Minusta tuli biotekniikan insinööri, ja suunnitelmissa jatkaa opiskeluja. Nyt tosin sairaana, että ehkä ensi syksynä avoimeen tai ylempi korkeakoulututkinto. Tai sitten katsoa jos Teknillisessä korkeakoulussa olisi alaan sopivaa.
Hain, pääsin ja en ottanut paikkaa vastaan. Eräs humanistinen linja. Hetken mietittyäni tajusin, että on lähes mahdotonta saada oman alani töitä, joten otin vastaan AMK-paikan, johon myös hain. Minusta tuli sairaanhoitaja (teho-osasto). Se humanistinen ala, josta olin kiinnostunut, on säilynyt harrastuksena.
kasvatustieteelliseen, taideteolliseen, johonkin mistä valmistuu kriitikkoja, psykologiksi, maisema-arkkitehdiksi... mihinhän vielä :)
Joo, ehkä mun ongelma on se, että olen kiinnostunut vähän kaikesta.
Opiskelin lopulta ohjaajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmani oli se, että jokaiseen oli erikseen soveltuvuushaastattelu ja olin joko raskaana tai korkeintaan vuoden ikäisen lapsen äiti. Joka paikassa sanottiin suoraan, ettei heidän kokemuksensa perusteella pienten lasten äidit pysty täyspainoiseen opiskeluun, eivätkä siksi voi ottaa opiskelijaksi.
Seitsemän pettymyksen vuoden jälkeen (ja neljän lapsen) hain ammattikorkeakouluun ja opiskelin 4,5 vuoden nuoriso-opinnot kolmessa vuodessa. Että se siitä, ettei pienten lasten äidit muka pysty täyspainoiseen opiskeluun!!
Haluaisin edelleen yliopistoon, mutta pitänee odottaa lasten täysi-ikäisyyttä, että ottavat sisälle :P
En ollut lukenut riittävästi, joten en päässyt. Meninkin sitten peruutuspaikalle kauppaopistoon.
Myöhemmin tajusin, että hyvin kävi. Minulla olisi pitänyt olla parempi itsetunto ja enemmän kunnianhimoa pärjätäkseni. Lisäksi minusta olisi tullut surkea esimies, jos alaisia olisi siunaantunut.
Taloushallinnon alan työt ovat minulle sopivia, ei tartte matkustella työkseen eikä tehdä isoja päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
englannin opettajaksi.
Luin tosi paljon ja olin valmistautunut vastaamaan kysymyksiin essee luontoisesti ja argumentoimaan mielipiteitäni.
Oli hienoinen yllätys kun pääsykokeet perustuivat nippelitietoon, tyyliin millä sivulla lause alkoi and sanalla.
En päässyt.
Minusta tuli pankkivirkailija.
Kävin pääsykokeissa, mutta pisteet ei riittäneet sisälle saakka...
Minusta tuli sitten IT-alan tradenomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
opiskelin kokiksi ja tein niitä hommia 10 vuotta. Sitten hain sosiaalipsykologiaa lukemaan, mutta ainoa en päässyt kotikaupunkiini opiskelemaan, muihin kyllä. Joten jäin nykyiseen työhön.
Ongelmani oli se, että jokaiseen oli erikseen soveltuvuushaastattelu ja olin joko raskaana tai korkeintaan vuoden ikäisen lapsen äiti. Joka paikassa sanottiin suoraan, ettei heidän kokemuksensa perusteella pienten lasten äidit pysty täyspainoiseen opiskeluun, eivätkä siksi voi ottaa opiskelijaksi. Seitsemän pettymyksen vuoden jälkeen (ja neljän lapsen) hain ammattikorkeakouluun ja opiskelin 4,5 vuoden nuoriso-opinnot kolmessa vuodessa. Että se siitä, ettei pienten lasten äidit muka pysty täyspainoiseen opiskeluun!! Haluaisin edelleen yliopistoon, mutta pitänee odottaa lasten täysi-ikäisyyttä, että ottavat sisälle :P
kuulostaa kyllä lain vastaiselta sukupuolisyrjinnältä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmani oli se, että jokaiseen oli erikseen soveltuvuushaastattelu ja olin joko raskaana tai korkeintaan vuoden ikäisen lapsen äiti. Joka paikassa sanottiin suoraan, ettei heidän kokemuksensa perusteella pienten lasten äidit pysty täyspainoiseen opiskeluun, eivätkä siksi voi ottaa opiskelijaksi. Seitsemän pettymyksen vuoden jälkeen (ja neljän lapsen) hain ammattikorkeakouluun ja opiskelin 4,5 vuoden nuoriso-opinnot kolmessa vuodessa. Että se siitä, ettei pienten lasten äidit muka pysty täyspainoiseen opiskeluun!! Haluaisin edelleen yliopistoon, mutta pitänee odottaa lasten täysi-ikäisyyttä, että ottavat sisälle :P
kuulostaa kyllä lain vastaiselta sukupuolisyrjinnältä!
äidit tai raskaana olevat opiskelijat ovat hoitaneet opiskelunsa huonosti, heillä on oikeus olla ottamatta "taas yhtä kirjoilla roikkuvaa", joka vain kuluttaa koulun rahoja, eikä valmistu ehkä ikinä. Ymmärrän toisaalta, mutta olisinpa vain päässyt näyttämään!
Ekaksi fysiikka, tokaksi fysiikkaa (joo tyhmä ei usko kerralla hehe).
Kolmanneksi tietotekniikan DI-opintoihin. Neljänneksi tietotekniikkaa normaali yliopistoon.
Nuo fysiikan opinnot olen keskeyttänyt kiinnostuksen puutteeseen. DI-opinnot vaihdoin tavallisen yliopiston puolelle perhe- ja parisuhdetilanteen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekaksi fysiikka, tokaksi fysiikkaa (joo tyhmä ei usko kerralla hehe). Kolmanneksi tietotekniikan DI-opintoihin. Neljänneksi tietotekniikkaa normaali yliopistoon. Nuo fysiikan opinnot olen keskeyttänyt kiinnostuksen puutteeseen. DI-opinnot vaihdoin tavallisen yliopiston puolelle perhe- ja parisuhdetilanteen takia.
olen nainen, siksi tingin DI-opinnoista. Ero tuli, kaduttaa =)
Ongelmani oli se, että jokaiseen oli erikseen soveltuvuushaastattelu ja olin joko raskaana tai korkeintaan vuoden ikäisen lapsen äiti. Joka paikassa sanottiin suoraan, ettei heidän kokemuksensa perusteella pienten lasten äidit pysty täyspainoiseen opiskeluun, eivätkä siksi voi ottaa opiskelijaksi. Seitsemän pettymyksen vuoden jälkeen (ja neljän lapsen) hain ammattikorkeakouluun ja opiskelin 4,5 vuoden nuoriso-opinnot kolmessa vuodessa. Että se siitä, ettei pienten lasten äidit muka pysty täyspainoiseen opiskeluun!! Haluaisin edelleen yliopistoon, mutta pitänee odottaa lasten täysi-ikäisyyttä, että ottavat sisälle :P
tuo "suoraan sanominen" kuulostaa kyllä lain vastaiselta sukupuolisyrjinnältä!
on ymmärtääkseni ollut kyse alasta, jolla on kursseilla ollut paljon läsnäoloa ja esimerkiksi ryhmätöitä tai muuta intensiivistä. Ihan perusteltua on.
Toki on olemassa paljon yliopisto-opintoja, joita voi suorittaa joustavasti eikä pienet lapset ole ongelma. Tää kyseinen henkilö ei vaan ollut hakenut opiskelemaan juuri sellaiselle. Ja: amk-opinnot eivät ole sama asia kuin yo-opinnot.
Ja: amk-opinnot eivät ole sama asia kuin yo-opinnot.
Onko sulla omakohtaista kokemusta tästä?
Ongelmani oli se, että jokaiseen oli erikseen soveltuvuushaastattelu ja olin joko raskaana tai korkeintaan vuoden ikäisen lapsen äiti. Joka paikassa sanottiin suoraan, ettei heidän kokemuksensa perusteella pienten lasten äidit pysty täyspainoiseen opiskeluun, eivätkä siksi voi ottaa opiskelijaksi. Seitsemän pettymyksen vuoden jälkeen (ja neljän lapsen) hain ammattikorkeakouluun ja opiskelin 4,5 vuoden nuoriso-opinnot kolmessa vuodessa. Että se siitä, ettei pienten lasten äidit muka pysty täyspainoiseen opiskeluun!! Haluaisin edelleen yliopistoon, mutta pitänee odottaa lasten täysi-ikäisyyttä, että ottavat sisälle :P
kuulostaa kyllä lain vastaiselta sukupuolisyrjinnältä!
äidit tai raskaana olevat opiskelijat ovat hoitaneet opiskelunsa huonosti, heillä on oikeus olla ottamatta "taas yhtä kirjoilla roikkuvaa", joka vain kuluttaa koulun rahoja, eikä valmistu ehkä ikinä. Ymmärrän toisaalta, mutta olisinpa vain päässyt näyttämään!
Mitä todennäköisimmin oli kyse tasa-arvolain tarkoittamasta syrjinnästä. Sitä ei saa harjoittaa esim. oppilaitosten opiskelijavalinnoissa. Raskaus ja naisten perhevelvollisuudet ovat klassisia houkuttimia syrjintään, mutta vastoin lakia.
Koskahan naiset oppivat valvomaan oikeuksiaan.
Ota yhteys tasa-arvovaltuutettuun, jos ei asia avaudu.
Ensimmäisenä vuonna kahteen yliopistoon ja toisena vuonna enää toiseen niistä. Koskaan en lukenut kaikkia pääsykoekirjoja jne, eli en valmistautunut kokeisiin. Toisen hakukerran jälkeen opiskelin avoimessa joitain kursseja historiaa ja totesin, että olin liian laiska lukeakseni kirjoja tai käydäkseni luennoilla edes avoimen kursseilla (läpi meni kuitenkin) ja päätin siirtyi AMK-puolelle jossa lienee edes vähän kovempi ruoskinta opettajien puolesta. Huono toki verrata, koska en sinne yliopistoon koskaan päätynyt, mutta oletukseni oli, että siellä saisi haahuilla liian vapaasti, AMK:ssa kuuluin tiettyyn luokkaan ja luokalle oli ohjeistettu tietyt kurssit jne. joten jos työt jäivät laahaamaan tavoitteellisesta valmistumisaikataulusta, niin sen huomasi heti. Sieltä valmistuin, yliopistosta en tiedä kuinka monta vuotta olisi mennyt valmistumiseen. Toisaalta opin opintojen aikana pitämään huolen aikatauluista, ehkä olisin oppinut sen ajoissa yliopistossakin. Ja nyt tuhlasin muutaman vuoden haahuiluun, kun mietin mitä haluan, eli ehkä olisin valmistunut yliopistosta samoihin aikoihin kuin nytkin jos vain olisin yrittänyt vielä ja päässyt sisälle. Sosionomiksi päädyin ja olen ihan tyytyväinen.
Ongelmani oli se, että jokaiseen oli erikseen soveltuvuushaastattelu ja olin joko raskaana tai korkeintaan vuoden ikäisen lapsen äiti. Joka paikassa sanottiin suoraan, ettei heidän kokemuksensa perusteella pienten lasten äidit pysty täyspainoiseen opiskeluun, eivätkä siksi voi ottaa opiskelijaksi. Seitsemän pettymyksen vuoden jälkeen (ja neljän lapsen) hain ammattikorkeakouluun ja opiskelin 4,5 vuoden nuoriso-opinnot kolmessa vuodessa. Että se siitä, ettei pienten lasten äidit muka pysty täyspainoiseen opiskeluun!! Haluaisin edelleen yliopistoon, mutta pitänee odottaa lasten täysi-ikäisyyttä, että ottavat sisälle :P
"Opiskelijoita valittaessa ei saa kysyä raskaudesta tai vanhemmuudesta
08.06.2009
Tasa-arvovaltuutetulle on tullut useita tiedusteluja siitä, onko oppilaitoksella opiskelijavalintaa koskevassa haastattelussa oikeus kysyä hakijan raskaudesta, perheenhuoltovelvollisuuksista tai perheen perustamissuunnitelmista.
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettu laki eli tasa-arvolaki kieltää syrjinnän paitsi sukupuolen myös raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvoitteiden perusteella. Aivan samalla tavalla kuin työpaikkahaastattelussa, näihin seikkoihin ei pääsääntöisesti saa kiinnittää huomiota myöskään oppilaitoksissa opiskelijoita valittaessa.
Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa tasa-arvolain syrjinnän kiellosta erityisesti niitä oppilaitoksia, joiden käytössä on oppilasvalintoja tehtäessä henkilöhaastatteluun perustuva osio.
Opiskelupaikkaa hakevan raskaudesta tai perheenhuoltovelvollisuuksista tiedusteleminen opiskelijavalintaa koskevassa haastattelussa mahdollistaa yksilöön kohdistuvan syrjinnän ja voi aiheuttaa epäilyn sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä. Tilanteessa, jossa oppilaitosta epäillään syrjinnästä raskauden perusteella, oppilaitoksen tulee esittää näyttö siitä, ettei hakijan raskaus ole vaikuttanut kielteisesti valintapäätökseen."
Jotkut ovat aloittaneet "aikuisena" ja ehkä oppi tarttuukin paremmin päähän, kun on entuudestaan enemmän tietoa, johon voi yhdistää uutta asiaa.